Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vanhemmuuslaki (775/2022) - Coggle Diagram
Vanhemmuuslaki (775/2022)
1 Yleiset säännökset
2 § Äitiyden toteaminen synnyttämisen perusteella
Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen.
5 § Äitiyden vahvistaminen hedelmöitymishoitoon suostumisen perusteella
Jos lapsen synnyttäneelle on annettu hedelmöityshoidoista annetun lain 1 §:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena, naisen,
joka yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen kanssa antoi suostumuksen hedelmöityshoitoon,
voidaan vahvistaa olevan lapsen synnyttäneen ohella lapsen äiti.
Äitiyttä ei kuitenkaan voida vahvistaa,
jos lapsella on jo kaksi oikeudellista vanhempaa tai lapselle voidaan todeta tai vahvistaa isä tämän lain perusteella.
3 § Isyyden toteaminen avioliiton perusteella
Aviomies on lapsen isä,
jos lapsi on syntynyt synnyttäneen äidin avioliiton aikana. Isyysolettama
Jos avioliitto on aviomiehen kuoleman vuoksi purkautunut ennen lapsen syntymää,
aviomies on lapsen isä, jos lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan, että lapsi on voinut tulla siitetyksi ennen aviomiehen kuolemaa.
Jos äiti on ennen lapsen syntymää solminut uuden avioliiton,
uusi aviomies on kuitenkin lapsen isä.
4 § Isyyden vahvistaminen muissa tapauksissa
Jos isyyttä ei todeta 3 §:n nojalla,
isyys vahvistetaan Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen päätöksellä.
Isä on tällöin se:
1) joka on siittänyt lapsen;
2) jonka siittiöitä on käytetty äidin hedelmöittämiseen muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja lapsi on syntynyt tämän tuloksena.
2 Vanhemmuuden selvittäminen
6 § Vanhemmuuden selvittämisen tarkoitus ja käyttöala
Vanhemmuuden selvittämisen tarkoituksena on hankkia sellaisia tietoja, joiden
nojalla lapselle voidaan
vahvistaa tai todentaa isä tai äiti.
Lastenvalvoja selvittää vanhemmuuden, kun hän saa tiedon 18 vuotta nuoremmasta lapsesta tai kun henkilö haluaa tunnustaa vanhemmuutensa eikä lapselle ole todettu tai vahvistettu kahta vanhempaa
7 § Vanhemmuuden selvittämisen aloittaminen ja raukeaminen
Vanhemmuuden selvittäminen
voidaan aloittaa jo ennen lapsen syntymää,
jos näytön saaminen vanhemmuudesta muutoin vaarantuisi tai siihen on muu erityinen syy.
Oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa tarvittava näyte lapsesta voidaan kuitenkin ottaa vasta lapsen syntymän jälkeen.
8 § Vanhemmuuden selvittämisen toimeenpanija
Vanhemmuuden selvittää
lastenvalvoja
sillä hyvinvointialueella, jonka alueella lapsen synnyttäneellä äidillä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta.
Jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta taikka lapsen synnyttänyt äiti on selvittämättä, kadonnut tai kuollut taikka hänellä ei ole Suomessa kotikuntaa, vanhemmuuden selvittää kuitenkin lastenvalvoja sillä hyvinvointialueella, jonka alueella lapsella on kotikunta, tai, jos lapsella ei ole Suomessa kotikuntaa, sillä hyvinvointialueella, jonka alueella lapsi oleskelee.
9 § Neuvottelu vanhemmuuden selvittämiseksi
Saatuaan tiedon seikasta, jonka vuoksi on selvitettävä lapsen toinen vanhempi, lastenvalvojan on neuvoteltava lapsen synnyttäneen
äidin, 15 vuotta täyttäneen lapsen ja, jos mahdollista, sen henkilön kanssa, joka saattaa olla lapsen toinen vanhempi.
10 § Neuvottelun toimittaminen ja velvollisuus pysyä totuudessa
Neuvottelussa
pyritään saamaan ne tiedot, joiden avulla vanhemmuus voidaan selvittää.
Tietoja antaessaan sillä, joka 2 tai 3 §:n nojalla tai 19 §:ssä tarkoitetun tunnustamisen perusteella on tai joka saattaa olla lapsen toinen vanhempi, on velvollisuus pysyä totuudessa.
11 § Lastenvalvojan oikeus saada tietoja
Lastenvalvojan oikeuteen saada tietoja vanhemmuuden selvittämistä varten sovelletaan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa (703/2023) säädetään
12 § Geneettisen selvityksen hankkiminen
Lastenvalvojan on tilattava vanhemmuuden selvittämisen yhteydessä oikeusgeneettisestä vanhemmuustutkimuksesta annetun lain (378/2005) 1 §:ssä tarkoitettu oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus lapsesta sekä henkilöstä, joka on tai saattaa olla lapsen vanhempi,
jos tämä pyytää tutkimusta tai jos lastenvalvoja muuten katsoo sen tarpeelliseksi.
Lastenvalvojan tilaama oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus
voidaan tehdä vain sen suostumuksella, josta näyte on tarkoitus ottaa.
13 § Tutkittavalle annettavat tiedot ja ilmoitukset
Ennen oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa tarvittavan näytteen ottamista ja tutkimuksen tilaamista lastenvalvojan tulee selostaa tutkittavalle tutkimukseen liittyvät toimenpiteet ja tutkimuksen merkitys vanhemmuuden selvittämisen kannalta sekä 12 §:ssä tarkoitetut edellytykset tutkimuksen tekemiselle
14 § Vanhemmuuden selvittämisen keskeyttäminen
Vanhemmuuden selvittäminen on keskeytettävä,
jos 15 vuotta täyttänyt lapsi sitä vaatii.
Lastenvalvoja voi päättää, että vanhemmuuden selvittäminen keskeytetään, jos:
1) on ilmeistä, ettei vanhemmuuden vahvistamista varten ole saatavissa
riittävästi tietoja
;
2) lapsesta ei ole saatu näytettä, josta oikeusgeneettinen isyystutkimus olisi voitu tehdä
3) lapsi on syntynyt hedelmöityshoidoista annetun lain 1 §:ssä tarkoitetun hoidon tuloksena lapsen synnyttäneelle äidille,
joka on saanut hoitoa yksin
, ja on selvitetty, että siittiöiden luovuttaja ei ole mainitun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi
Keskeytetty vanhemmuuden selvittäminen on aloitettava uudestaan:
1) lastenvalvojan aloitteesta tai lapsen synnyttäneen äidin, 15 vuotta täyttäneen lapsen tai vanhempana itseään pitävän henkilön pyynnöstä
16 § Tunnustamistilaisuuden varaaminen ja kanteen nostaminen
Lastenvalvojan on varattava asiaan osalliselle tilaisuus tunnustaa vanhemmuutensa, jos hän katsoo, että oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen tai muun selvityksen valossa voidaan pitää todennäköisenä, että henkilö on lapsen vanhempi.
Lastenvalvojalla on velvollisuus ajaa lapsen puolesta kannetta vanhemmuuden vahvistamiseksi, jos:
1) asiaan osallinen ei tunnusta vanhemmuuttaan;
2) mikään 14 §:n 1 momentissa tai 2 momentin 1, 3 tai 4 kohdissa tarkoitetuista vanhemmuuden selvittämisen keskeyttämisen edellytyksistä ei täyty
3) lapsi ei ole täyttänyt 18 vuotta.
3 Vanhemmuuden tunnustaminen
18 § Tunnustamisen käyttöala
Vanhemmuuden tunnustaminen
ei voi koskea lasta, jolla on jo kaksi vanhempaa.
Tunnustaa ei myöskään voida lasta, joka on adoptoitu.
Vanhemmuutta ei voida tunnustaa lapsen kuoleman jälkeen
Vanhemmuus voidaan kuitenkin tunnustaa, jos lapsi on kuollut niin pian syntymänsä jälkeen, että tunnustamislausumaa ei ole olosuhteet huomioon ottaen voitu antaa lapsen eläessä.
19 § Vanhemmuuden tunnustaminen ennen lapsen syntymää
Vanhemmuus
voidaan tunnustaa ennen lapsen syntymää antamalla isyyttä tai äitiyttä koskeva tunnustamislausuma.
Terveydenhoitajan, kätilön tai lastenvalvojan on kieltäydyttävä ottamasta vastaan tunnustamista, jos:
1)
synnyttävä äiti vastustaa tunnustamist
a;
2) tunnustajan tai synnyttävän äidin henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty;
3) on syytä epäillä, ettei tunnustajaa voida vahvistaa lapsen isäksi tai äidiksi;
4) on syytä epäillä, että synnyttävä äiti tai tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä.
Tunnustamislausuma on
annettava henkilökohtaisesti ja synnyttävän äidin läsnä ollessa
terveydenhoitajalle tai kätilölle sen hyvinvointialueen äitiysneuvolassa tai neuvolapalveluita hyvinvointialueen toimeksiannosta tuottavassa yksityisessä terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa perheelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita.
Tunnustamislausuma voidaan antaa myös lastenvalvojalle sillä hyvinvointialueella, jonka alueella synnyttävällä äidillä on kotikunta, jos tämä esittää todistuksen raskaudestaan. Tällöin noudatetaan, mitä 2 momentissa säädetään.
20 § Tunnustamisen peruuttaminen, kiistäminen ja vaikutuksettomuus
Se, joka on 19 §:n nojalla tunnustanut vanhemmuutensa, voi peruuttaa tunnustamisensa
ilmoittamalla siitä kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle ennen lapsen syntymää.
Synnyttävä äiti tai se, joka katsoo olevansa tunnustajan sijasta lapsen vanhempi, voi 1 momentissa säädetyin tavoin ilmoittaa käsityksensä siitä, että lapsen tunnustanut ei ole lapsen vanhempi.
21 § Vanhemmuuden tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen
Henkilö voi tunnustaa vanhemmuuden lapsen syntymän jälkeen antamalla henkilökohtaisesti 2 momentissa tarkoitetulle tunnustamisen vastaanottajalle
tunnustamislausuman, jossa hän ilmoittaa olevansa lapsen isä tai äiti.
Vanhemmuuden tunnustamisen ottaa vastaan lastenvalvoja, henkikirjoittaja tai julkinen notaari.
22 § Tunnustamisen hyväksyminen
Vanhemmuutta ei voida tunnustamisen perusteella vahvistaa, jos tunnustaminen koskee 3 §:ssä tarkoitettua lasta,
elleivät lapsen synnyttänyt äiti ja tämän aviomies ole hyväksyneet tunnustamista.
Vanhemmuutta ei voida tunnustamisen perusteella vahvistaa myöskään,
jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta, ellei lapsi ole hyväksynyt tunnustamista.
Jos tunnustaminen on tehty ennen lapsen syntymää, vanhemmuutta ei voida vahvistaa tunnustamisen perusteella,
ellei synnyttävä äiti ole hyväksynyt tunnustamista.
23 § Kuuleminen
Seuraaville tahoille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta:
1) lapsen synnyttänyt äiti, jollei hän ole 19 §:n tai 22 §:n 1 momentin mukaisesti hyväksynyt tunnustamista;
2) lapsen huoltaja, jos se on hankaluudetta järjestettävissä;
3) tunnustajan huoltaja tai muu laillinen edustaja, jos tunnustaja on alaikäinen.
4 Oikeudenomistajien suostumus vanhemmuuden vahvistamiseen
27 § Suostumus vanhemmuuden vahvistamiseen ilman oikeudenkäyntiä
Jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja isyyden selvittäminen alaikäisen lapsen osalta ja oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus tai kirjallinen hedelmöityshoitotodistus
osoittavat kuolleen henkilön olevan lapsen isä
, hänen oikeudenomistajansa voivat lapsen syntymän jälkeen
antaa suostumuksen siihen, että isyys vahvistetaan ilman oikeudenkäyntiä Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä
edellyttäen, että lasta ei ole tunnustettu eikä kannetta isyyden vahvistamiseksi ole vireillä.
28 § Suostumuksesta laadittava asiakirja
Henkilön oikeudenomistajien suostumuksesta on laadittava
asiakirja.
Suostumukseen ja asiakirjaan sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään vanhemmuuden tunnustamisesta lapsen syntymän jälkeen, tunnustamiseen liittyvästä kuulemisesta, tunnustamisen hyväksymisestä ja asiakirjojen toimittamisesta Digi- ja väestötietovirastolle
5 Vanhemmuuden vahvistaminen Digi- ja väestövirastossa
29 § DVV:n toimivalta
Vanhemmuus vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa, jos:
1) vanhemmuus on tunnustettu 18–25 §:ssä säädetyin tavoin
eikä ole aihetta epäillä, ettei henkilö ole lapsen toinen vanhempi;
2)
kuolleen henkilön oikeudenomistajat ovat 27 ja 28 §:ssä säädetyin tavoin antaneet suostumuksensa
siihen, että vanhemmuus vahvistetaan Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä
3) synnyttäneen äidin äitiys on selvitetty 2 luvussa tarkoitetulla tavalla eikä ole aihetta epäillä, ettei henkilö ole lapsen äiti.
31 § Vanhemmuusasian käsittely ja muutoksenhaku
Jos vanhemmuuden vahvistamista koskevassa asiassa ei ole noudatettu 3 ja 4 luvussa säädettyä, asiakirjat ovat puutteelliset tai vanhemmuuskysymystä ei ole riittävästi selvitetty,
Digi- ja väestötietovirasto voi pyytää lastenvalvojaa täydentämään asiakirjoja tai hankkimaan tarpeellista saatavilla olevaa lisäselvitystä.
Jos vanhemmuus on tunnustettu ennen lapsen syntymää, mutta Digi- ja väestötietovirasto ei ole vastaanottanut ilmoitusta lapsen syntymästä kahden kuukauden kuluessa lapsen arvioidusta syntymäajankohdasta, viraston tulee siirtää tunnustamiseen liittyvät asiakirjat viivytyksettä 8 §:ssä tarkoitetulle lastenvalvojalle.
6 Vanhemmuuden vahvistamista koskeva oikeudenkäynti
32 § Kanneoikeus isyyden vahvistamista koskevassa asiassa ja asianosaiset
Lapsi,
jonka osalta isyyttä ei ole isyysolettaman perusteella todettu eikä toista vanhemmuutta ole Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu,
voi vaatia isyyden vahvistamista nostamalla kanteen isäksi otaksumaansa henkilöä vastaan.
Henkilöllä, joka katsoo olevansa lapsen isä
, on oikeus nostaa isyyden vahvistamista koskeva kanne lasta vastaan:
1) jos lastenvalvoja on keskeyttänyt isyyden selvittämisen, koska lapsesta ei ole saatu näytettä, josta oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus olisi voitu tehdä
TAI
2) jollei Digi- ja väestötietovirasto ole vahvistanut isyyttä ja vahvistamatta jättämiseen on muu syy kuin se, ettei 22 §:ssä tarkoitettua hyväksymistä ole saatu.
33 § Kanneoikeus äitiyden vahvistamista koskevassa asiassa ja asianosaiset
Lapsi
, jonka osalta isyyttä ei ole isyysolettaman perusteella todettu eikä toista vanhemmuutta ole Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu,
voi vaatia 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun äitiyden vahvistamista nostamalla kanteen äidiksi otaksumaansa henkilöä vastaan.
Henkilöllä, joka katsoo olevansa lapsen äiti
5 §:n 1 momentin nojalla, on oikeus nostaa äitiyden vahvistamista koskeva kanne lasta vastaan, jollei Digi- ja väestötietovirasto ole vahvistanut äitiyttä ja vahvistamatta jättämiseen on muu syy kuin se, ettei 22 §:ssä tarkoitettua hyväksymistä ole saatu.
34 § Kanneoikeuden rajoitukset
Kannetta isyyden tai äitiyden vahvistamiseksi ei voida ajaa,
jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta ja vastustaa vanhemmuuden vahvistamista.
Kannetta ei voida panna vireille eikä asian käsittelyä jatkaa, jos lapsi on kuollut.
Jos toista
vanhemmuus on jo tunnustettu isyysolettaman tai DVV:ssä vahvistettu
35 § Lapsen puhevallan käyttäminen
Vanhemmuuden vahvistamista koskevassa oikeudenkäynnissä
alaikäisen lapsen puhevaltaa käyttää se lastenvalvoja
, joka voi 8 §:n nojalla selvittää vanhemmuuden.
Vanhemmuuden vahvistamista koskevassa oikeudenkäynnissä alaikäisen lapsen puhevaltaa saavat
lastenvalvojan ohella käyttää lapsen huoltaja tai muu laillinen edustaja ja 15 vuotta täyttänyt lapsi itse
Tuomioistuimen tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi jokaiselle, joka 1 tai 2 momentin mukaan saa käyttää lapsen puhevaltaa.
36 § Vastaajaksi haastaminen
Jos lapsi vaatii isyyden vahvistamista, lapsen tulee haastaa vastaajaksi se, jonka voidaan olettaa olevan lapsen isä/äiti.
Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä on useita, voidaan heidät haastaa vastaajiksi samaan oikeudenkäyntiin.
Henkilöä, jonka osalta on oikeusgeneettisellä vanhemmuustutkimuksella selvitetty, että hän ei voi olla lapsen vanhempi, ei saa ilman erityistä syytä haastaa vastaajaksi.
7 Vanhemmuuden kumoaminen
43 § Isyyden kumoamisen perusteet
Isyys, joka on 3 §:n nojalla todettu tai Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä vahvistettu,
on tuomioistuimen päätöksellä kumottava, jos oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen avulla tai muutoin on selvitetty, ettei isäksi todetun tai vahvistetun ja lapsen välillä ole 4 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettua suhdetta.
44 § Äitiyden kumoamisen perusteet
Äitiys, joka on Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä vahvistettu, on
tuomioistuimen päätöksellä
kumottava,
jos on selvitetty, ettei äidiksi vahvistetun ja lapsen välillä ole 2 §:ssä tai 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua suhdetta.
45 § Vanhemmuuden kumoaminen DVV:ssä
Aviomiehen isyys tai 19 §:ssä tarkoitetun tunnustajan vanhemmuus on kumottu,
kun toinen henkilö on 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla tunnustanut vanhemmuutensa ja Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut vanhemmuuden tunnustamisen perusteella.
Digi- ja väestötietovirasto voi vanhempien yhteisestä hakemuksesta vahvistaa, että aviomies tai vanhemmuuden ennen lapsen syntymää tunnustanut henkilö ei ole lapsen isä.
46 ja 47 § Isyyden ja äitiyden kumoamista koskevan kanneasian asianosaiset
Isyyden kumoamista koskevan kanteen saa käräjäoikeudessa nostaa
lapsi, lapsen synnyttänyt äiti
tai
se, jonka isyys/äitiys on avioliiton perusteella todettu
tai Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä vahvistettu.
Äitiyden kumoamista koskevan kanteen saa nostaa
lapsi, lapsen synnyttänyt äiti tai se, jonka isyys on avioliiton perusteella todettu
taikka se, jonka isyys tai äitiys on Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä vahvistettu
Kumoamiskannetta ei siten voi vaatia "ulkopuolinen" joka ei ole avioliitossa lapsen synnyttäneen äidin kanssa
48 § Kanneoikeuden rajoitukset
Lapsen kanneoikeutta voi käyttää vain 15 vuotta täyttänyt lapsi itse.
Alle 15-vuotiaalle tai sellaiselle 15 vuotta täyttäneelle lapselle, joka ei mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene ymmärtämään asian merkitystä, voidaan kuitenkin määrätä edunvalvoja lapsen kanneoikeuden käyttämistä varten, jos siihen on lapsen edun kannalta erittäin painava syy.
Kannetta vanhemmuuden kumoamiseksi ei voida panna vireille, jos lapsi on kuollut.
8 Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset
54 ja 55 § Äitiyden/isyyden määräytyminen välittömästi lain nojalla
Äitiys/isyys määräytyy välittömästi lain nojalla Suomen lain mukaan, jos sillä, jonka äitiydestä on kysymys:
1) lapsen syntymän aikaan on tai lapsen syntymää edeltäneen vuoden aikana on ollut asuinpaikka Suomessa
2) ei lapsen syntymän aikaan ole asuinpaikkaa missään valtiossa ja hän oleskelee tuolloin Suomessa tai on täällä turvapaikanhakijana
56 § Suomen viranomaisten kansainvälinen toimivalta
Suomen viranomaiset ovat toimivaltaisia vanhemmuutta koskevassa asiassa, jos:
1) lapsella on Suomessa asuinpaikka
2) lapsella ei ole asuinpaikkaa missään valtiossa, mutta hän oleskelee Suomessa tai on täällä turvapaikanhakijana
3) vastaajalla tai ainakin yhdellä vastaajista on tai viimeksi ennen kuolemaansa oli Suomessa asuinpaikka
4) vastaajalla ei ole asuinpaikkaa missään valtiossa, mutta hän oleskelee tai viimeksi ennen kuolemaansa oleskeli Suomessa tai on täällä turvapaikanhakijana
5) asiaa ei voida ratkaista siinä vieraassa valtiossa, jossa lapsella tai sillä, jonka vanhemmuudesta on kyse, on tai viimeksi ennen kuolemaansa oli asuinpaikka ja asian ratkaisemiselle Suomessa on erityinen syy.
57 § Vieraassa valtiossa vireillä olevan asian vaikutus
Jos vieraan valtion viranomaisessa on vireillä vanhemmuutta koskeva asia ja on ilmeistä, että asiassa annettava päätös tunnustetaan Suomessa, Suomen viranomaisen on keskeytettävä saman, täällä myöhemmin vireille tulleen asian käsittely, kunnes on selvitetty, tunnustetaanko vieraassa valtiossa annettu päätös täällä.
59 § Vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustaminen
Vanhemmuudesta vieraassa valtiossa annettu päätös, joka on voimassa siinä valtiossa, tunnustetaan Suomessa ilman eri vahvistusta
Vieraassa valtiossa annettua päätöstä ei kuitenkaan tunnusteta, jos:
1) päätöksen antaneen vieraan valtion viranomaisen toimivalta ei ole perustunut minkään osapuolen asuin- tai kotipaikkaan, kansalaisuuteen tai muuhun sellaiseen liittymään, joka huomioon ottaen viranomaisella olisi ollut perusteltu syy ottaa asia käsiteltäväkseen
2) päätös on annettu pois jäänyttä vastaan eikä haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa ole annettu tiedoksi poisjääneelle niin hyvissä ajoin ja sillä tavalla, että hän olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa
3) päätös on ristiriidassa sellaisen Suomessa annetun vanhemmuutta koskevan päätöksen kanssa, jota koskeva oikeudenkäynti on tullut vireille ennen ulkomailla annettuun päätökseen johtanutta oikeudenkäyntiä
4) päätös on ristiriidassa sellaisen vieraassa valtiossa aikaisemmin annetun vanhemmuutta koskevan päätöksen kanssa, joka tunnustetaan Suomessa;
5) päätös on vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita
60 § Vieraassa valtiossa annetun päätöksen vahvistaminen
Helsingin käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa vanhemmuudesta annettu päätös Suomessa.
Asiaa käsiteltäessä käräjäoikeuden on varattava lapselle, isälle, äidille ja muulle henkilölle tilaisuus tulla kuulluksi, jos kuuleminen on tarpeen asian selvittämiseksi ja kuultavan olinpaikka on vaikeuksitta selvitettävissä.