Kielten oppiminen lukihäiriöissä

Taustaa

Metodit

Tulokset

Pohdinta

lukihäiriön todennäköisyys on 3-10%

lukihäiriö on fonologisen prosessoinnin vaikeutta sisältäen puutteellisen fonologisen tietoisuuden, työmuistin sekä nopean sarjallisen nimeämisen (RAN)

yhteydessä tehottomaan kuuloprosessointiin vastasyntyneellä sillä lukihäiriöriskin omaavilla lapsilla epätyypillinlen ERP-tulos kuuloprosessoinnissa

puheäänet indusoivat kuuloalueella samanlaista aktivaatiota mutta rakenteellinen ja toiminnallinen yhteys vasemmassa arcuate fasciculuksessa, otsalohkon ja vas.ohimolohkon välillä on lukihäiriössä hankaloitunut

lukihäiriössä erityinen vaikeus sanamuotojen oppimisessa kun sanojen tarkoituksen ymmärrys oli toimivaa

lyhytkestoista muistia haastettaessa vaikeuksia oli ulkomaisen kielen painotuksen erottamisessa

vaikeuksiin liittyy arcuate fasciculuksen heikentynyt toiminta

vasemmat frontaalialueet mahd.osallisina puheäänten luokittelussa ja fonologisten kategorioiden muodostamisessa

vasen arcuate fasciculus on tärkeä sekä fonetiikassa, sanojen jäsentelyssä sekä sanojen oppimisen ohjaamisessa

on tutkittu fMRI:llä ja DTI:llä

hypoteesi: 1) pullonkaula on erityisesti täyden leksikaalisen jäsentämisen kannalta uusien sanamuotojen luominen
2) lukihäiriölapsilla ongelmia toisen kielen prosessoinnin kanssa

2) - toisen kielen prosessointi (MMN-vasteet) saattaa korreloida lukutaidon ja fonologisten taitojen kanssa koska lukutaito ja sanaoppiminen käyttävät samoja aivoalueita

  • lukihäiriöisillä heikompi aktivaatio toisen kielen sanojen kanssa vasemmalla etuaivolohkossa

on ehdotettu että lukihäiriöisillä aikuisilla uusien sanamuotojen oppimine on vaikeaa kielestä riippumatta

lukihäiriötä ei voida huomata vain äidinkielen puhetaitojen perusteella

ei ole varmaa, vaikuttaako lukihäiriö aivojen aktivoitumiseen ja onko se erilaista tuttujen äidinkielen ja toisen kielen sanojen kanssa

tutkittiin aktivaatiota pitkäkestoisessa muistisa suomea puhuvilla 9-11 -vuotiailla suomen- ja englanninkielen osalta (koe- ja kontrolliryhmä)

käytettiin ERP:tä ja MMN:ää (oddball paradigm)

vieraat äänet aktivoivat MMN:n

MMN syntyy kun huomio on kohdistettu toisaalle mikä saattaa olla tärkeää kehityshäiriöitä tutkittaessa

onko vieraan kielen sanojen prosessointi erilaista kuin äidinkielen sanojen ja johtuuko subleksikaalisista vai leksikaalisista representaatioista

sanatunnistukselle tärkein on aikaiset sanatunnistuksen vaiheet, jota tutkittiin lähdeanalyysillä

tutkittiin myös, onko aivoaktivaatio äidinkielessä ja toisessa kielessä yhteydessä lukutaitoon ja fonologiseen prosessointiin (yleensä lukihäiriössä häiriintyneet)

esitestien ja taustatietojen perusteella jaettiin kahteen ryhmään: lukihäiriö(koe)ryhmä ja ei lukihäiriötä (kontrolli)ryhmä

koeryhmässä 19 lasta (7 tyttöä ja 12 poikaa, keski-ikä 10v 9kk, SD = 8kk) jotka opiskelleet enkkua keskimäärin noin 16 kk (SD=7kk)

kontrolliryhmässä 21 lasta (9 tyttöä, 12 poikaa, keski-ikä 10v 6kk, SD = 10kk) jotka opiskelleet enkkua keskimäärin noin 15 kk)

esitestit mittasivat lukutaitoa (ALLU ja LukiLasse), älykkyyttä (WISC), nimeämistä (RAN) ja fonologisia taitoja (common unit test)

ALLU jakoi lapset kolmeen ryhmään: heikot (23 %), keskitasoiset (54 %) ja keskitasoa paremmat (23 %) lukijat

jaettiin edelleen kolmeen ryhmään eli yht. 9 ryhmää)

koeryhmässä WISC-pisteet ei saanut olla yli yhden keskihajonnan päässä keskiarvosta ja lukutestissä pisteiden taas piti olla vähintään yhden keskihajonnan verran alle keskiarvon sekä joko sanelussa samalla tavalla tai lukemisessa sijoittui heikoimpaan ryhmään (koeryhmän lapsista 8 näiden testien perusteella ja 11 oli valmis lukihäiriö-diagnoosi)

kontrolliryhmässä päin vastoin

vanhempien mukaan lapsilla ei muita neurologisia ongelmia tai kuulohäiriöitä sekä kahta kontrolliryhmän lasta lukuun ottamatta kaikki olivat oikeakätisiä

ryhmien välillä ei eroja WISC-block designissä, sanastossa tai coding taskissa kun taas numerosekvenssin hyödyntäminen fonologisessa lyhytaikaisessa muistissa oli kontrolliryhmällä parempi

kontrolliryhmä oli parempi myös RAN-testissä sekä heillä oli parempi fonologinen tietoisuus

vertailtiin z-pistemääriä, jotta nähtiin, erosiko lukutaito ja fonologiset taidot toisistaan

koeryhmäläiset olivat alimmassa 10. persentiilissä sanojen lukemisessa huolimatta siitä, oliko heillä dg vai ei

heillä, joilla ei ollut dg olivat parempia sanelussa kun taas diagnosoidut lapset olivat nopeampia kirjaiden nimeämisessä

erot johtuvat siis jostain muusta kuin lukihäiriön tasosta

isolla osalla tytöistä ei diagnoosia, koska poikia suositellaan arviointeihin useammin kuin tyttöjä -> havaintoharha

lapsille esitettiin neljää eri sanaa sekä englanniksi että suomeksi (molemmissa mukana yksi epäsana)

enkun sanojen odotettiin eroavan käytön määrän suhteen (esim. she on yleinen kun taas shy ei kovinkaan)

suomen kielen olivat foneemisesti samankaltaisia kun englanninkieliset sanat (ja tietysti paljon tutumpia kuin enkun sanat)

sanat luettiin, äänitettiin ja sitten muokattiin vastaamaan enemmän toisiaan esimerkiksi rakenteen osalta (jako 'hinkuäänteisiin' ja vokaaleihin)

EEG:n aikana lapset istuivat ja katsoivat äänetöntä elokuvaa ilman tekstityksiä kun ääniärsykkeitä syötettiin 50 dB voimakkuudella

käskettiin keskittymään vain elokuvaan (MMN-ärsyke)

molemmat kielet erikseen (oddball paradigm-tyylillä)

suomeksi: standardi oli suu, deviantteja sii, sai ja soi

englanniksi: standardi oli shoe ja deviantteja she, shoy ja shy

stadardi p = 0,80 ja deviantti p = 0,066

molemmat sekvenssit jaettiin kuuteen blokkiin ja äänet esitettiin kolmen blokin jaksoissa

deviantti esitettiin 156 kertaa ja standardeja jokaista 1902 kertaa

PCA:ta (principal component analysis) käytettiin lähteiden osuvuuden arvioimiseen

jotta tunnistettiin ryhmien väliset erot MMN-vasteissa, käytettiin ECD-metodia (equivalent current dipole)

hypoteesi: MMN:llä olisi bilateraalisia temporaalilähteitä ja mahdollisesti vasen frontaalilähde jos puheen tuoton alueet vaikuttivat prosessointiin

osallistujat lisättiin tilastolliseen malliin, jos heidän sopivuutensa siihen oli väh. 75 % ja heillä oli vähintään yksi lähde aivokuorella tai sen lähistöllä

molemmista ryhmistä 17 kpl

keskimääräisesti kolmen dipolin malli saavutti 87 %:n sovitettavuuden

tilastolliset testit ja vertailut suoritettiin kognitiivisille pisteille ryhmien välille t-testeillä ja tilastollinen analyysi MMN-vastauksille sisältäen toistetut ANOVA-mittaukset (ryhmä, kieli, sanamuoto, koronaalinen ja sagittaalinen sijainti)

näistä vain tärkeimmät tiedot raportoitiin

temporaalillähteiden dipolivahvuudet mitattiin t-testeillä (bilateraalisia temporaalilähteitä tai ainakin yksi löydettiin suurimmalta osalta (vasen: 12 koehlöä ja 10 kontrollia, oikea: 13 koehlöä ja 12 kontrollia))

tilastollisesti ei voitu verrata ryhmien dipolivoimakkuuksia, koska vasen frontaalilähde löydettiin liian vähältä

jotta tutkittiin onko aivojen edustusten aktivaatio yhteydessä kognitiivisiin taitoihin suoritettiin Pearsonin r-testi

kaikki tilastolliset testit SPSS:llä ja alfataso 0,05

MMN ja ryhmä, kieli ja sanamuoto merkitsevä yhteys

ryhmien välillä ei eroa äidinkielen sanamuodoissa

toisen kielen sanamuodoissa koeryhmä selvästi heikompi sanan 'she' kanssa (p = 0,004) mutta muissa sanamuodoissa ei eroa

ei merkitsevää eroa ECD:n voimakkuudessa vasemmassa temporaalilähteessä

oikea temporaalilähde vahvemmin aktivoitunut kontrolleilla (korreloi MMN:n amplitudin kanssa sanalle 'she' r = -0,41, p = 0,043

yleisesti frontaalilähteen osuus MMN:ään oli pieni

pieni merkitsevä negatiivinen korrelaatio 'she':lle lukipisteissä ja MMN:ssä r = -0,49, p = 0,001 eli negatiivisempi MMN on yhteydessä parempaan lukemiseen

tutkittiin, kuinka aivoaktivaatio yhteydessä lukihäiriössä heikentyneisiin kognitiivisiin taitoihin

kontrolliin verrattuna koeryhmällä puheen prosessointi havaittiin puutteelliseksi 'she':n kohdalla (etenkin oikean kuuloaivokuorella/sen läheisyydessä) kun taas muiden (kielellä ei väliä) sanojen kohdalla ei

lähteen lokalisaatio ehdottaa että lukihäiriöisillä oikea kuuloalue aktivoitui heikosti sanan 'she' kohdalla

samankaltaiset MMN:t vokaaleissa molemmilla ryhmillä

lukihäiriössä ei havaittu merkkiä toisen kielen puheäänten prosessoinnin heikkoudesta

ei voi poistaa mahdollisuutta että sanataajuus vaikutti amplitudeihin

heikkoudet kuulo-sanamuotojen edustuksissa voi olla seurausta vähäisestä altistuksesta printille lukihäiriöryhmässä

altistuksen määrä toiselle kielelle voi vaikuttaa aktivaatioon sen kielen sanojen kohdalla

voi olla myös ettei koeryhmä hyödy altisuksesta samalla tavalla (eli yhtä paljon) kuin kontrollit

toistuva altistus sai kontrolliryhmässä luotettavan edustuksen kun taas lukihäiriössä se oli heikompi (pienempi MMN)

ei eroja sanoissa, joilla ei vielä sanamuotoedustusta pitkäkestoisessa muistissa (epäsanat)

lukihäiriö liittyy heikentyneeseen kykyyn muodostaa vahvoja aivojen edustuksia uusille toisen kielen sanoille

pullonkaula lukihäiriölle toisen kielen oppimisessa

yhteydet lukutaidoissa ja sanojen yönaikaisella vakiintumisella pitkäaikaiseen muistiin

synkronisoitunut aktiivisuus oikean kuuloalueen ja vasemman alemman frontaalialueen välillä on vähentynyt heikoilla lukijoilla

vaikeudet sanamuoto-oppimisessa yhteydessä heikentyneeseen sarjaprosessointiin toisessa kielessä (äidinkielen kohdalla ryhmien välillä ei eroa)

lukihäiriöryhmä tarvitsi enemmän altistusta luodakseen luotettavat sanaedustukset

äidinkielessä altistus on muutenkin jatkuvaa niin ei päde siihen

oikea aivopuolisko saattaa olla erityisesti yhteydessä vieraiden sanojen prosessoinnissa ja tunnistuksessa)

lukihäiriöryhmässä huonompi fonologinen lyhytaikainen muisti ja oli hitaampia nopeassa nimeämisessä (RAN)

lukutaito ja nimeämisen taito korreloi MMN-amplitudin kanssa toisen kielen tuttujen sanojen kanssa

yhteiset neuraaliset yhteydet aivoissa

toisen kielen oppiminen hankalaa, koska sekvenssitason prosessointi dorsal streamissä ei ole toimivaa mikä vaikuttaa sanamuotojen oppimiseen

syynä heikko funktionaalinen konnektiivisuus arcuate fasciculuksessa?

tulokset tukevat, että äidinkielen ja vieraan kielen puheen prosessoinnissa on eroja

subleksikaalisella tasolla äidinkieli aktivoi kuulofoneemitoiminnassa mukana olevia aivoalueita kun taas toinen kieli aktivoi myös alueita jotka liittyvät artikulatooriseen motor-prosessointiin etuaivokuorella

äidinkieli sijoituu ventral streamille ja vieras kieli dorsal streamille

vähemmän yleisten sanojen oppimiseen vaikuttaa ortografinen muoto