Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
kirja 3 - Coggle Diagram
kirja 3
Ympäristömyrkyt
Yhimisen toiminnan seurauksena ympäristöön joutuneet kemikaalit jotka haitallisia eliöille
Raskasmetallit
haitallisimpia eliöille
elohopea
poltettaessa kivihiiltä,ruskohiiltä,puuta, turvetta, teollisuudesta, tulivuorenpurkauksista, metsäpaloista
bakteerit muuttavat orgaaniseksi metyylielohopeaksi joka paljon myrkyllisempää
kertyy eläimillä keskushermostoon
Suomessa valuu edelleen avohakkuualueilta ja ojitetuilta soilta vesistöihin
kadium
Peräisin sinkkimalmia jalostavista kaivoksista, akkuteollisuudesta, fosfaattilannoitteiden valmistuksesta/käytöstä, romuautoista, hylätyistä akuista
ihmiskehossa 20 vuoden jälkeen vielä puolet jäljellä
Tupakassa
myös mikromuovia
lyijy
metalliteollisuudesta, liikenteestä
vaikuttaa eläinten keskushermostoon
sitoutuu tehokkaasti humukseen
kuuluu noin 60 alkuainetta kallio ja maaperästä
osa poistuu biologisesta kierrosta varastoitumalla
järvien/merien pohjasedimentit
maahiukkasiin sitoutumalla
veden mukana kulkeutuminen syvälle maahan
orgaaniset yhdisteet
DDT
vastustuskykyisiä malariasääskikantoja syntynyt runsaan käytön vuoksi
Hajoittaa lisääntymishormoneja
maksan entsyymitoimintaan vaikuttaminen
syöpää aiheuttava
PCB-yhdisteet
klooria sisältäviä orgaanisia hiiliyhdisteitä
Supermyrkkyjä
hyvin pieninä pitoisuuksina maksa haimavaurioida, syöpää, muutoksia hormonitoiminnassa
laitteiden eristäminen, kondensaattorit, muuntajat
tarttuvat helposti muovilaattoihin
dioksiinit
klooria sisältäviä orgaanisia hiiliyhdisteitä
syntyy vahingossa kun klooria sisältäviä jätteitä poltetaan alhaisissa lämpötiloissa
metsä ja metalliteollisuudessa prosesseissa joissa klooria
kun elintarvikkeissa niin VIERASAINE
Kertyvät
kun eliöiden kudoksissa/soluissa on ympäristömyrkkyjä suurempi pitoisuus kuin ympäristössä
Rikastuminen
Ravintoketjussa tapahtuvaa ympäristömyrkkyjen kertymistä
hallilla hyvin suuri
ympäristömyrkkyjen haitallisuus voi perustua myös ympäristömyrkkyjen yhteisvaikutukseen jolloin seuraukset vaikeita tunnistettavia ja ennustettavia
kaukokulkeumat
laskeumat
ilmasta esim sateena
avohakkuualueilta
ojitetuilta soilta
Minamatan yleissomipus
2013 hyväksytty 2017 voimaan astunut jolla pyritään torjumaan elohopeaongelmaa
kielletää tiettyjen tuotteiden tuinti/vienti/valmistus
öljy
tuhansia hiilivetyjä
PAH-yhdisteet
polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä
rasvaliukoisia
suoraa eliöihin ja ruoansulatukseen
solu ja kudosmuutoksia
tarttuvat helposti muovilaattoihin
tarttuu herkästi turkkiin ja höyhenpeitteeseen
kesällä voi estää osittain tai täysin kasvi- ja eläinplanktonin lisääntymisen
öljyonnettomuus
menee 10 v toipua
noin 10% edustus maailman öljykuormituksesta
suurempi uhka huuhdotuista öljytankkereista
miljoona tonnia tahallaan meriin valutettua öljyä vuosittain
valumavesien mukana meriin
Palmuöljystä biopolttpainetta sademetsien kustannuksella
Muovi
noin 10% öljystä menee muoviteollisuuteen
poiskerääminen
katamaaraanilauttoja joita tuotettu suomessa, muoviroskaa pois puomien avulla
mikromuovi
meressä elävien el'inten ruoansulatuselimistöön ja kudoksiin
tavaroihin lisätty ja siitä irtoava mikromuovi ohittaa vedenpuhdistulaitoksen supdattimet
vasistöihin suurinosa autonrenkaista
biohajoavat materiaalit
meriympäristössä yhtä pysyviä kuin muovit kylmissä ja pimeissä ympäristöissä
EU:n muovistrategia
kaikki muovipakkaukset on kierrätettävä vuoteen 2030 mennesä
suomen muovitiekartta 2018
listattu parannust tapoja
kestävä kehitys
maapallon säilyttäminen elinkelpoisena ottaen huomioon tulevien sukupolvien tarpeet
luonnonsuojelu
maailman luonnonsuojeluliitto IUCN
säännöllisiä uhanalaisuuskartoituksia joiden avulla voidaan alkaa suojelutoimiin ja sen seurantaan
uhanalaisuus
eliölajiin tai populaatioon kohdistuu lopullisen häviämisen vaara
ryhmät uhanalaisuudesta
hävinneet
2, äärimmäisen uhanalaiset
erittäin uhanalaiset
vaarantuneet
silmällä pidettävät
osa ympäristönsuojelua
luonnonsuojelualueet
1800-luvun lopusta lähtien
maailman vanhin kansallispuisto on yhdysvaltojen yellowstonen kansallispuisto
koko, muoto ja isjainti muihin ensisijaisen tärkeää
yksi iso yleensä parempi kuin monta pientä koska enemmän lajeja ja suuremmat populaatiot
pienet
hyvä yhdistää ekologisten käytävien avulla/ekologisten askelkivien avulla = eliöiden geenivirta mahdollistettu
reunavaikutus otettava huomioon esim pitkänmallisissa se on liian suuri
Tarkoitus varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta
erityisen tärkeää monimuotoisuuskeskuksien alueella
uusi seelanti, väli-amerikka ja filippiinit monimuotoisuuskeskuksien eritoten paikkoja
biosfäärialue
luonnoltaan ja kulttuuriltaan ainutlaatuisia alueita joilla kolme tavoitetta
luonnon monimuotoisuuden edistäminen
alueen ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen edistäminen
ympäristökasvatuksen ja -tutkimuksen tukeminen
Natura 2000-verkosto
kansallis ja luonnonpuistot kuuluvat
40 kansallispuistoa 19 luonnonpuistoa
kansallispuistoissa retkeilypolkuja/yleisesti luontopalveluita
viheraltistuminen laskee verenpainetta ja stressitasoja ja rauhoittaa mieltä
Luonnonpuistojen tehtävä palvella luonnonsuojelua ja tutkimusta/opetusta, pääosin yleisöltä suljettuja
mallan luonnonpuisto arktista aluetta ja kasvusto tunturilajistoa
Erämaa-alueet perustettu perinteisten elinkeinojen harjoittamisen alueiksi
suomessa ympäristöministeriön ohjaamaa ja valvomaa
jokamiehenoikeudet
jokaisen oikeus liikkua luonnossa ja käyttää sen antimia riippumatta kuka omistaja/haltija
kuuluvat kaikille suomessa asuville/oleskeleville
Biotooppi
luontotyyppi
Helmi ohjelma
Tavoite esimelkiksi ojitettujen soiden ennallistaminen ja samalla tehokkaiden hiilinielujen hommaaminen
lintuvedet ja kosteikot
perinnebiotoopit
ranta ja vesiluonto
valtio tukee kunnostus ja hoitotoimia mutta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen
eläinten suojelu
rauhoittaminen
kasviensiemeniä ja eläinten soluja voidaan säilyttää geenipankeissa
Neljä ulottuvuutta
egolokinen
maapallon ekosysteemien toimivuuden turvaaminen
biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen
uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö
taloudellinen
kaikki talouden riippuvaisia luonnonvaroista
varmistetaan luonnonvarojen riittävyys
sosiaalinen
kaikkien ihmisten tasavertainen mahdollisuus tyydyttää perustarpeensa luonnonvaroista
kulttuurillinen
erilaisuus ja erilaiset tarpeet hyväksyttävä
hiilituotot/vaarat/suojelu siltä
agenda 2030
YK:n jäsenvaltiot suostuivat toimintaohjelmaan ja 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen
Maailman ylikulutuspäivä
vuoden se päivä kun ihmisen ekologinen jalanjälki ylittää laskennallisesti maapallon bikapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja, käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonepäästöjä
ekologinen jalanjälki
arvioidaan kuinka suuri maa ja vesialue tarvittaisiin yhden valtion asukkaan asumiseen, liikkumiseen, kulutushyödykkeisiin, palvelveluiden tuoittamiseen
ekologinen selkäreppu
paljonko luonnonvaroja kulunut kuhunkin tuotteeseen kokonaisuudessa
paino selville kun lasketaan luonnonvarojen painot yhteen valmistuksesta, kuljetuksesta, käytöstä poistamisesta ja vähennetään tuotteen oma paino
ekologinen velka
maapallon ihmisten luonnonvarojen nopeammin käyttämistä kuin mitä maapallo niitä tuottaa
happamoituminen
pysyvä ph:n lasku maaperässä/vedessä
nautraali pH7
normaali sadevesi hieman hapan pH5,6
meressä ilmakehästä liukeneva hiilidioksi happamoittaa hiilihappoa
30-40% ihmisen tuottamasta hiilidioksidista liukenee veteen
tietolähteet
mallinnukset
kartoitukset
näytteet
laivoissa polttoaineen rikkipitoisuus 2020 alkaen 0,5 prosenttia
metsien ja sisävesine happamoituminen
fossiilisia polttoaineita poltetaan josta rikistä rikkidioksidia sekä korkeissa lämpötiloissa ilman typpi ja happi niin typen oksideja
harsuuntuminen
neulas ja lehtikato
vaikutukset
neulaset karisevat normaalia aiemmin ja siten harsuuntuminen
neulasten pintakerros vahingoittunutta = puu altistuu haitallisille aineille, tuholaisille, kuivumiselle
neulasten ilmarakojen ympärillä oleva vahanukka vahingoituu = haihtuminen lisääntyy, haitalliset aineet helpommin neulasten sisäosiin
viherhiukkaset vahingoituvat ja fotosynteesi vaikeutuu
Suomi
normaalisti happamammat sisävedet 6,5-6,8
pääasiassa humuksesta eli maaperän pintaosan hajonneesta neulaskarikkeesta
veden puskurikyky
kyky neutraloida veteen liuenneet hapot
rehevöityminen
perustuotannon lisääntyminen
sisäinen kuormitus
hapettomuudetsa pohjalietteessä olevat fosforiyhdisteet liukenevat pikkuhiljaa veteen
vesinäyte
ravinteiden määrän tarkkalu
syanobakteerien määrän ennustus
kolmipiikkien määrä räjähtänyt itämeressä johtuen veden lämpötilasta, rehevöitymisestä
estäminen
jätevedenpuhdistuksessa orgaanisen aineen puhdistus ok mutta typen ei
laatua tarkkaillaan
vedestä mitataan kokonaistyppi- ja kokonaisfosfori pitoisuuksia ja kiinneainepitoisuuksia
mitataan biologinen hapenkulutus
lajit
laaja-alaisia
ympäristötekijöiden muutosten sietokyky hyvä
kapea-alaiset
ympäristötekijöiden muutosten sietokyky huono
hyviä BIOINDIKAATTOREITA eli ilmentäjälajeja
kuikka vähäravinteisten järvien lintu, puhtaan ja kirkkaan veden ilmentäjälaji
kerrossammal ilmentää hyvin raskasmetallipitoisuuksia eli sitä kutsutaan niinsanotuksi kertymäindikaattoriksi
valokatka happipitoisuuden indikaattori
ominaisuuksia
lajin ekolokero tunnetaan hyvin
yksilömäärä helppo laskea
selvä positiivinen/negatiivinen reagointi tutkittavaan ympäristötekijään
suppea sietoisuusalue ympäristötekijään
nopea ja samanlainen reagointi ympäristötekijän muutokseen
Sateenvarjolaji
laji jonka suojelu auttaa turvaamaan myös muiden samassa elinympäristössä olevien lajien selviämisen
Megafauna
suurikokoisia (yli100kg) maalla eläviä nisäkkäitä
Hajakuormitus
peltojen lannoitteet valuu vesistöihin
kaukokulkeuma
fossiilisten polttoaineiden palaminen
pistekuormitus
selkeästi paikallistrettaviss aoleva päästö, jätevedenpuhdistamo, tehtaat, voimalat, suursikalat ja kalanviljelylaitokset
vähentämisen keinoja
lannoitteiden vähentäminen
keinolannoitteiden korvaaminen lannalla
karjalannan kuljettaminen tehokkaampaa kuljettaa kaukaisemmille pelloille
lannoitteiden levittäminen oikeaan aikaan
suojavyöhykkeet
kosteikkoja lisää
peltojen kalkitseminen happamuuden pysymiseksi hajottajille optimaalisena
viljelymaan muokkaus niin että kaikki pysyisi maassa eikä valuisi pois
kipsiä maaperään vähemmän fosforin huuhtoutumista
biodiversiteetti
kolme tasoa
ekosysteemien monimuotoisuus
lajimonimuotoisuus
Ilmastonmuutos
elinympäristöjen tuhoutuminen
elinympäristäjen pirstaloituminen
ympäristömyrkyt
liikakalastus
muoviroskat merissä
merten happamoituminen
metsästys
vieraslajit
ihmisen tietoisesti tai vahingossa siirtämiä eläin ja kasvilajeja
jos sama ekolokero kuin alkuperäisellä lajilla joi tapahtua SYRJÄYTTÄVÄÄ KILPAILUA jtai elinalue pienenee
lajin sisäinen monimuotoisuus
luontokato
biodiversiteetin väheneminen
väestönkasvun ja kasvava luonnon varojen käyttö ja elinympäristöjen tuhoutuminen syynä
lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät melkein kokonaan asutuksen alla/viljelysten alla
troopisia metsiä hävinnyt noin puolet
nopeiten häviävä metsä
Tyypillisiä piirteitä trooppiselle sademetsälle
Kasvillisuus kerroksellista
paljon eliölajeja
pitkä evolutiivinen historia
lajien koevoluutio yleistä
mutualistiset suhteet tavallisia
ravinteiden kierto nopeaa
maaperässä vähän ravinteita
tehty plantaaseja tilalle joissa vain tiettyjä kasvilajeja
noin kolmannes menetetty koralliriutoista ja mangrovemetsistä joiden lajimonimuotoisuus sademetsien tasolla
Kosteikot
maa ja vesiekosyteemien välimuotoja
suot
valtamerten jokisuistot
tropiikin vuorovesirannikoiden mangrovemetsät
sitovat hiiltä enemmän kuin mikään muu ekosysteemi
puiden juuret sitovat maata estäen eroosiota
mangrovepuut vaimentavat aallokon voimaa
runsas ja omaleimainen lajisto johtuen REUNAVAIKUTUKSESTA
koralliriutat
polttiaiseläimiä
kirkkaassa, puht5aassa, hapekkaassa, 18-28 asteisessa merivedessä, ei saa olla liian hapan ettei kalkkikuoren muodostuminen vaikeudu
stressireaktio meriveden lämmetessä ja sen sisällä elävät levät häviävät=väri haalistuu
ekosysteemipalvetut
ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä
ravinto, lääkkeet, raaka ja polttoaineet, virkistysmahdollisuudet, aineiden kierto, pohjavesien puhdistuminen, pölytys, kosteikkojen tulvia tasaa vaikutus
4 eri ryhmää
ylläpitäviä palveluita
tuottajien fotosynteesi, hajoittajien toiminta
säätelypalveluita
veden kiertokulku, hiilen sitominen, pölyttäminen
tuotantopalveluita
marjat, sienet, polttopuu, teollisuuden raaka-aineet
kulttuuripalveluita
virkistysmahdollisuudet, maisemat, luonnonrauha, inspiraatio
hajoittajat
aerobiset
kuolevat hapettomissa oloissa
anaerobiset
elävät hapettomissa oloissa
mitä enemmän hajoitettavaa sitä enemmän kuluu happea
ilmansaasteet
kuivalaskeuma
rikkidioksidi ja typen oksidit painovoimasta maahan pölyn mukana/kaasuina
jos reaktio veden kanssa niin typpi ja rikkihappoa
eli märkälaskeuma
kaukokulkeutuminen
laskeumat ilmavirtausten mukana muualle
kriittinen kuormitus
suurin mahdollinen pitkäkestoinen laskeuma jonka ekosysteemi kestää ilman merkittäviä vaurioita
vaikuttaa abioottiset ja bioottiset tekijät
sukupuutto
sukupuutot luonnollisia
60-95% kaikist aelämänhistorian aikana eläneistä lajeista kuollut sukupuuttoon
sukupuuttovelka
ympäristön muuttuminen pysähtyy mutta laji kuolee silti sukupuuttoon muutoksen takia
tutkimus
perustutkimus
luo pohjan jonka jälkeen voidaan selvittää miten ihminen muokannut ekosysteemin toimintoja ja mitä erilaisia vaikutuksia näillä on
metapopulaatiotutkimus
täpläverkkoperhosen tutkimus suomessa ahvenanmaalla
ekologia
soveltava ekologia
tutkimustulosten perusteella käytännön toimenpiteisiinjohtavia päätöksiä
korjaava ekologia
pyritään ennallistamaan ekosysteemejö lähemmäs normaalia
hiili
hiilidioksidina
orgaaniset yhdisteet
enmergiaa joka soluille käyttökelpoiseen muotoon soluhengityksellä
vapautuu hiilidioksidia
sitoutuu takaisin kasveihin
nopeakirtoista hiiltä
ekosysteemit
vesiekosysteemi
perustuotanto
tuottajien valmistama biomassa
epäorgaanisesta aineesta orgaanisia yhdisteitä
Metsäekosysteemi
ihmiset yksinkertaistavat talousmetsiksi joka hakataan 80-100 vuoden välein
aarniometsät 5% suomen pinta-alasta, vanhoja luonnontilaisia metsiä
tyypillisiä piirteitä
kliimaksivaihe
valtapuulaji mänty tai kuusi
paljon lahoavaa puuainesta
paljon lahottajia
kolopesijöitä
paljon biomassaa
puiden kasvu erittäyn hidasta
ikä enemmän kuin 120 vuotta
minimitekijä
kasvit
eritoten kesäisin typpi ja fosfori
syanobakteeri
fosfaatti minimiravinne
kykenee itse sitomaan typpeä
(sinilevä
bioindikaattorit
jäkälät puissa hyviä koska herkkä reagointi ilman epäpuhtauksiin
happamoitavilla päästöalueilla jäkäläautioita joissa saasteet suuria