Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
äänihäiriöt ja työhyvinvointi opettajilla - Coggle Diagram
äänihäiriöt ja työhyvinvointi opettajilla
Metodit
kaksi otosta n=1198, josta otosnäyte n=538
81% naisia, 19% miehiä, keski-ikä 44 ja SD = 9,1
kysely tavoitti 4071 opettajaa, ja vastanneiden 1198 joukossa vain vähän puuttuvaa dataa (vastausprosentti kokonaisuudessaan 33%)
vastaajat täysipäiväisiä suomea puhuvia 1. ja 2. asteen opettajia, jotka opettavat vain yhdessä koulussa
äänitutkimuksessa tutkittiin aamukäheyttä, yleistä käheyttä, äänen katkeilua, äänen kuulumattomuutta yms.
arvio asteikolla päivittäin, viikottain, harvemmin ja ei koskaan
jos viimeisen 12 kk aikana oli ilmennyt vähintään kahta eri oiretta vähintään viikottain, määriteltiin henkilö ryhmään äänihäiriö
tiedot yhdistettiin ja saatiin neljä ryhmää:
A) ei äänihäiriöitä, ei stressiä
B) ei äänihäiriöitä, stressiä
C) äänihäiriöitä, ei stressiä
D) äänihäiriöitä, stressiä
työstressiä tutkittiin 5 asteen Likert-asteikolla
dikotomosoitiin: ei stressiä ja stressiä
25% raportoi stressiä
työkykyä mitattiin WAS-kyselyllä: 71 % hyvä työkyky, 23 % keskiverto ja 6 % huono
taustamuuttujina tutkimuksessa oli sukupuoli, ikä ja ala (erityis-, luokan- vai aineenopettaja)
sairauspoissaoloista kysyttiin: viimeisen 12 kk ajalta sairaspoissaolojen määrä ja viimeisen 12 kk ajalta yli 14 vrk kestävien sairaspoissaolojen määrä
otosnäytteen työpaikoille suoritettiin tutkimus, joissa mitattiin ilmastointia sekä epäpuhtauksia (67 koulua)
jako kolmeen: ei ongelmia, ongelmat korjattu, ja ongelmia ei korjattu
tilastollinen analyysi koostui
Chi-neliötestistä tai Fischerin testistä (kategoriset muuttujat)
jatkuvat muuttujat: ANOVA-testistä (ikä normaalijakautunut) sekä Wilcoxonin testistä (poissaolojen määrä ei norm.jakautunut)
logistinen regressioanalyysi ordinaalidatalle (sukupuoli, ikä, astma, refluksi ja yli 14 vrk:n poissaolot)
kaikki testit kaksihäntäisiä
merkitsevyystaso: 0,05
Taustaa
tavoite:
tutkia vaikuttavatko äänihäiriöt ja stressi työkykyyn enemmän yhdessä kuin erikseen
äänihäiriöihin vaikuttaa stressi ja huono sisäilma
aiemmin ei ole juuri tutkittu äänihäiriöiden ja työkyvyn yhteyttä
aiemmissa tutkimuksissa tulokset osoittavat, että työstressillä, huonolla sisäilmalla ja äänihäiriöillä merkitsevä yhteys alentuneeseen työkykyyn
kaikki nämä tekijät vaikuttavat monin monimutkaisin tavoin toisiinsa
alentuneeseen työkykyyn yhteydessä myös naiseus, ikääntyminen ja yleinen terveys
äänihäiriöille altistaa astma ja refluksi
työkyvyllä ja työpoissaoloilla yhteys
erityisopettajilla enemmän sairaspoissaoloja kuin luokan- ja aineenopettajilla (11-13 vs 9 päivää)
hypoteesi:
yhdistelmällä vahvempi yhteys
tämä tutkimus on osa laajempaa epidemiologista tutkimusta, joka keskittyy äänihäiriöihin, työstressiin ja työympäristöön
Tulokset
ryhmien jakaumat: A) 39 %, B) 36 %, C) 17 %, D) 7%
äänen ja stressin yhdistelmällä tilastollisesti merkitsevä vaikutus WAS:in kanssa (p < 0,001)
yhteys tilastollisesti merkitsevä myös logistisella regressioanalyysillä (p < 0,0001)
tässä analyysissä mukana sukupuoli, ikä, astma, refluksi ja yli 14 vrk:n poissaolot (kaikki muut taustamuuttujat paitsi erikoisala yhteydessä) (kaikki p-arvot < 0,05)
ryhmässä A 90 %:lla hyvä työkyky ja ryhmässä D 40 %:lla huono työkyky
suurin osa naisista ryhmässä A ja C, kun lähes kaikki miehet ryhmässä A
ryhmä B suhteellisen nuori
astmaatikot pääasiassa ryhmässä C ja ilman astmaa ryhmässä A -> jos astmaa niin äänihäiriöitä ja ei stressiä mutta jos ei astmaa niin ei myöskään stressiä
vähiten poissaoloja ryhmässä A ja eniten yli 14 vrk:n poissaoloja ryhmässä C
538:n hlön otoksesta ryhmässä A eniten niitä, joiden koulussa ei ongelmia
sen sijaan ryhmässä C eniten sekä ongelmia joita oli ja ei oltu korjattu
ryhmä B: 8-10 % /538 ja ryhmässä C 35-39 % /538
Pohdinta ja Päätelmät
äänihäiriöiden ja stressin yhdistelmällä selkeästi suurempi yhteys työkykyyn kuin niillä erikseen
9/10 ryhmän A opettajista: hyvä työkyky
paras työkyky ja vähiten poissaoloja ryhmässä A
4/10 ryhmän D opettajista: huono työkyky
eniten poissaoloja
stressi äänihäiriöitä yleisempää
aiemmat tutkimukset osoittavat että stressi vähentää opettajien työkykyä ja äänihäiriöillä on myös riski tehdä niin (aOR 12,2)
aiemmat tutkimukset osoittavat myös että äänihäiriöt lisäävät poissaoloja
naisopettajilla huonompi työkyky sekä useammin stressiä sekä äänihäiriöitä
vaihdevuosien aiheuttama äänen muuttuminen
ryhmä B nuorin ja nuorilla enemmän poissaoloja kuin vanhemmilla kollegoilla
ilmanlaadulla ei juuri yhteyttä stressiin, mutta ilmanlaatu vaikuttaa äänihäiriöihin
äänihäiriöiden ja stressin yhdistelmän todennäköisyys 3x suurempi korjatuissa rakennuksissa kuin ei-ongelmaa -rakennuksissa
jonkun tutkimuksen mukaan äänen käheys ei vähentynyt korjauksen jälkeen vaikka muut oireet mahdollisesti vähentyivätkin
melkein 50 % ei-ongelmia -rakennuksissa työskentelevistä ryhmässä A
stressi saattaa olla yhteydessä tilanteeseen, jossa korjaus on viivästynyt tai huonosti tehty
organisaatioiden sosiaalinen tuki voisi auttaa
työkykyyn vaikuttaa varmasti myös moni muu tekijä tässä tutkimuksessa mainttujen lisäksi
tutkimuksen vahvuudet
laaja otos ympäri Suomea
laajat kyselyt ja hyvä vastausprosentti (vähäinen puuttuva data)
koulurakennusten ulkopuolinen arviointi
muut tutkimustulokset tukevat näitä tuloksia
tutkimuksen heikkoudet
ei tutkittu vilustumista vaikka sillä yhteys äänihäiriöihin
poikittaistutkimuksen yleiset ongelmat ja kysymysten otsikointi saattoi vaikuttaa vastaamisprosenttiin
odotuksia (n=1500) pienempi otos
tulokset odotusten mukaiset
stressin vähentäminen parantaa työkykä
koulurakennusten ylläpito olisi myös suotavaa