Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Laki holhoustoimesta (442/1999) - Coggle Diagram
Laki holhoustoimesta (442/1999)
1 Yleiset säännökset
1 § Holhoustoimen tarkoitus
Holhoustoimen tarkoituksena on
valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta
, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta
taloudellisista asioistaan
2 § Vajaavaltaisuus määritelmä
Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä
(alaikäinen)
Ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on
julistettu vajaavaltaiseksi.
3 § Edunvalvoja määritelmä
Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja.
Sille, joka ei ole vajaavaltainen, voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen määrätä edunvalvoja, jos hän tarvitsee tukea asioittensa hoitamisessa.
Jos edunvalvojan määrääminen ei riitä turvaamaan hänen etuaan, hänen toimintakelpoisuuttaan voidaan rajoittaa siten kuin jäljempänä säädetään.
2 Edunvalvojat
Päämiestä tukeva henkilö
Ei yleensä vaikutusta päämiehen kelpoisuuteen
Edunvalvojan henkilö
4 § Alaikäisen ja täysi-ikäisen edunvalvoja
Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen
huoltajansa
, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Täysi-ikäisen edunvalvojana on
henkilö, jonka tuomioistuin tai holhousviranomainen on tehtävään määrännyt.
5 § Kuka voi olla edunvalvoja
Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa.
Sopivuutta arvioitaessa on muun ohella otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn
taito ja kokemus sekä tehtävän laatu ja laajuus.
6 § Vajaavaltainen ei voi olla edunvalvoja
Jos lapsen huoltaja on alaikäinen lapsen syntyessä, huoltajasta tulee lapsen edunvalvoja, kun hän täyttää 18 vuotta.
Edunvalvojan määräämisen edellytykset
7 § Jos jää ilman edunvalvojaa
Jos alaikäinen tai henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, on edunvalvojan kuoleman tai muun syyn johdosta ilman edunvalvojaa, tuomioistuimen on määrättävä hänelle edunvalvoja.
Holhousviranomaisen tulee tarvittaessa tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi.
8 § Edunvalvojan määrääminen täysi-ikäiselle tuomioistuimessa
Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on
kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista
, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin.
Holhousviranomaisen tulee tarvittaessa tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi
Edunvalvojan tehtävä voidaan rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta.
Edunvalvoja voidaan määrätä, jos se, jonka etua olisi valvottava, ei tätä vastusta.
Jos hän vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta.
9 § Edunvalvojan määrääminen alaikäiselle
Alaikäiselle voidaan määrätä edunvalvoja siten kuin 8 §:ssä säädetään,
sen jälkeen kun hän on täyttänyt 17 vuotta
. Tällöin edunvalvojan tehtävä alkaa, kun alaikäinen täyttää 18 vuotta
10 § Edunvalvojan määrääminen poissaolevalle
Tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja, jos:
1)
kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillistä tai testamentinsaajaa taikka hänen olinpaikkaansa tiedetä taikka perillinen tai testamentinsaaja ei muuten voi valvoa oikeuttaan
2) muutoin on tarpeen, että poissa olevan oikeutta valvotaan tai hänen omaisuuttaan hoidetaan
3) tulevasta tapahtumasta riippuu, kenelle omaisuus menee, tai joku saa omaisuuden omistusoikeuksin haltuunsa vasta myöhemmin ja edustaja on tarpeen valvomaan tulevan omistajan oikeutta tai hoitamaan omaisuutta hänen lukuunsa
4) lahjakirjassa tai testamentissa on määrätty, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi, ja edunvalvojan määrääminen hoitamaan saatua omaisuutta on saajan edun mukaista
11 § Sijaisen määrääminen edunvalvojalle
Jos edunvalvoja on sairauden vuoksi tai 32 §:n 2–5 momentissa tarkoitetusta taikka muusta syystä tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä, tuomioistuin voi määrätä hänelle sijaisen.
12 § Milloin holhousviranomainen/maistraatti voi määrätä edunvalvojan
Tuomioistuimen ohella myös holhous- viranomainen voi määrätä edunvalvojan,
jos henkilö hakee sitä itse itselleen
.
Tuomioistuimen ohella myös holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan:
1) henkilölle, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, jos hän on edunvalvojan kuoleman tai muun syyn vuoksi ilman edunvalvojaa
2) henkilölle, joka 8 tai 9 §:n mukaan on edunvalvonnan tarpeessa
Holhousviranomainen voi lisäksi määrätä edunvalvojalle tämän pyynnöstä sijaisen 11 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
Edellytyksenä edunvalvojan määräämiselle
se, jonka etua olisi valvottava, kykenee ymmärtämään asian merkityksen ja että hän pyytää tiettyä henkilöä määrättäväksi edunvalvojakseen.
Päämiehen asema
14 §
Edunvalvojan määrääminen
ei estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä.
Periaatteessa päämies voi tehdä oikeustoimia, jos hän on siihen kykenevä.
Kuitenkin päämiehen oikeus pankkitilien käyttöön voi estyä tai rajoittua.
Edunvalvojan tehtävän lakkaaminen
15 § Määräyksen voimassaolo
Edunvalvojalle annettu määräys on voimassa
toistaiseksi tai määräystä annettaessa asetetun määräajan.
Jos edunvalvoja on määrätty tiettyä tehtävää varten, määräys on voimassa, kunnes tehtävä on suoritettu.
Tuomioistuin voi tarvittaessa muuttaa edunvalvojan tehtävää tai määräyksen voimassaoloaikaa.
Tuomioistuimen ohella myös holhousviranomainen voi tarvittaessa muuttaa edunvalvojan tehtävää tai määräyksen voimassaoloaikaa, jos edunvalvoja on määrätty 8 tai 9 §:n nojalla.
16 § Edunvalvojan kykenemättömyys
Tuomioistuimen on vapautettava edunvalvoja tehtävästään, jos hän osoittautuu siihen kykenemättömäksi tai sopimattomaksi tai jos vapauttamiseen on muu erityinen syy.
Tuomioistuimen on vapautettava edunvalvoja tehtävästään myös, jos hän sitä pyytää.
Alaikäisen lapsensa huoltajana oleva vanhempi voidaan omasta pyynnöstään vapauttaa lapsensa edunvalvojan tehtävästä ainoastaan, jos siihen on erityinen syy.
17 § Tehtävän lakkaaminen
Edunvalvojan tehtävä lakkaa, kun:
1) edunvalvojalle annettu
määräys lakkaa
15 §:n mukaan olemasta voimassa
2)
päämies kuolee
3) edunvalvoja vapautetaan tehtävästään tai julistetaan vajaavaltaiseksi
4)
päämies täyttää 18 vuotta
, jos edunvalvojan tehtävä perustuu päämiehen alaikäisyyteen;
Edunvalvojan sijaisen tehtävän lakkaaminen
Edunvalvojalle määrätyn sijaisen tehtävä lakkaa, kun
edunvalvoja ja hänen sijaisensa esteen lakattua yhdessä tekevät siitä ilmoituksen holhousviranomaiselle.
Jos edunvalvoja ja hänen sijaisensa ovat eri mieltä siitä, onko sijaisen tehtävä lakannut, käräjäoikeus ratkaisee asian jommankumman hakemuksesta.
17 b § Edunvalvojan tehtävän jatkumisen aiheellisuus
Jos edunvalvoja on määrätty 8 tai 9 §:n nojalla,
holhousviranomaisen on edunvalvojan määräämistä seuraavan neljännen kalenterivuoden aikana omasta aloitteestaan selvitettävä edunvalvonnan jatkumisen aiheellisuus
ja tarvittaessa tehtävä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan tehtävän määräämisestä lakkaamaan.
Selvitys voidaan jättää tekemättä, jos edunvalvojan määräämisen perusteen tai muun syyn vuoksi on ilmeistä, että edunvalvojan tarve on pysyvä.
3 Toimintakelpoisuuden rajoittaminen
18 § Toimintakelpoisuuden rajoittamisen eri tasot
Jos täysi-ikäinen on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut
tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa eikä edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan,
tuomioistuin voi rajoittaa hänen toimintakelpoisuuttaan päättämällä, että:
1) hän voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan
ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa
(Yhteistoimiva edunvalvoja)
2) hänellä
ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia
tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan; taikka
3)
hänet julistetaan vajaavaltaiseksi.
(Yksin toimiva edunvalvoja)
Toimintakelpoisuutta ei saa muutoinkaan rajoittaa enempää kuin asianomaisen edun suojaamiseksi on tarpeen.
19 § Alaikäisen toimintakelpoisuuden rajoittaminen etukäteen
Alaikäisen toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa siten kuin 18 §:ssä säädetään, sen jälkeen kun hän on täyttänyt 17 vuotta.
Tällöin rajoitus alkaa, kun alaikäinen täyttää 18 vuotta.
20 § Edunvalvojan määrääminen samalla
Kun tuomioistuin tekee päätöksen toimintakelpoisuuden rajoittamisesta, sen on samalla tarvittaessa määrättävä asianomaiselle edunvalvoja.
22 § Voimassaolo
Päätös, jolla jonkun toimintakelpoisuutta on rajoitettu, on voimassa
toistaiseksi tai päätöksessä asetetun määräajan.
Rajoitusta tai sen voimassaoloaikaa voidaan muuttaa, jos muuttuneet olosuhteet tai muut syyt antavat siihen aihetta. Rajoitus on poistettava, jos se ei enää ole tarpeellinen.
4 Vajaavaltaisen asema
23 § Rajoitukset
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia,
jollei laissa toisin säädetä.
24 § ja 25 § Kelpoisuus
Vajaavaltainen
voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä.
Vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana
omalla työllään ansainnut
, ja siitä, minkä edunvalvoja on tämän lain 38 §:n mukaisesti antanut hänen vallittavakseen.
Vajaavaltaisella on oikeus määrätä myös edellä mainitun omaisuuden tuotosta sekä siitä, mikä on tullut tällaisen omaisuuden sijaan.
Jos vajaavaltainen käyttää oikeuttaan tavalla, joka on selvästi vastoin hänen etuaan tai jos siihen on ilmeinen vaara, edunvalvoja voi ottaa hoitoonsa 1 momentissa tarkoitettua omaisuutta siltä osin kuin se on tarpeen vajaavaltaisen edun suojaamiseksi
26 § Oikeustoimen sitovuus
Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta,
ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan
Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy
27 § Oikeus vetäytyä pois oikeustoimesta vajaavaltaisen kanssa
Jos vajaavaltainen on tehnyt oikeustoimen ilman tarvittavaa edunvalvojan suostumusta, on sillä, jonka kanssa sopimus tehtiin, oikeus vetäytyä sopimuksesta niin kauan kuin sopimusta ei ole hyväksytty tai asianmukaisesti täytetty.
Jos se, jonka kanssa oikeustoimi tehtiin, tiesi toisen osapuolen olevan vajaavaltainen, hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta vetäytyä sopimuksesta aikana, joka suostumuksen hankkimiselle on sovittu tai jonka sen saaminen kohtuudella kestää.
28 § Palautukset ja korvaukset
Jos oikeustoimi, jonka vajaavaltainen on tehnyt ilman tarvittavaa suostumusta, ei tule sitovaksi,
on kummankin osapuolen palautettava, mitä hän oikeustoimen perusteella on vastaanottanut tai, jollei tämä ole mahdollista, korvattava sen arvo.
Vajaavaltainen ei kuitenkaan ole velvollinen suorittamaan korvausta yli sen, mitä on käytetty hänen kohtuulliseen elatukseensa tai mikä muutoin on tullut hänen hyödykseen.
Korvauksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon osapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
5 Edunvalvojan asema ja tehtävät (+ 7 Edunvalvojan rekisteröinti)
Edustaminen
29 § Edunvalvojan kelpoisuus
Edunvalvojalla on kelpoisuus
edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa,
jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt tai jollei toisin ole säädetty.
Jos tuomioistuin on niin määrännyt, edunvalvojalla on oikeus edustaa päämiestään
myös sellaisessa tämän henkilöä koskevassa asiassa, jonka merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään.
Edunvalvojalla ei ole kelpoisuutta päämiehensä puolesta antaa suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa päämiestään muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen.
30 § Jos päämiehellä on useampi edunvalvoja
Jos päämiehellä on useampia edunvalvojia, heidän tulee
yhdessä huolehtia edunvalvojalle kuuluvista tehtävistä,
jollei tuomioistuin ole päättänyt tehtävien jaosta edunvalvojien kesken.
Jos joku edunvalvojista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, hänen suostumuksensa asiassa ei ole tarpeen.
31 Saatavan suorittaminen
Saatava, joka kuuluu edunvalvojan hoidettavana olevaan omaisuuteen, voidaan suorittaa vain edunvalvojalle tai hänen osoittamalleen päämiehen tilille.
Suoritus on kuitenkin pätevä, vaikka se olisi tehty päämiehelle, jos velallinen ei tiennyt eikä hänen olosuhteet huomioon ottaen pitänyt tietää, että suorituksen vastaanottaminen kuului edunvalvojalle.
32 § Edunvalvojan esteellisyys edustamisessa
Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään,
jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai lapsi taikka joku, jota edunvalvoja edustaa.
Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.
34 § Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta:
1)
luovuttaa tai vastiketta antamalla hankkia kiinteää omaisuutta
tai sellaista maanvuokra- tai muuta käyttöoikeutta rakennuksineen, joka voidaan maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle
2) luovuttaa pantiksi omaisuutta tai muulla tavoin perustaa siihen panttioikeutta
3) luovuttaa kiinteää tai muuta 1 kohdassa tarkoitettua omaisuutta toisen käytettäväksi pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta
4)
ottaa muuta lainaa kuin valtion takaamaa opintolainaa
taikka sitoutua vekselivastuuseen tai vastuuseen toisen velasta
5)
ryhtyä harjoittamaan elinkeinoa
päämiehensä lukuun
7)
luopua perinnöstä
tai luovuttaa päämiehensä perintöosuutta
35 § Lupa holhousviranomaiselta
Holhousviranomainen voi myöntää 34 §:ssä tarkoitetun luvan, jos oikeustoimi tai toimenpide, johon lupaa haetaan, on päämiehen edun mukainen.
Lupa voidaan hakea jälkikäteen, jolloin pätemättömyys voi korjautua
Vajaavaltaisella on kuitenkin hyväksymiskompetenssi kun hän on täyttänyt 18
Päämiehen passiivisuus sen jälkeen kun hän on täyttänyt 18 voidaan tulkita hyväksymiseksi
Omaisuuden hoitaminen
37 § Edunvalvojan vastuu
Edunvalvojan on hoidettava päämiehensä omaisuutta sillä tavoin, että
omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan.
Edunvalvojan tulee ottaa hoidettavakseen kuuluva päämiehen omaisuus hallintaansa siltä osin kuin se on tarpeen tämän etujen suojaamiseksi.
38 § Päämiehelle jätettävä omaisuus
-
Päämiehelle on jätettävä se omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään varten.
Päämiehen vallintaan on jätettävä hänen tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiin nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja
Jos päämies tahtoo antaa lahjan, joka on olosuhteisiin nähden tavanomainen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäinen, edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että antajan tarkoitus voi toteutua.
40 § Hoitosuunnitelma
Holhousviranomainen voi määrätä, että edunvalvojan on laadittava omaisuuden hoidon ja käytön ohjeeksi hoitosuunnitelma ja esitettävä se holhousviranomaisen hyväksyttäväksi, jos tätä on omaisuuden laatu ja määrä sekä muut seikat huomioon ottaen pidettävä tarpeellisena.
Huolenpito päämiehestä
42 § Edunvalvojan tehtävä
Täysi-ikäiselle määrätyn edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus, jota on päämiehen huollon tarpeen ja olojen kannalta sekä päämiehen toivomukset huomioon ottaen pidettävä asianmukaisena
Päämiehen kuuleminen
43 §
Ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa,
hänen on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä,
jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta.
Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä.
Vahingonkorvausvelvollisuus
45 § Edunvalvojan velvollisuus
Edunvalvoja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtäväänsä hoitaessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut päämiehelleen.
(7) Edunvalvonnan reikisteröinti
65 § Milloin on rekisteröitävä
Edunvalvonta tai toimintakelpoisuuden rajoitus on merkittävä holhousasioiden rekisteriin, kun:
1) täysi-ikäiselle määrätään edunvalvoja
2) täysi-ikäisen toimintakelpoisuutta rajoitetaan
3) alaikäisen edunvalvojaksi määrätään muu henkilö kuin hänen vanhempansa
4) alaikäiselle määrätään 9 §:n nojalla edunvalvoja tai alaikäisen toimintakelpoisuutta rajoitetaan 19 §:n nojalla
5) poissa olevalle tai tulevalle omistajalle määrätään edunvalvoja
66 §
Edunvalvonta on merkittävä holhousasioiden rekisteriin myös, kun holhousviranomainen saa tiedon siitä, että
1) alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä ja hänen osuutensa pesän varoista vainajan tai pesän velkoja niistä vähentämättä ylittää 20 000 euroa
2) alaikäisellä on edunvalvojan hoidettavana olevaa omaisuutta, jonka määrä alaikäisen velkoja siitä vähentämättä ylittää 20 000 euroa
6 Edunvalvojan toiminnan valvonta
Valvova viranomainen
46 § Kuka valvoo?
Edunvalvojan toimintaa valvoo
holhousviranomainen.
Holhousviranomaisen velvollisuutta valvoa edunvalvojan toimintaa sovelletaan myös, jos se, jolle on vieraassa valtiossa määrätty edunvalvoja, saa asuinpaikan Suomessa.
47 § Valvonnan siirtäminen
Edunvalvojan valvonta voidaan siirtää toiselle 84 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulle holhousviranomaiselle, jos edunvalvonta on merkitty holhousasioiden rekisteriin ja sillä, jonka etua on valvottava, on kotikunta viimeksi mainitun holhousviranomaisen toimialueella tai jos siirto on muutoin tarpeen valvonnan kannalta.
47 b § Siirtyminen vieraaseen valtioon
Holhousviranomainen voi hakemuksesta tai omasta aloitteestaan päättää, että edunvalvojan valvonta lopetetaan, jos päämiehen asuinpaikka on siirtynyt vieraaseen valtioon ja:
1) edunvalvojan toiminnalle on siellä järjestetty valvonta
2) Suomessa tapahtuvalla valvonnalla ei enää voida toteuttaa valvonnan tarkoitusta.
Omaisuusluettelo
48 § Edunvalvojan velvollisuus antaa omaisuusluettelo viranomaisille
Edunvalvojan on
3kk kuluessa tehtävänsä alkamisesta
annettava holhousviranomaiselle luettelo niistä päämiehen varoista ja veloista, joiden tulee olla edunvalvojan hoidettavana.
Luettelossa on ilmoitettava myös se omaisuus, joka on 38 §:n 1 momentin nojalla jätetty päämiehen vallittavaksi
49 § Vahvistaminen
Edellä 48 §:ssä tarkoitetussa luettelossa edunvalvojan on ilmoitettava, että hänen antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään mainitsematta.
Tilivelvollisuus
50 § Edunvalvojan velvollisuus
Edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoitamista, on
velvollinen pitämään kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista.
51 § Edunvalvojan antama vuositili viranomaiselle
Edellä 50 §:n 1 momentissa tarkoitetun edunvalvojan tulee vuosittain antaa holhousviranomaiselle tili (vuositili).
Edunvalvoja ei ole velvollinen antamaan vuositiliä sellaisesta alaikäisen edunvalvonnasta, jota ei ole ollut merkittävä holhousasioiden rekisteriin.
53 § Vapautus vuositilin antamisesta
Jos omaisuudesta annetusta luettelosta tai vuositilistä käy ilmi, että päämiehellä ei ole omaisuutta tai että edunvalvojan hoidettavana olevan
omaisuuden määrä on vähäinen,
holhousviranomainen voi edunvalvojan hakemuksesta tai omasta aloitteestaan edunvalvojaa kuultuaan määräajaksi tai toistaiseksi vapauttaa edunvalvojan velvollisuudesta antaa vuositili tai määrätä tilikauden vuotta pitemmäksi.
52 § Edunvalvojan antama päätöstili viranomaiselle
Edunvalvoja,
jonka tehtävä lakkaa
tai jonka tehtäviä rajoitetaan, on velvollinen viipymättä antamaan holhousviranomaiselle tilin vallinnastaan siirtyvän omaisuuden hoidosta siltä ajalta, jolta ei ole aikaisemmin annettu tiliä (päätöstili).
Edunvalvoja ei kuitenkaan ole velvollinen antamaan päätöstiliä sellaisesta alaikäisen edunvalvonnasta, jota ei ole ollut merkittävä holhousasioiden rekisteriin.
55 § Tilien sisältö
Vuositilistä ja päätöstilistä tulee käydä selville päämiehen varat ja velat tilikauden alkaessa ja päättyessä, tilikauden aikana niissä tapahtuneet muutokset, päämiehen puolesta tehdyt merkittävät oikeustoimet sekä muut vastaavat toimenpiteet, joihin edunvalvoja on ryhtynyt omaisuutta hoitaessaan.
Nämä tiedot on esitettävä sillä tavoin, että holhousviranomainen voi tilin perusteella valvoa omaisuuden hoitamista ja omaisuuden hoitosuunnitelman noudattamista.
56 § Holhousviranomaisen teettämä tarkastus
Saatuaan vuositilin tai päätöstilin holhousviranomaisen on viipymättä
hyvän tarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava, miten omaisuutta on hoidettu
, onko päämiehelle annettu kohtuullisena pidettävät käyttövarat, onko edunvalvojan palkkio suuruusluokaltaan perusteltu ja onko tili oikein laadittu.
Holhousviranomainen voi tarkastaa tilin yleispiirteisemmin kuin 1 momentissa säädetään, jos omaisuuden määrän tai laadun taikka muiden seikkojen perusteella on aihetta otaksua, ettei päämiehen etu tästä vaarannu.
Holhousviranomaisen pakkokeinot
57 §
Jos edunvalvoja laiminlyö asianmukaisen tilin, luettelon, tositteen tai pyydetyn selvityksen antamisen tai jättää tekemättä hoitosuunnitelman, jonka holhousviranomainen on määrännyt laadittavaksi,
holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan suorittamaan laiminlyödyn toimenpiteen ja tehostaa päätöstään sakon uhalla
tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
Päämiehen edun turvaaminen
58 § Uuden edunvalvojan määrääminen
Jos päämiehen edun turvaaminen vaatii toimenpidettä, josta edunvalvoja ei ole huolehtinut, tuomioistuin voi holhousviranomaisen, päämiehen itsensä taikka muun 72 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hakemuksesta määrätä toisen edunvalvojan huolehtimaan siitä.
Toimenpiteet edunvalvojan tehtävän lakatessa
59 § Hoidossa olevan omaisuuden luovuttaminen
Edunvalvoja on tehtävänsä lakattua
velvollinen viipymättä luovuttamaan hoidossaan olevan omaisuuden päämiehelleen
, uudelle edunvalvojalle tai muulle siihen oikeutetulle.
Kun edunvalvojan tehtävä lakkaa päämiehen kuoleman johdosta eikä omaisuutta voida viivytyksettä luovuttaa pesän osakkaiden yhteishallintoon, edunvalvoja voi luovuttaa omaisuuden sellaisen pesän osakkaan hoidettavaksi
61 § Vahingonkorvausvaatimus
Vahingonkorvausvaatimus, joka perustuu edunvalvojan toimintaan, vanhentuu kolmen vuoden kuluttua siitä, kun holhousviranomainen on 60 §:n mukaisesti luovuttanut edunvalvontaa koskevat asiakirjat niihin oikeutetulle.
63 § Jos edunvalvoja on kuollut
Jos edunvalvoja on kuollut, hänen kuolinpesänsä osakkaiden, pesänselvittäjän ja konkurssipesän velvollisuuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä luvussa edunvalvojasta säädetään.
Sen, jolle kuolinpesän hallinto kuuluu, tulee viipymättä ilmoittaa edunvalvojan kuolemasta holhousviranomaiselle ja huolehtia päämiehen omaisuudesta niin kauan kuin se on pesän hallussa.
8 Oikeudenkäyntiä koskevia säännöksiä (+ 9 Hallinto ja muutoksenhaku)
Tuomioistuinkäsittely
69 § Vireillepano
Asia, joka koskee edunvalvojan määräämistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista, pannaan
käräjäoikeudessa vireille hakemuksella.
72 § Hakemuksen laatiminen
Hakemuksen, joka koskee edunvalvojan määräämistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista, voi tehdä
holhousviranomainen tai se, jonka edun valvomisesta on kysymys, taikka tämän edunvalvoja, vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen.
Asian, joka koskee edunvalvojan määräämistä alaikäiselle, voi panna vireille myös alaikäisen huoltaja ja hyvinvointialue.
73 § Kuuleminen
Asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä alaikäiselle, on
alaikäisen huoltajalle ja 15 vuotta täyttäneelle alaikäiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä täysi-ikäiselle, on sille, jonka etua on valvottava, sekä, jollei se olosuhteet huomioon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta, hänen aviopuolisolleen varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
74 § Toimintakelpoisuuden rajoittaminen
Toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevassa asiassa
tuomioistuimen on kuultava henkilökohtaisesti sitä, jonka edun valvomisesta on kysymys.
Asia voidaan kuitenkin ratkaista kuulematta häntä henkilökohtaisesti, jos hakemus heti hylätään perusteettomana tai jos kuuleminen on kuultavan tilan vuoksi mahdotonta tai aiheuttaa hänelle kohtuutonta haittaa.
Hallintomenettely
84 § Toimivaltainen viranomainen
Holhousviranomaisena toimii
Digi- ja väestötietovirasto.
86 § Kuuleminen
Kun holhousviranomaista on pyydetty määräämään edunvalvoja tämän lain 12 §:n 1 momentin nojalla, muuttamaan edunvalvojan tehtävää 15 §:n 3 momentin nojalla tai määräämään edunvalvojan tehtävä lakkaamaan 17 §:n 4 momentin nojalla,
holhousviranomaisen tulee kuulla henkilökohtaisesti sitä, jonka edun valvomisesta on kysymys.
10 Erinäisiä säännöksiä
88 § Päämiehen oikeus saada tietoa asiakirjoista
Edunvalvonnassa olevalla on oikeus saada tieto holhousviranomaisen asiakirjoissa olevista häntä itseään koskevista tiedoista siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.
89 § Edunvalvojan oikeus saada päämiestä koskevaa tietoa
Edunvalvojalla on tehtäviinsä kuuluvissa asioissa oikeus saada ne tiedot, joihin päämiehellä olisi itsellään oikeus
, jollei erikseen toisin säädetä.
Edunvalvojalla on ilman päämiehensä suostumusta oikeus avata vain sellaisia päämiehelleen saapuneita kirjeitä tai niihin rinnastettavia suljettuja viestejä, joiden voidaan lähettäjän nimen tai muun erityisen seikan perusteella päätellä koskevan asiaa, josta edunvalvojan tulee huolehtia.
92 § Salassapitovelvollisuus
Edunvalvoja, holhoustoimen edunvalvontapalvelun tuottajan palveluksessa oleva henkilö, luottamushenkilö ja holhoustoimen tehtävässä käytetty asiantuntija
eivät ilman asianomaisen suostumusta saa ilmaista holhoustoimeen liittyvän tehtävän perusteella tietoon saamaansa asiaa,
joka yksityisen taloudellisen edun tai yksityisyyden suojaamiseksi on pidettävä salassa.