Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Braisby & Gellatly: Cognitive psychology - Coggle Diagram
Braisby & Gellatly: Cognitive psychology
Concepts (konseptit)
Konseptit, kategoriat ja sanat
konsepti = yleinen mielessä muodostettu idea, jonka voi laittaa johonkin kategoriaan
kategoriat ovat ulkoisia
sanat auttavat konseptin ilmaisemisessa
kategorisaatio (luokittelu)
= eri asioiden ajattelu tasapuolisesti samaan luokkaan kuuluen (kaksi erilaista koiraa kuuluvat samaan luokkaan)
diskursiivinen näkökulma = miten huomion kiinnittäminen diskursseihin riippuu siitä, missä kontekstissa on (sosiaaliset vaikutukset)
liittyy vahvasti kieleen
miten tutkitaan psykologiassa
lajittelutehtävä
ominaisuuslistaus
konseptit ja kognitio
havaintoluokittelu
semanttinen luokittelu = merkityksiin liittyvä luokittelu
leksikaaliset konseptit = konseptit, joille on yksi sana, edustaa ymmärrystä sanojen merkityksestä ja on säilössä mentaalisessa sanastossa
liittyy päättelyyn
helpottaa muistamista
kategorisaation selittäminen
klassinen näkemys
asiat kuuluvat samaan kategoriaan, koska niillä on yhteisiä ominaisuuksia
konsepteilla on selitykset/kuvaukset
kritiikkinä tyypillisyys
kategorian asioiden tulisi olla yhtä hyviä, vaikkei todellisuudessa näin ole
tyypillisyyden arviointimetodi = osallistujien tulee arvioida kategorian asioiden tyypillisyyttä tai esimerkin hyvyyttä (GOE)
kategoria-/lausevarmistaminen = mitataan aikaa, jonka osallistuja käyttää lauseen kategorisoimiseen
attribuuttilistaus = kategorian asian ominaisuuksien listaaminen -> kategorioilla on rikkaita sisäisiä rakenteita
kritiikkinä rajatapaukset
erot luokittelupäätelmissä
kritiikkinä kategorisoinnin transitiivisuus
A on pidempi kuin B ja B on pidempi kuin C, niin A on pidempi kuin C -> suhde on transitiivinen, koska viimeinen väite seuraa kahdesta aikaisemmasta
klassisen näkemyksen mukaan toimii kategorisoinnissa
kritiikkinä määritelmien puute
kategorioita ei voi määritellä todellisuudessa
Konseptien prototyyppiteoriat
prototyyppi = luokan keskitendenssin mitta "paras jäsen kategoriassa"
ero klassiseen näkemykseen: esimerkki sopii kategoriaan, vaikka sillä ei olisi kaikkia samoja ominaisuuksia muiden kanssa
kritiikkinä tyypillisyyden vaikutusten kontekstiherkkyys
tyypillisyysvaikutukset muuttuvat kontekstin mukaan ja prototyypin tulisi olla pysyvä
tyypillisyyspäätelmät muuttuvat kontekstin mukaan
= prototyyppiteoria ei voi selittää tyypillisyyden muuttuvuutta
kritiikkinä kompleksit konseptit
sanastollisten konseptien kombinaatiot (esim. punainen auto)
prototyyppeijä pitäis yhdistellä
esimerkkiteoriat
konseptit representaatioita yksilöllisistä jäsenistä kategorioissa, joita olemme kokeneet
maalaisjärkiteoriat (theory-theory)
= kategorisointiin liittyy paljon laajempia tietorakenteita
samanlaisuuden ongelmat
ei ole määritelty, kuinka paljon samoja ominaisuuksia jaetaan
maalaisjärkiteorioiden rooli
konseptit ovat selityspohjaisia, eivät samanlaisuuspohjaisia
Psykologinen essentialismi
= kategorisointiin vaikuttaa syvemmät periaatteet
ihmiset kategorisoivat asioita olennaisia ominaisuuksia koskevien uskomusten mukaan
olennaiset ominaisuudet = ominaisuudet, joita ilman asia ei olisi objekti
lopputulema:
on olemassa erilaista kategorisointia
tietyt konseptit sopivat paremmin tiettyjen teoreettisten viitekehysten/selitysten alle
eri ihmiset kategorisoivat eri tavoilla
Language processing
sanojen tunnistaminen
puhuttujen sanojen tunnistaminen
puhevirran segmentointi (puheen segmentointi)
kaksi tyyyppiä:
1) esileksikaaliset mallit = keskittyy puhevirran ominaisuuksiin, jotka saattavat merkitä sanan rajaa, puheen rytmi, sanojen havaitsemistesti
2) leksikaaliset mallit = segmentaatio ohjautuu sen tiedon mukaan, miltä sanat kuulostavat, fonologinen representaatio = miltä sana kuulostaa,
rinnakkainen aktivaatio
kuultua prosessoidaan jo ennen kuin sana on loppunut
pohjautuu kohorttimalliin = kun sanan alku on kohdattu, sanan alkukohortti (ryhmä sanoja, jotka sopivat puheeseen tähän mennessä) aktivoituvat, yksikäsitteisyyspisteessä jäljelle jää vain yksi sana
ristikkäismodaalinen pohjustus = missä määrin puhutun sanan merkitys on palautettu mieleen
leksikaalinen kilpailu
jokainen sana sanastossa on yhteydessä aktivaatiotasoon sanan tunnistuksessa -> sana on jäsen kohortissa eli ryhmäsäs (aktivaatiotaso 1) tai ei ole (aktivaatiotaso 0)
TRACE-malli: kolme tasoa: äänteellisen ominaisuuden taso, foneemi- eli äännetaso ja sanataso. puhevirta aktivoi foneettista tasoa, nämä yhtymäkohdat aktivoivat äänteen tunnistustasoa, äänteet muodostavat sanan, inhibitio vähentää muiden sanayhtymien aktivaatiota -> leksikaalisen kilpailun ydin!!
visuaalisten sanojen tunnistaminen
visuaalisten sanojen tunnistamisen mallit
IAC = interactive activation and competition malli: kolme hermosolmutasoa: visuaaliset ominaisuudet, kirjaimet, sanat (toimii samalla tavalla kuin TRACE)
leksikaaliset vaikutukset: WSE eli word superiority effect = kirjaimen löytäminen helpompaa, kun kirjain muodostaa osan sanasta
oikeinkirjoituksen ja äänteiden väliset suhteet
koottu fonologia = ääntämisen tuottaminen kirjainten ja äänteiden välisten yhdistelmien perusteella
osoitettu fonologia = perustuu koko sanan säilöttyyn ääntämiseen, joka on mentaalisessa sanastossa
DRC malli: sisältää sääntöperustaisen reitin ääntämiseen kirjoitusmerkki-äänne-sääntösysteemin kautta + leksikaalisen reitin, joka sisältää säilötyn ääntämisen reitin (epäsäännölliset sanat vain tätä reittiä)
sanan nimeämisen nopeuteen vaikuttaa säännöllisyys, naapurisanat
silmän liikkeet lukiessa
silmän nykäisyt ja kiinnittyminen
tiettyjä sanoja skipataan ja tiettyihin palataan useasti
sana tunnistetaan nopeiten, kun niihin kiinnitytään optimaalisesta katsepositiosta (optimal viewing position)
psyykkinen sanasto (mental lexicon)
morfologia eli muoto-oppi
tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi
taivutusmorfologia = pienet muokkaukset sanoissa (esim. cat -> cats)
derivaatiomorfologia = muokkaamalla sanaa saadaan esim. verbistä adverbi
full-listing approach = sanojen, joilla useita morfeemeita vs. vain yksi, tunnistaminen on sama prosessi
decompositional approach = sanat on jaoteltu morfeemeiksi, kun ne havaitaan ja morfeemi on representaation yksikkö sanastossa
sanojen merkityksiin pääsy
semanttiset representaatiot eli merkitysrepresentaatiot
leviävät aktivaatiomallit = sanat voidaan esittää yksikköinä tai solmuina (TRACE & IAC)
ominaisuusteoriat = sanojen merkitykset esitetään ryhmänä semanttisia ominaisuuksia
semanttinen virittäminen = tutkitaan, mitä semanttista tietoa psyykkisessä sanastossa on, liittyy liitännäissanat
semanttinen epäselvyys
homonyymit eli sanalla usea merkitys
lausekonteksti voi auttaasopivan merkityksen valitsemisessa
lauseen ymmärtäminen
lauseoppi
lauseen rakenteen säännöt ja kielioppi
temaattinen roolien määräytyminen (tyttö on tekijä, etsiä on aktiviteetti jne.)
jäsentämisen mallit
jäsentäminen vähittäistä = jalostetaan mahdollisten syntaktisten rakenteiden joukkoa joka kerta. kun uusi sana tunnistetaan
puutarhapolkumalli = jokaiselle sanalle annetaan syntaktinen rooli, kun se havaitaan -> jäsentäjä operoi autonomisesti ilman ei-syntaktisten tekijöiden vaikutusta
onko jäsentäminen autonomista
pelkistetty relatiivilause
jäsentämisen rajoitteet
esim. kuuntelijan ympäristö voi aiheuttaa epäselvyyttä
Language in action
kirjoitettu kieli ja diskurssi
kaksi tapaa erotella teksti eristetyistä lauseista: koheesio (yhteinäisyys) ja koherenssi (yhteensopivuus)
tekstin tulkinnan taustalla olevat prosessit
anaforan ratkaisu
anafora = sanan, fraasin tai ilmauksen toistamisesta peräkkäisten lauserakenteiden, kuten lauseiden, virkkeiden, lauseenosien tai säkeiden, alussa
keskeistä yhtenäisyyden kannalta
esimerkkejä anaforista ovat esim. sukupuolivihjeet (he & she), päähenkilö vs. muu hahmo
sana-merkityksen käyttö
liittyy vaiheittainen tulkinta
ei-kirjaimellinen merkitys
sen selvittäminen onko kyseessä kirjaimellinen merkitys vai ei selviää peilaamalla lausetta kontekstiin -> jos kirjaimellinen tulkinta ei sovi kontekstiin, on kyseessä ei-kirjaimellinen tulkinta
väliintulot
siltaväliintulo = silta asioiden välillä
tarpeelliset väliintulot = ilman niitä kahta lausetta ei saa toimimaan yhdessä
tieto, merkitys ja ilmentymä
-
Problem solving
Judgement and decision making
Reasoning (päättely)