Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Talouspolitiikka, Nysä, Eelis, Pepe ja Ali - Coggle Diagram
Talouspolitiikka
Tulopolitiikka
Tiivistetysti tulopolitiikka tarkoittaa työehdoista ja tulojen jakamisesta sopimista eri työmarkkinajärjestöjen välillä
Työehtosopimuksia solmitaan uudestaan noin 1-2 vuoden välein esimerkiksi taloussuhdanteiden ja työpaikan sisäisten muutosten perusteella.
-
-
Tärkeä osa talouspolitiikkaa jo 1940-luvulta alkaen. Sen merkitys on kasvanut entisestään, koska Suomen mahdollisuudet vaikuttaa taloussuhtanteisiin on euron käyttöönoton jälkeen vähentyneet.
Etenkin 2000-luvulla, kun Suomen EMU jäsenyyden takia suhdanteiden tasoittamisessa käytetyt rahapolitiikan keinot ovat vähentyneet.
Suuri lähihistorissa tapahtunut taloudellinen tapahtuma oli finanssikriisi ja siitä seurannut talouden lama.
Ennen tätä lamaa ajateltiin, että yritysten kannattaisi luopua lupauksista palkkojen nostamisesta. Jopa palkkojen alentaminen oli pinnalla keskusteluissa. Se auttaisi yrityksiä välttämään irtisanomisia. Tätä kutsutaan sisäiseksi delavaatioksi
Rahapolitiikka
keskuspankit
Keskuspankit hoitavat valtioiden rahapolitiikkaa. Kansalliset keskuspankit vastaavat rahapolitiikan toimeenpanosta. EKP ei saa ottaa eikä pyytää ohjeita EU toimielimiltä eikä jäsenmaiden hallituksilta. Keskuspankkien tehtävä on pitää inflaatio 2% vuositasolla. .
EKP pitää inflaation kurissa säätelemällä korkotasoja. Esimerkiksi kun EKP päättää jonkin tietyn määrn ohjauskorolle Suomen Pankki lainaa muille Suomen pankeille samalla korolla. Eli EKP määrittelee yritysten ja kotitalouksien lainojen korkotason
kireä rahapolitiikka.
Noususuhdanteessa EKP nostaa korkotasoa, joka lykkää yritysten investointipäätöksiä sekä hillitsee kotitalouksien kulutuspäätöksiä.
Sen vastakohta on löysä rahapolitiikka, joka on siis laskusuhdanteen aikainen keino tasapainottaa taloutta.
On tärkeää huomata, että pankkien on tehtävä koron muutokset oikeaan aikaan, jotta talous pysyisi tasapainossa. EKP:n ohjauskorko laskin nollaan ennen finssikriisiä ja Euroopan velkakriisiä seuranneiden vuosien aikana. Näin kulutettiin rahapolitiikan keino elvyttää taloutta.
Korkotason laskettua nollaan EKP alkoi tekemään määrällistä elvytystä eli osti erilaisia arvopapereita, valtioiden joukkolainoja. Tällä tavoin pyritään lisäämään rahan määrää ja pyrkii edistämään kuluttamista ja kannustaa investointeihin. Tällä tavoin se pyrkii auttamaan eruomaiden selviytymistä.
Finanssipolitiikka
Valtio säätelee talouden kulkua. Finanssipolitiikan avulla voidaan tavoitella suhdanteiden tasoittamista.
-
Verotuksen säätely on olennainen osa finanssipolitiikkaa. Noususuhdanteessa verotusta kiristetään, jotta kysyntä pysyisi hallinnassa. Laskusuhdanteessa tehdään päinvastoin.
Toisaalta verotuksen kiristykset petollisia ja epävarmoja. Verojen säätelyn ongelma on vaikutusten epävarmuus suhdanteisiin ja poliitikkojen kansansuosio tippuu. LIsäksi kovan verotuksen aikana esimerkiksi yritysten tuotannot saattavat siirtyä pois.
-
Finanssipoltiikkaan liittyy myös automatiikkaa. Jo pelkällä olemassa olollaan julkinen talous tasottaa suhdanteita.
-
-
Finanssipolitiikan kerroinvaikutus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi valtion 400 miljoonan investointi rautatieverkostoon tuottaa suuremman kokonaistuotannon vaikutuksen, koska moni taho hyötyy siitä, mm. ihmisiä työllistyy. Tällöin vaikutus talouteen on paljon investointisummaa suurempi.
Toisaalta Suomen kaltaisessa pienessä taloudessa osa kerroinvaikutuksesta valuu tuonnin takia ulkomaille.
-