Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vanhempien kokemus perhekuntoutuksesta - Coggle Diagram
Vanhempien kokemus perhekuntoutuksesta
Kehitettävää
Kriittiset kohteet
Oppiva organisaatio
Oppivaan organisaatioon kuuluu, että on jatkuva kehittämisen malli ja oppimisprosessia tuetaan. (Kettunen, 2018)
On tärkeää ottaa yhä enemmän asiakkaat mukaan kehittämiseen. (Kettunen, 2018)
Hyödynnetään asiakaspalaute. (Kettunen, 2018)
Tavoitteena on tukea asiakasta mahdollisimman paljon, että hän selviäisi arjesta kotona. (Kettunen, 2018)
Tiedon kulkuun toivottiin parannusta. Tieto ei välttämättä kulje selvästi työntekijältä toiseen. (Kettunen, 2018)
Työntekijöitä on saattanut tulla ristiriitaista tietoa. (Kettunen, 2018)
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Odotukset yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa on ollut ristiriitaista. On toivottu porukalla tapaamista ja asioiden eteenpäin viemistä. Jonkun tärkeän ja tarpeellisen palvelun puuttuminen on vaikuttanut myös perhekuntoutuksessa olemiseen. (Kettunen, 2018)
Tämä voi olla este palvelun onnistumiselle, jos yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ei ole sujunut. (Kettunen, 2018)
Työntekijät
Toivotaan työntekijöin ammatillisen pätevyyden vahvistamista ja laajempaa osaamista esim. sairaanhoidollista osaamista. (Kettunen, 2018)
Toivotaan, että työntekijät ovat aikuisten kanssa enemmän läsnä lasten touhuissa, sekä omaohjaajan läsnäolon lisäämistä. (Kettunen, 2018)
Luottamuksen rakentumisella koettiin oleva suuri merkitys, miten vuorovaikutus työntekijöin kanssa sujuu. (Kettunen, 2018)
Tähän vaikuttaa myös työntekijöiden persoonallisuuden piirteet. (Kettunen, 2018)
Toivotaan myös, että työntekijöissä olisi saatavilla miehistä näkökulmaa. (Kettunen, 2018)
Salassapito velvollisuutta pidettiin tärkeänä asiana. (Kettunen, 2018)
Kriittisiä tekijöitä on asiakkaiden omat voimavarat. (Kettunen, 2018)
Kriittisiä tekijöitä on vuorovaikutustilanteet. Erityisesti kunnioittava vuorovaikutus tärkeää. (Kettunen, 2018)
Ristiriidat
Erilaiset tarpeet, tilanteet ja odotukset voivat tuoda ristiriitoja. Nämä vaikuttavat tavoitteisiin ja toimintoihin. (Kettunen, 2018)
Menetelmä osaaminen ja sen monipuolinen käyttö osana perhekuntoutusta.
Toiminnallisuus koetaan edistävän kuntoutusta ja erityisesti ryhmätyöskentely ja perheiden tuki, toinen toisilleen. (Kettunen, 2018)
Perheen ja ohjaajan yhteisiä tapaamisia toivotaan enemmän. (Kettunen, 2018)
Merkittäväksi työvälineeksi koetaan erilaiset keskustelut, ryhmä-, perhe- ja yksilökeskustelut. (Kettunen, 2018)
Käytetäänkö menetelmiä riittävästi?
Toiminnallinen yhdessäolo lisää hyvinvointia ja vahvistaa perheen sisäistä vuorovaikutusta. (Kettunen, 2018)
Kehittämisajatukset
Perhekuntoutuksen tilat koetaan pieniksi pidempi aikaiseen asumiseen. (Mattila, 2017)
Mikä vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen ja asioiden toteuttamiseen?
Kaivataan yhteisiä oleskelutiloja perhekuntoutukseen. Olisi helpompi tutustua ja ottaa kontiaktia muihin perheisiin. (Mattila, 2017)
Tilojen sijainti, etäisyys omaan kotiin, tuttuihin elinympäristöihin ja etäisyyksistä johtuvat kustannukset, koettiin hyvinvointia heikentävinä. (Mattila, 2017)
Koettiin heikentävän omien asioiden hoitamista. (Mattila, 2017)
Vanhempien vertaistukea kaivattiin. (Mattila, 2017)
Toivottiin myös enemmän perheiden kanssa yhteistä toimintaa. (Mattila, 2017)
Yhteisön vertaistuki koettiin erittäin tärkeänä ja parhaimmillaan se lisäsi hyvinvointia. (Kettunen, 2018)
Toivottiin työntekijöitä enemmän aikaa asiakkaiden kanssa olemiseen. (Mattila, 2017)
Vanhemmuuden tukemiseen toivottiin eroperheiden huomioimista, sekä sitä miten tuetaan siinä, että molemmat vanhemmat sitoutuvat tekemään asioita yhdenmukaisesti ja sovitusti. (Mattila, 2017)
Kaivataan joustavuutta enemmän kuntoutukseen. (Mattila, 2017)
Asioiden huolellinen dokumentointi ja kirjaaminen. (Mattila, 2017)
Huolellinen kirjaaminen ja dokumentointi on turva sekä asiakkaille, että työntekijöille ja on erittäin tärkeä tulevaisuutta ajatellen, kun tilanteiden kanssa mahdollisesti työskentelee muitakin ammattilaisia.
Ristiriitaisia tunteita herätti se, että perhekuntoutuksessa asuminen aiheutti stressiä, kun omaa elämää tarkkaillaan ja seurataan. On riippuvainen työntekijöin työvuoroista ja tämä aiheutti kykenemättömyyden tunteita. (Mattila, 2017)
Toivottiin selkeyttä perhekuntoutuksen sääntöihin ja niissä pitäytymistä. (Kettunne, 2018)
Merkityksellisyys
Kokemus siitä, että tarjotaan uutta mahdollisuutta yrittää lapsen kanssa (Mattila, 2017)
Tunne siitä, että nähdään hyvänä vanhempana ja toivoa on muutokseen.
Vanhemmuuden ja jaksamisen tukeminen.
Huolien ja vastuun jakaminen perhekuntoutuksen aikana koettiin helpottavaksi, kun ei ollut enää asioiden kanssa yksin. (Mattila, 2017)
Perheen voimavarat
Voimavarojen löytäminen ja esiin tuominen ei ollut helppoa, jonka vuoksi perheen vahvuuksien tarkentaminen oli vähäistä. (Mattila, 2017)
Lapsi on ollut monelle voimavara ja vahvuus. (Mattila, 2017)
Vaikka ongelmat ja vaikeudet liittyisivät lapseen, koska lapsi koetaan merkityksellisenä voimavarana ja vahvuutena, on sieltä mahdollisuus löytää motivaatiota muutostyöhön.
Kokemus siitä, että tulee nähdyksi tässä tilanteessa
Tärkeänä koettiin, että kysytään lapsen mielipidettä. (Mattila, 2017)
Koko perhe tulee nähdyksi ja kuulluksi.
Kokemus siitä, että tämä niin sanottu viimeinen mahdollisuus.
Toivon ylläpitäminen.
Kunnioittava kohtaaminen ja halu tulla nähdyksi vanhempana, joka haluaa lapselleen parasta. Halutaan olla samalla puolella, vaikka työntekijällä olisikin eri näkemys tilanteista. (Mattila, 2017)
Helpotuksen tunne, että joku näkee vaikean tilanteen. (Mattila, 2017)
Tavoitteet
Turvalliset ihmissuhteet ja niiden luominen
Turvallinen elämä lapselle
Halutaan onnistua ja mahdollistaa se, että lapsi saadaan pitää kotona. (Mattila, 2017)
Perhekuntoutuksessa arjen rutiinien vahvistaminen on koettu hyvänä. (Kettunen, 2018)
Perheen voimavarojen vahvistaminen ja lisääminen
Kun on löydetty voimavaroja ja vahvuuksia perhekuntoutuksen aikana, ovat nämä yleensä auttaneet ongelmallisissa tilanteissa. (Mattila, 2017)
Vanhemmuuden taitojen vahvistaminen
Perhekuntoutuksessa on saanut enemmän välineitä oman vanhemmuuden vahvistamiseen. (Kettunen, 2018)
Joskus tavoitteiden asettaminen koetaan hankalaksi, koska vaikeudet hankaloittavat niiden määrittelemistä. (Mattila, 2017)
Vanhemmat kertovat, että aluksi tilanne on niin sekava, ettei tiedä mitä tarvitsee ja haluaa. (Mattila, 2017)
Koetaan, että joskus ulkopuolelta on muiden helpompi nähdä tilanne. (Mattila, 2017)
Tavoitteita käsitellään koko perhekuntoutuksen ajan. (Mattila, 2017)
Tavoitteiden asettaminen koettiin vaikeaksi, vaikka tiedetään syyt, miksi perhekuntoutukseen on tultu. (Mattila, 2017)
Perheen vuorovaikutus
Kommunikointi
Lapsen kanssa kommunikointi yhtenä isona tavoitteena muutostyössä. (Mattila, 2017)
Kuinka puhutaan lapselle.
Kuinka vanhemmat puhuvat toisilleen.
Koetaan epätoivon tunteita huonosta kommunikoinnista ja riidoista. (Mattila, 2017)
Asiakkaiden tunteiden huomioiminen
Asiakkaille hämmennyksen tunteita on tuonut omien vajavaisuuksien tunnistaminen. (Kettunen, 2018)
Monelle avun pyytäminen on ollut vaikeaa ja häpeällistä. Siksi myös omista asioista avautuminen perhekuntoutuksessa on vaikeaa. (Kettunen, 2018)
Koetaan tärkeäksi huomioida asiakkaan negatiiviset tunteet ja auttaa niistä yli pääsemiseen. (Kettunen, 2018)
Prosessi
Vaatii tilanteiden ja vaikeiden asioiden hyväksymistä. (Mattila, 2017)
Tavoitteiden asettaminen
Osa kokee niiden asettamisen vaikeaksi ja osa helpoksi. (Mattila, 2017)
Konkreettisten tavoitteiden asettaminen helpompaa. (Mattila, 2017)
Tietämättömyys perhekuntoutuksesta herätti vanhemmissa aluksi kielteisiä tunteita. (Mattila, 2017)
Asuminen muualla, kuin kotona, mahdollisesti useita kuukausia, herätti järkytyksen tunteita. (Mattila, 2017)
Tutustuminen perhekuntoutukseen puolestaan lisäsi myönteisiä tunteita suhtautumiseen. (Mattila, 2017)
Ymmärrys siitä, että tämä on ainoa vaihtoehto tässä tilanteessa.
Tiedon lisääminen, lisäsi myönteistä suhtautumista
Pelko
Tietämättömyys (perhekuntoutus ei ole tuttu asia)
Prosessin lopussa
Koettiin pääsääntöisesti myönteisenä, että ollaan menty perhekuntoutukseen ja tyytyväisiä saatuun apuun. Kannustetaan muitakin rohkeasti menemään perhekuntoutukseen. (Mattila, 2017)
Suositellaan.
Vaikuttavuus
Tavoitteena on saada uudenlaiset toimintatavat osaksi arkea. Tärkeää on löytää keinoja, jotka toimivat asiakkaan arjessa. (Mattila, 2017)
Tavoitteiden tulos ei välttämättä ole nähtävissä heti, vaan näkyy viiveellä.
Onko nähtävä muutos riittävä?
Muutoksia mittaavia arvionti menetelmiä (SOS-lapsikylä)
Ollaan kiinnostuneita miten suhdeperusteinen työskentely saadaan kestäviä muutoksia perheessä (SOS-lapsikylä)
Riittävä tuki ja seuranta perhekuntoutuksen jälkeen.
Koetaan, että perhekuntouksesta saatu apu hyödyttää ja niillä on löydetty helpottavia ratkaisuja ongelmiin. (Mattila, 2017)
Motivaatio
Motivoituneet perheet kokevat hyötyvänsä kuntoutuksesta. (Mattila, 2017)
Ollaan kiinnostuneita, kokeeko perhe tulleensa arvosteluksi ja onko luottamus syntynyt perhekuntoutuksen aikana. (SOS-lapsikylä)
Koetaan, että asetetuista tavoitteista usein hyödytään. (Mattila, 2017)
Menetelmä osaaminen ei yksin auta, mutta kulkee käsikädessä muiden toimintojen kanssa tukemassa ja on siltä osin edistämässä perhekuntoutusta. (Mattila, 2017)
Työntekijöiden tuki
Koetaan vaihtelevuutta siitä, onko työntekijöitä saatu tuki riittävää. (Mattila, 2017)
Oman tilanteen läpikäynti työntekijän kanssa ja siihen ratkaisujen etsiminen, koettiin hyödyttäväksi. (Mattila, 2017)
Koettiin, että aina ei työntekijän mahdollistama tuki ollut saatavilla, sellaiseen aikaan, kuin sitä tarvittiin perhekuntouksessa. (Mattila, 2017)
Tärkeänä ja hyvänä koettiin, että saamassa tuessa näkyi valinnanvapaus ja vapaaehtoisuus. (Mattila, 2017)
Konkreettisen tuen saanti lapsen huolenpitoon ja kasvatukseen koettiin myönteisenä. (Mattila, 2017)
Osallistava kirjaaminen
Koettiin, että kaikki asiakasta koskevat kirjaukset käytiin yhdessä läpi. (Mattila, 2017)
Osa luotti enemmän työntekijöin tekemiin kirjauksiin ja osa halusi mielellään tarkastaa mitä on kirjoitettu. Tämä parantaa kirjauksien totuudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä tiedon kulussa. (Mattila, 2017)
Osa vuorovaikutusta
Osallistaa
Edistää asiakassuhteen avoimuutta. (Mattila, 2017)