Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) - Coggle Diagram
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983)
1 Yleiset säännökset
1 § Lapsen huolto
Lapsen huollon tarkoituksena on
turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi
lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti.
Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava.
Lapselle tulee
turvata hyvä hoito ja kasvatus
sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden
tarpeellinen valvonta ja huolenpito
Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.
Väkivalta kasvatuksessa
Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.
2 § Tapaamisoikeus
Tarkoituksena on
turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin.
Vanhempien tehtävät
Lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan
myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.
3 § Lapsen huoltajat
Lapsen huoltajia ovat hänen
vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu.
Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.
4 § Huoltajan tehtävät
Lapsen huoltajan on
turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään.
Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen
hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista.
Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa ole toisin säädetty.
Lapsen mielipiteiden huomioon ottaminen
Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa,
hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista.
Päätöstä tehdessään hänen on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset.
5 § Huoltajien yhteistoiminta
Lapsen huoltajat
vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset
, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.
Yhteinen päätöksenteko
Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen.
Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä,
jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi.
5 a § Velvollisuus ilmoittaa aiotusta muutosta
Lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa,
jos muutolla olisi vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan torjumiseksi.
5 b § Huoltajan esteellisyys
Huoltaja ei saa edustaa lasta asiassa, jossa
vastapuolena on hän itse, joku jota hän edustaa tai lapsen toinen huoltaja.
Huoltaja ei saa edustaa lasta myöskään,
jos huoltajan ja lapsen edut saattavat muusta syystä joutua ristiriitaan
keskenään.
5 c § Edunvalvojan määrääminen huoltajan sijaiseksi
Lapselle voidaan määrätä edunvalvoja edustamaan huoltajan sijasta lasta tämän henkilöä koskevassa asiassa, jos:
huoltaja on esteellisyyden, sairauden tai muun syyn vuoksi estynyt edustamasta lasta
JA
edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muuten lapsen edun turvaamiseksi
2 Huoltajat ja tapaamisoikeus
6 § Huoltajat lapsen syntymän perusteella
Lapsen vanhemmat, jotka
lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään
, ovat kumpikin lapsensa huoltajia.
Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on huoltaja tällöin
se, joka on synnyttänyt lapsen.
Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, tulee toisestakin vanhemmasta lapsensa huoltaja.
6 a § Eräiden vanhemmuutta koskevien ratkaisujen vaikutus lapsen huoltoon
Jos vanhemmuus on tunnustettu ennen lapsen syntymää vanhemmuuslain (775/2022) 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla, myös
tunnustajasta tulee lapsen huoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu
.
Jos lapsen synnyttänyt on yksin lapsensa huoltaja ja hän menee avioliittoon henkilön kanssa, jonka tämän jälkeen vahvistetaan olevan lapsen vanhempi, myös tästä vanhemmasta tulee lapsen huoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu.
6 b § Toimenpiteet lapsen huollon järjestämiseksi eräissä tilanteissa
Kun hyvinvointialue on saanut tiedon siitä, että lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, hyvinvointialueen on neuvoteltava asiasta lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tarvittaessa tehtävä tuomioistuimelle hakemus huoltajan ja edunvalvojan määräämisestä lapselle.
7 § Sopimus lapsen huollosta
Vanhemmat voivat sopia, että:
1)
lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle
2) vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai sopimuksessa määrätyissä asioissa
3)
lapsi asuu toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä
4) lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona (vuoroasuminen)
7 a § Sopimus lapsen tapaamisoikeudesta
Vanhemmat voivat sopia, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.
Sopimuksista, jotka koskevat tapaamisten toteuttamista tuettuina tai valvottuina taikka valvotuin vaihdoin, säädetään 9 b §:ssä.
7 b § Vuoroasuminen ja tapaamisoikeuden ehdoista sopiminen
Kun sovitaan vuoroasumisesta tai tapaamisoikeudesta, sopimuksesta tulee ilmetä vuoroasumisen taikka tapaamisen ja luonapidon tarkemmat ehdot.
Vuoroasumista koskevaan sopimukseen on kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.
Vanhemmat voivat sopia, että lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset
toteutetaan tuettuina tai valvottuina
taikka että tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti (valvotut vaihdot).
8 § Sopimuksen vahvistaminen
Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä
kirjallisesti
ja se on esitettävä
vahvistettavaksi sille hyvinvointialueelle
, jonka alueella lapsella on asuinpaikka.
Sopimus, jonka hyvinvointialue on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen lainvoimainen päätös.
Hyvinvointialueen harkinta
Hyvinvointialueen on harkitessaan, voidaanko sopimus vahvistaa, otettava huomioon
lapsen etu
sekä lapsen omat toivomukset ja mielipide siten kuin 10 ja 11 §:ssä säädetään.
Sopimuksen vahvistamisen edellytyksenä on suostumus:
1) siltä, joka on vanhemman tai vanhempien ohella lapsen huoltaja
2) siltä, jolle on vahvistettu oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos sopimuksella puututaan tähän oikeuteen
3) 9 c §:ssä tarkoitetulta lapselle erityisen läheiseltä henkilöltä, jos sopimus voi vaikuttaa vahvistetun tapaamisoikeuden toteutumiseen.
9 § Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
Tuomioistuin voi päättää, että:
1)
Lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle
2)
lapsen huolto uskotaan vanhemman tai vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa
3) vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, tai muulla henkilöllä, joka on antanut tähän suostumuksensa, on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai päätöksessä määrätyissä asioissa.
Lisäksi tuomioistuin voi päättää, että:
1) lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä
2) lapsen tulee asua vuorotellen kummankin vanhempansa luona
3) lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu
9 a § Tarkemmat määräykset vuoroasumisesta ja tapaamisoikeudesta
Vuoroasumisesta tai tapaamisoikeudesta päättäessään tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat määräykset vuoroasumisen taikka tapaamisen ja luonapidon ehdoista.
Tuomioistuimen tulee määrätä, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.
Tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä, miten vastuu vuoroasumisen tai tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvista kuljetuksista tai matkakuluista jakautuu asiaan osallisten kesken.
Lähtökohtana on kuitenkin vanhempien keskenään tekemä sopimus
9 b § Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvotut vaihdot
Samoin edellytyksin kuin hyvinvointialue voi vahvistaa sopimuksen, tuomioistuin voi päättää, että tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina taikka valvotuin vaihdoin.
Tuetut tapaamiset
Tuettuja tapaamisia on määrätty esimerkiksi tilanteissa, joissa etävanhemman asuinolot eivät sovellu tapaamiseen,
etävanhempi on kokematon hoitamaan pientä lasta, lapsi ja etävanhempi eivät tunne toisiaan tai lapsella ja vanhemmalla ei ole yhteistä kieltä.
Valvotut tapaamiset
Tapaamisia on määrätty valvottuina, jos tapaamisten on katsottu olevan lapsen edun mukaisia mutta muodostavan
mahdollisen fyysisen tai psyykkisen riskin lapsen turvallisuudelle.
Tapaamisten valvottu toteuttaminen on
viimesijainen ratkaisu.
Tapaamiset voidaan vahvistaa valvotuiksi ja määrätä tapaamiset valvottuina vain, jos tapaamisten tukeminen tai valvotut vaihdot eivät riitä turvaamaan lapsen etua.
9 c § Lapsen oikeus tavata muuta henkilöä kuin vanhempaansa
Lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle
erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.
Tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä.
9 d § Tapaamisoikeuden turvaaminen
Tuomioistuin voi tapaamisoikeudesta päättäessään velvoittaa vanhemman tai huoltajan, jonka luona lapsi asuu,
sakon uhalla
sallimaan tapaamiset sekä ryhtymään muihin tapaamisten toteuttamiseksi tarvittaviin toimiin siten kuin päätöksessä määrätään, jos tämän vanhemman tai huoltajan
aikaisemman toiminnan perusteella on aihetta epäillä, että hän ei tulisi vapaaehtoisesti noudattamaan tapaamisoikeutta
koskevaa päätöstä.
10 § Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea
lapsen edun mukaisesti.
Lapsen ikä ja kehitystaso, lapsen luonne ja taipumukset, lapsen mahdolliset erityistarpeet, vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys sekä vanhempien kyky ottaa yhdessä vastuu lasta koskevista asioista ja suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta
Lisäksi kiinnitettävä huomiota erityisesti vanhempien kykyyn asettaa lapsen tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle.
11 § Lapsen mielipiteen selvittäminen
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on
selvitettävä ja otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.
Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja ottaen huomioon lapsen kehitystaso sekä siten, ettei siitä aiheudu haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa välisille suhteille
Lapselle on selostettava mielipiteen selvittämisen tarkoitus ja selvittämiseen liittyvä menettely.
12 § Sopimuksen ja päätöksen muuttaminen
Hyvinvointialueen vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa,
jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta.
3 Oikeudenkäynti ja sovittelu
14 § Vireillepano ja puhevalta
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia pannaan vireille
hakemuksella
, jonka voivat tehdä lapsen
vanhemmat yhdessä, toinen vanhemmista, lapsen huoltaja tai hyvinvointialue.
Jos lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, voi hakemuksen tehdä myös lapsen sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö.
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä voidaan esittää myös vaatimus lapselle maksettavan elatusavun vahvistamisesta tai vahvistetun elatusavun muuttamisesta.
14 a § Hakemuksen hylkääminen kirjallisessa menettelyssä
Jos hakemuksen, sen johdosta mahdollisesti annetun kirjallisen lausuman ja aikaisempien ratkaisujen perusteella on ilmeistä, että edellytyksiä sopimuksen tai päätöksen muuttamiseen ei ole, hakemus on hylättävä kirjallisessa menettelyssä.
14 b § Käsittelyn joutuisuus
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on käsiteltävä joutuisasti. Jos asiaa on käsiteltävä käräjäoikeuden istunnossa, ensimmäinen istunto on järjestettävä ilman aiheetonta viivytystä.
15 § Asiaan osallisten kuuleminen
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa käsiteltäessä tuomioistuimen on varattava
lapsen vanhemmille ja huoltajalle tilaisuus tulla kuulluiksi.
15 a § Lapsen kuuleminen tuomioistuimessa
Lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi häntä voidaan kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa,
jos se on asian ratkaisemisen kannalta tarpeen ja lapsi sitä pyytää tai siihen suostuu.
Alle 12-vuotiasta lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti
vain, jos kuuleminen on välttämätöntä asian ratkaisemiseksi ja siitä ei arvioida aiheutuvan lapselle merkittävää haittaa.
16 § Selvityksen hankkiminen hyvinvointialueelta
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa
tuomioistuimen on tarvittaessa hankittava selvitys siltä hyvinvointialueelta,
jonka alueella lapsella taikka lapsen vanhemmilla tai muulla asiaan osallisella on asuinpaikka.
Selvityksen tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle tietoja perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista.
Selvitystä tehtäessä
on keskusteltava lapsen kanssa henkilökohtaisesti,
jos se lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista ja lapsi siihen suostuu, jollei se ole selvästi tarpeetonta
17 § Väliaikaiset määräykset
Kun lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa, tuomioistuin voi antaa väliaikaisen määräyksen lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta
Tapaamisoikeutta koskevaan väliaikaiseen määräykseen ei voi asettaa sakon uhkaa
Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jollei määräystä tätä ennen peruuteta tai muuteta.
17 a § Tuomioistuinsovittelulain soveltaminen
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan riitaisen asian tuomioistuinsovitteluun sovelletaan riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia
4 Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset
18 § Lapsen huolto välittömästi lain tai tahdonilmaisun nojalla
sovelletaan sen valtion lakia, joka määrätään sovellettavaksi toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa
18 a § Huoltajan tehtävien hoitamiseen sovellettava laki
Huoltajan tehtävien hoitamiseen sovelletaan sen valtion lakia, missä lapsella on asuinpaikka. Jos lapsen asuinpaikka siirtyy toiseen valtioon, sovelletaan sen valtion lakia.
19 Toimivalta lapsen asuinpaikan perusteella
Suomen tuomioistuin voi tutkia lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian, jos lapsella asian tullessa vireille on Suomessa asuinpaikka.
Hyvinvointialue voi vahvistaa sopimuksen lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta, jos lapsella on Suomessa asuinpaikka.
Lapsella, joka on asunut Suomessa keskeytyksettä vähintään vuoden ajan välittömästi ennen asian vireille tuloa, on katsottava olevan täällä asuinpaikka, jollei asiassa muuta ilmene.
Suomen viranomainen voi tutkia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian niin kuin lapsella olisi asuinpaikka Suomessa, jos lapsi oleskelee Suomessa ja hän on kotimaassaan esiintyvien levottomuuksien vuoksi vailla asuinpaikkaa tai hänen asuinpaikkaansa ei kyetä selvittämään
20 § Toimivalta muissa tapauksissa
Suomen tuomioistuin voi tutkia lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian, vaikka lapsella ei asian tullessa vireille ole asuinpaikkaa Suomessa, jos lapsi oleskelee Suomessa tai asian tutkimista muusta syystä voidaan pitää aiheellisena ja:
1) lapsella on asian vireillepanoa edeltäneen vuoden aikana ollut asuinpaikka Suomessa
TAI
2) lapsella on kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen muu läheinen yhteys Suomeen.
Suomen tuomioistuin voi avioliiton purkamista koskevan asian yhteydessä tutkia aviopuolisoiden lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian, vaikka lapsella ei asian vireille tullessa ole asuinpaikkaa Suomessa, jos:
1) ainakin toinen vanhemmista on lapsen huoltaja ja ainakin toisella lapsen vanhemmista on asian vireille tullessa Suomessa asuinpaikka
2) huoltajat ovat asian tultua vireille hyväksyneet asian tutkimisen Suomessa
3) toimivallan käyttäminen asiassa on lapsen edun mukaista.
21 § Toimivalta antaa väliaikaisia määräyksiä
Suomen tuomioistuin voi antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenen luona lapsen tulee asua, tapaamisoikeudesta tai lapsen huollosta, jos tätä on lapsen edun turvaamiseksi pidettävä aiheellisena, vaikka Suomen tuomioistuimella ei olekaan toimivaltaa tutkia asiaa.
22 § Huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä sovellettava laki
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa ratkaistaessa ja sopimusta vahvistettaessa sovelletaan Suomen lakia.
Jos asialla on läheinen yhteys vieraaseen valtioon, tuon valtion laki voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti ottaa huomioon, jos lapsen etu sitä edellyttää.
23 § Päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano
Vieraassa valtiossa annetulla päätöksellä tarkoitetaan tuomioistuimen tai muun viranomaisen antamaa päätöstä tai väliaikaista määräystä sekä sopimuksen vahvistamista, jos sanottu toimenpide tunnustetaan päätöksen veroiseksi siinä valtiossa, jossa toimenpide on suoritettu.
Ilman viranomaisen myötävaikutusta tehty sopimus tai annettu määräys lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Suomessa kuten vieraassa valtiossa annettu päätös, jos sanottu toimenpide oli oikeudellisesti pätevä ja pantavissa täytäntöön siinä valtiossa, jossa lapsella oli asuinpaikka
24 § Pohjoismaisten päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano
Päätös, joka on annettu Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, tunnustetaan ja pannaan Suomessa täytäntöön ilman eri vahvistusta.
25 § Muussa vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustaminen ja täytäntöönpano
Päätös, joka on annettu muussa kuin 24 §:ssä mainitussa vieraassa valtiossa, tunnustetaan Suomessa ilman eri vahvistusta. Helsingin käräjäoikeus voi kuitenkin hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko päätös Suomessa.
Kun tuomioistuin vahvistaa, että vieraassa valtiossa tapaamisoikeudesta annettu päätös voidaan panna täytäntöön Suomessa, se voi samalla muuttaa tai täsmentää päätöksessä mainittuja tapaamisen tai luonapidon ehtoja siten kuin se katsoo lapsen edun kannalta sopivaksi.
26 § Lapsen poisviemisen luvattomuuden vahvistavan päätöksen täytäntöönpano
Helsingin käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa, että päätös, jossa lapsen poisvieminen tai palauttamatta jättäminen on todettu luvattomaksi, on pantavissa täällä täytäntöön, jos:
1) päätös on annettu valtiossa, joka on Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden Luxemburgissa 20 päivänä toukokuuta 1980 lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä lasten huollon palauttamisesta tekemän yleissopimuksen (Euroopan neuvoston sopimus) osapuoli
JA
2) silloin, kun lapsi vietiin kansainvälisen rajan ylitse, ei ollut Euroopan neuvoston sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa annettua päätöstä, joka voisi olla täytäntöönpanon perusteena.
27 § Tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteet
Vieraassa valtiossa annettu päätös voidaan jättää tunnustamatta ja sen täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos:
1) päätöksen tunnustaminen tai täytäntöönpano johtaisi tulokseen, joka olisi ilmeisesti vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perhettä ja lapsia koskevia perusperiaatteita
2) on ilmeistä, että päätöksen tunnustaminen tai täytäntöönpano ei olosuhteiden muuttumisen johdosta enää vastaisi lapsen etua
3) silloin, kun päätökseen johtanut menettely pantiin vireille tuomiovaltiossa, lapsi oli Suomen kansalainen tai hänen asuinpaikkansa oli Suomessa eikä hänellä ollut tällaista yhteyttä tuomiovaltioon, tai lapsi oli sekä tuomiovaltion että Suomen kansalainen ja hänen asuinpaikkansa oli Suomessa
TAi
päätös on ristiriidassa sellaisen Suomessa annetun päätöksen tai Suomessa täytäntöönpanokelpoisen kolmannessa valtiossa annetun päätöksen kanssa, johon johtanut menettely on alkanut ennen kuin tunnustamista tai täytäntöönpanoa on haettu, ja hakemuksen epääminen on lapsen edun mukaista
28 § Vastapuolen poissaolon vaikutus tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon
Jos vastapuoli ei ole ollut saapuvilla asiaa käsiteltäessä, päätös voidaan tunnustaa tai panna täytäntöön Suomessa vain, jos:
1) haaste tai kutsu, joka sisältää ilmoituksen asian olennaisesta sisällöstä, on annettu vastapuolelle tiedoksi asianmukaisesti ja riittävän ajoissa, jotta hän olisi ehtinyt vastaamaan asiassa
2) päätöksen antaneen viranomaisen toimivalta on perustunut vastapuolen asuinpaikkaan, vanhempien viimeiseen yhteiseen asuinpaikkaan, jos ainakin toisen asuinpaikka edelleen oli siellä, tai lapsen asuinpaikkaan.
5 Lapsen palauttaminen Haagin sopimuksen nojalla
30 § Määräys lapsen palauttamisesta
Suomessa oleva lapsi,
joka on luvattomasti viety pois siitä valtiosta, jossa lapsella oli asuinpaikka
, taikka jätetty luvattomasti palauttamatta,
on määrättävä heti palautettavaksi,
jos lapsella välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä oli asuinpaikka valtiossa, joka on Haagin sopimuksen osapuoli
31 § Toimivaltainen tuomioistuin
Määräyksen lapsen palauttamisesta antaa hakemuksesta Helsingin hovioikeus.
32 § Luvaton poisvieminen ja palauttamatta jättäminen
Lapsen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä on pidettävä luvattomana, jos:
1)
se loukkaa lapsen huoltoa koskevia oikeuksia
, jotka kuuluvat henkilölle, laitokselle tai muulle toimielimelle, joko yksin tai yhdessä, sen valtion oikeusjärjestyksen mukaan, missä lapsella välittömästi ennen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä oli asuinpaikka
JA
2)
näitä oikeuksia oli poisviemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä tosiasiallisesti käytetty
, joko yksin tai yhdessä, taikka olisi käytetty, jos poisviemistä tai palauttamatta jättämistä ei olisi tapahtunut.
Lapsen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä ei ole pidettävä luvattomana, jos 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien haltija on antanut menettelyyn suostumuksensa taikka on sen joko nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksynyt.
34 § Palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymisen perusteet
Lapsen palauttamista koskeva
hakemus voidaan hylätä
, jos:
1) hakemus on tehty sen jälkeen
kun vuosi on kulunut lapsen luvattomasta poisviemisestä
tai palauttamatta jättämisestä ja lapsen palauttaminen
olisi vastoin lapsen etua
2) on vakava vaara, että
palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille
taikka että lapsi muutoin joutuisi sietämättömiin olosuhteisiin
TAI
3) jos tuomioistuin toteaa
lapsen,
joka on saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden, että lapsen mielipiteeseen on aiheellista kiinnittää huomiota,
vastustavan palauttamista.
Lasta ei voida määrätä palautettavaksi, kun hän on
täyttänyt 16 vuotta.
6 Vieraassa valtiossa annetun päätöksen vahvistamista ja lapsen palauttamista koskeva menettely
35 § Keskusviranomainen
Euroopan neuvoston sopimuksessa sekä Haagin sopimuksessa tarkoitettuna keskusviranomaisena toimii Suomessa oikeusministeriö.
35 a § Keskusviranomaisen apuun oikeutetut
Se, joka on Suomessa tai muussa Euroopan neuvoston sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa saanut lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tai 26 §:ssä tarkoitetun päätöksen, voi pyytää oikeusministeriön toimenpiteitä päätöksen tunnustamiseksi tai täytäntöön panemiseksi toisessa sopimusvaltiossa.
Henkilö, laitos tai muu toimielin, jonka lapsen huoltoa koskevia oikeuksia on loukattu viemällä lapsi luvattomasti pois tai jättämällä hänet luvattomasti palauttamatta, voi pyytää oikeusministeriön toimenpiteitä lapsen määräämiseksi palautettavaksi Haagin sopimuksen nojalla.
36 § Hakemus
Hakemuksen, joka koskee sen vahvistamista, että vieraassa valtiossa annettu päätös tunnustetaan tai että se on pantavissa täytäntöön Suomessa, voi tehdä se, jolle on annettu lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva oikeus.
Hakemuksen lapsen palauttamisesta voi tehdä se, jonka oikeutta on 32 §:ssä tarkoitetuin tavoin loukattu
Muotovaatimukset
Hakemus on tehtävä kirjallisesti suomen tai ruotsin kielellä.
henkilötiedot, jotka koskevat hakijaa, lasta sekä vastapuolta
lapsen syntymäaika, jos tieto siitä on saatavissa
Vaatimuksen perusteet
saatavissa olevat tiedot lapsen olinpaikasta ja henkilöstä, jonka oletetaan pitävän lasta luonaan
37 § Päätöksen vahvistamista ja lapsen palauttamista koskevan asian käsittely
Vieraassa valtiossa annetun päätöksen vahvistamista ja lapsen palauttamista koskeva asia on käsiteltävä kiireellisenä.
Lapsen palauttamista koskevan hakemuksen käsittelyä voidaan lykätä tai jättää hakemus tutkimatta, jos on aihetta olettaa, että lapsi on viety toiseen valtioon.
38 § Asiaan osallisen kuuleminen
Ennen kuin vieraassa valtiossa annetun päätöksen vahvistamista tai lapsen palauttamista tarkoittavaan hakemukseen suostutaan, tuomioistuimen on varattava asiaan osalliselle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jos kuultavan olinpaikka on vaikeuksitta selvitettävissä.
39 § Lapsen kuuleminen
Ennen kuin tuomioistuin ratkaisee hakemuksen vieraassa valtiossa annetun, lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta tai lapsen palauttamisesta, sen on selvitettävä lapsen mielipide, jos lapsen voidaan ikänsä tai muiden tuomioistuimen tietoon tulleiden seikkojen vuoksi olettaa saavuttaneen sellaisen kypsyyden, että lapsen mielipiteeseen on aiheellista kiinnittää huomiota.
40 § Väliaikainen määräys
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa sekä lapsen palauttamista koskevaa asiaa käsitellessään tuomioistuin voi lapsen edun suojaamiseksi ja lapsen palauttamisen turvaamiseksi antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenen luona lapsen tulee asua, tai tapaamisoikeudesta taikka lapsen huollosta.