Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Lapsioikeuden perusteet
Lapsen oikeudet perheessä - Coggle Diagram
Lapsioikeuden perusteet
- Lapsen oikeudet perheessä
Lähtökohtia
- Sekä kansallista että kansainvälistä sääntelyä
Ominaispiirteet lapsen oikeuksista perheen sisällä
- Miten lasten oikeuksia tulisi huomioida perheessä?
1. Lapsen oikeus hyvinvointiin ja kehitykseen.
- Ratkaistaessa esimerkiksi lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta tai adoptiota koskevaa kysymystä kiinnitetään lapsen edun toteutumista arvioitaessa huomiota erityisesti siihen, mikä ratkaisuista parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa lapsen huolenpidon, lapsen tarvitseman kasvatuksen, turvallisuuden ja valvonnan sekä koulunkäynnin.
2. Lähes kaikissa lasta koskevissa kysymyksissä on kyse paitsi lapsen myös huoltajan oikeudellisesta asemasta.
- Tämä näkyy selvästi etenkin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa oikeusprosesseissa, joissa asianosaisina ovat vain lapsen vanhemmat, ei lapsi.
3. Lainsäätäjän lähtökohtainen luottamus siihen, että vanhemmat toimivat lapsen edun mukaisesti.
- Huoltajien toimintaan ei kohdistu valvontaa
Tasa-arvo
Vanhempien välinen tasa-arvo
- Kun käsitykset perheenjäsenten välisistä suhteista ovat muuttuneet, puolisoista on tullut lainsäädännön tasolla tasa-arvoisia ja myös vanhemmuudesta on tullut tasa-arvoisempaa vanhemman sukupuolesta riippumatta.
- Nykyisin perheenjäsenillä on yksilöinä omat oikeutensa, jotka luovat heidän välilleen myös oikeudellisesti merkityksellisiä suhteita.
Lasten asema
- PL 6.3 §, jonka mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Oikeudellinen vanhemmuus
- Lapsella voi olla oikeudellisesti tarkasteltuna yksi tai kaksi vanhempaa.
- Vanhemmat voivat olla samaa tai eri sukupuolta keskenään.
- Biologinen vanhempi (sis. hedelmöityshoito) tai sosiaalinen vanhempi (esim. sijaisvanhempi)
- Lapsen ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus tuntea alkuperänsä. LOS 7 artiklan 1-kohdan mukaan lapsella on – mikäli mahdollista – syntymästään lähtien oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
Lapsen äiti
- Äitiyslaki
- Äitiydestä ei ole ennen huhtikuussa 2019 voimaan tulevaa äitiyslakia Suomessa säädetty, vaan lapsen synnyttäjän on katsottu olevan lapsen äiti.
- Äitiyslaki turvaa lapsen tosiasialliset perhesuhteet alusta asti, kun lapsella voi olla syntymästään lähtien kaksi oikeudellista äitiä.
- Äitiyslaki parantaa lapsen oikeusturvan toteutumista, kun se vahvistaa hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneen lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välistä oikeudellista suhdetta.
- Ennen äitiyslain voimaantuloa naisparin oli turvauduttava perheen sisäiseen adoptioon.
Lapsen isä
- Isyyslaki
- Isyyslain ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen edun toteutumista isyysasioissa.
- Isyys voi syntyä isyysolettaman, isyyden tunnustamisen tai tuomioistuimen päätöksen seurauksena.
- Vahvistetusta isyydestä seuraavat esimerkiksi velvollisuus osallistua lapsen elatukseen ja oikeus tehdä lapsen äidin kanssa sopimuksia lapsen huollosta sekä oikeus hakea oikeuden päätöstä lapsen huoltajuudesta, tapaamisoikeudesta ja siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu.
- Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen on lähtökohtaisesti lapsen edun mukaista. On myös yhteiskunnan edun mukaista, että lapsella on kaksi vanhempaa.
- Lapsen oikeus tuntea vanhempansa on myös osa perhe-elämän suojan piiriin kuuluvaa yksityisyyden suojaa
Lapsen osallisuus isyysasiassa
- Isyyslain esitöiden mukaan riittävän kypsyysasteen saavuttaneen lapsen itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa
- Isyyslaissa lapsen ikärajaksi on kuitenkin valittu muihin lakeihin verrattuna melko korkea 15 vuotta.
- Huoltajilla on HTL 4 §:n perusteella velvollisuus selvittää lapsen näkemys myös isyysasiassa.
Isyyden selvittäminen
- Isyyden selvittämispalvelua annetaan vain alle 18-vuotiaille lapsille
- Isyyden selvittämiseen kuuluu neuvottelu äidin ja mahdollisen isän kanssa, selvittämistä koskevan pöytäkirjan laatiminen ja lopuksi asiakirjojen toimittaminen maistraatille.
- Tyypillisesti isyyden selvittämiseen ryhdytään, kun lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella
- Useimmiten isyyden selvittäminen toimitetaan lapsen ollessa aivan pieni, jolloin hänen näkemystään asiassa ei voida selvittää eikä laki siihen velvoitakaan.
- 15 vuotta täytettyään lapsella kuitenkin on itsemääräämisoikeus sukuasemansa muuttamisen suhteen. Isyyden selvittäminen on keskeytettävä, jos 15 vuotta täyttänyt lapsi sitä vaatii
Isyyden tunnustaminen
- Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää ei ole mahdollista, jos äiti sitä vastustaa
- Tunnustamista ei saa ottaa vastaan ennen syntymää myöskään silloin, jos miehen tai tulevan äidin henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty tai jos on syytä epäillä, että tunnustaja ei ole lapsen isä.
- Jos kyseessä oleva lapsi on 15-vuotias tai vanhempi, isyyden tunnustamisen hyväksymisen edellytyksenä on aina myös hänen hyväksyntänsä tunnustamiselle
Isyyden kumoaminen
- Maistraatin on kumottava miehen isyys, jos oikeusgeneettisen isyystutkimuksen avulla tai muutoin on selvitetty, ettei miehen ja lapsen välillä ole isyysolettamaan tai hedelmöityshoitoon annettuun suostumukseen perustuvaa isyyttä.
- Kumoava tunnustaminen edellyttää äidin ja aviomiehen hyväksymistä.
- Myös tuomioistuimen päätös isyyden kumoamisesta edellyttää selvitystä siitä, ettei miehen ja lapsella ole isyyslain mukaista isä–lapsi-suhdetta.
-
-
Tapaamisoikeus
Tapaamisoikeus lapsen oikeutena
- Tapaamisoikeudella tarkoitetaan HTL 2.1 §:n mukaan lapsen oikeutta pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.
- LOS 9 artikla korostaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa silloinkin, kun hän ei ole heidän hoidettavanaan.
- Vanhempien toimintaa ohjataan lakiesityksen 2.2 §:ssä, jonka mukaan kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Tapaamisoikeuden toteuttaminen
- Lapsen etävanhemmalla on tapaamisten aikana velvollisuus huolehtia lapsesta lapsenhuoltolain mukaisesti silloinkin, kun hän ei ole lapsen huoltaja.
- Lähtökohtana on lapsen huollon ja tapaamisoikeuden järjestäminen lapsen edun mukaisesti
- Tapaamisoikeutta koskevaan päätökseen vaikuttavat myös vanhempien arkielämä ja olosuhteet (esim. päihde- ja mielenterveysongelmat tai väkivaltaisuus)
Lapsen näkemyksen huomioon ottaminen
- Lapsi ei ole asianosainen etävanhemman tapaamista koskevassa asiassa.
- Lapselle perus- ja ihmisoikeutena kuuluva oikeus ilmaista näkemyksensä ja saada se otetuksi huomioon häntä itseään koskevassa asiassa koskee kuitenkin myös tapaamisoikeudesta sopimista ja siitä päättämistä tuomioistuimessa.
- Lapsen toiveet esimerkiksi tapaamisten tiheydestä ja kestosta tulisi siis ottaa huomioon, kun sovitaan tai tehdään päätös lapselle kuuluvasta tärkeästä oikeudesta.
Tuetut ja valvotut tapaamiset
- Valvotulla tapaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa valvoja seuraa tapaamista ja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä lapsesta ja etävanhemmasta.
- Tuetulla tapaamisella puolestaan tarkoitetaan järjestelyä, jossa valvoja huolehtii tapaamisen alkamisen ja päättymisen ja on tapaamispaikan tiloissa ja tarvittaessa saatavilla.
- Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta on ongelmallista, ettei tapaamisten valvonta kuulu minkään viranomaisen velvollisuuksiin.
- Turvallisuusriski voi liittyä esimerkiksi vanhemman vakaviin päihde- tai mielenterveysongelmiin, lapsikaappausriskiin tai lapsen vanhemman tapaamiseen liittyviin pelkoihin
Tapaamisoikeuden epääminen
- Tapaamisoikeus voidaan jättää vahvistamatta ainoastaan jos on ilmeistä, että se olisi ristiriidassa lapsen edun kanssa. Oikeuskäytännössä kynnys evätä tapaamisoikeus on asetettu korkealle.
- Jos tapaamiseen katsotaan liittyvän riskejä, tapaaminen määrätään ensisijaisesti valvotuksi.
Päätöksenteko ja täytäntöönpano huolto- ja tapaamisasiassa
- Kun lapsen vanhemmat ovat keskenään avioliitossa ja asuvat molemmat lapsen kanssa samassa taloudessa, lapsen huollosta ja asumisesta ei ole tarpeen laatia sopimuksia.
- Sopimus lapsen huollosta, asuinpaikasta ja tapaamisoikeudesta voi olla tarpeen myös vanhempien erotessa sekä tilanteissa, joissa vanhemmat eivät ole alun alkaenkaan asuneet yhdessä.
- Jotta lapsen oikeus huoltoon toteutuisi asianmukaisesti, erillään asuvien vanhempien on joko sovittava huollon toteuttamisesta keskenään tai saatava asiasta tuomioistuimen päätös.
Huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sopiminen
- Lapsen vanhemmat voivat sopia keskenään, että he molemmat ovat lapsen huoltajia (yhteishuolto) tai että toinen heistä on lapsen huoltaja (yksinhuolto).
- He voivat sopia myös siitä, että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä
- Sosiaalilautakunnan on voimassa olevan lainsäädännön mukaan selvitettävä lapsen omat toivomukset, jos tätä on pidettävä lapsen edun kannalta aiheellisena
- Lainkohdan esitöiden mukaan vanhemmilta on tiedusteltava, ovatko he keskustelleet lapsen kanssa ja mikä on lapsen mielipide asiassa
Huoltoriita tuomioistuimessa
- Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeva asia voi tulla tuomioistuimessa vireille lapsen toisen vanhemman, molempien vanhempien, huoltajan tai sosiaalilautakunnan hakemuksella
- Alaikäisellä itsellään ei ole oikeutta saada huoltoaan koskevaa asiaa vireille tuomioistuimessa, eikä hän ole asiassa asianosainen
- Arvioitavaksi tulevat muun muassa vanhemman kyky huolehtia lapsen jokapäiväisistä tarpeista, kuten säännöllisestä ruokailusta, vaatetuksesta, riittävästä levosta, koulunkäynnistä, terveydestä ja lapselle tärkeistä harrastuksista.
Lapsen asema huolto- ja tapaamisasian tuomioistuinkäsittelyssä
- Lapsen ottamista mukaan prosessiin ei ole pidetty välttämättömänä asian ratkaisemiseksi.
- Lainsäädännössä on lähdetty oletuksesta, että vanhemmat tekevät lapsen edun mukaisen päätöksen ja ottavat myös lapsen mielipiteen huomioon.
- HTL 11 §:n mukaan tuomioistuimen on lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide ainoastaan laissa mainituissa tilanteissa ja sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.
Päätöksen tai sopimuksen täytäntöönpano
- Voidaan panna tarvittaessa pakolla täytäntöön
- Nouto ja muut toimenpiteet voivat olla lapselle varsin epämiellyttäviä kokemuksia, joten lasta on pyrittävä suojelemaan päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä
- Jos tapaamisoikeuden täytäntöönpanon arvioidaan olevan olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi selvästi lapsen edun vastaista, käräjäoikeuden on hylättävä hakemus
Lapsen oikeus elatukseen
Lapsen elatus
- Lapsen elatuksella tarkoitetaan sitä taloudellista panosta, joka elatusvelvollisten tulee käyttää lapsen hyvinvoinnista ja kehityksestä huolehtimiseen.
- Elatuksen katsotaan sisältävän muun muassa ravinnon, asunnon, vaatetuksen ja harrastusten aiheuttamat kulut sekä lapsen koulutuksesta ja hoidosta aiheutuneet kustannukset.
- Oikeus elatukseen päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
Vanhempien vastuu
- Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan.
- Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa
- Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan
Elatusapu
- Elatusavulla tarkoitetaan elatusvelvollisuuden täyttämistä rahasuorituksin.
- Elatusavun maksaminen tulee ajankohtaiseksi, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona.
- Elatusapu voidaan vahvistaa joko sopimuksella tai tuomiolla.
Elatusavusta sopiminen ja päättäminen
- Elatusapu on oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsottu dispositiiviseksi asiaksi, eli vanhemmat saavat (muutamin poikkeuksin) sopia elatusavun määrästä.
- Tuomioistuin on sidottu vanhempien vaatimuksiin ja niiden kiistämiseen tai myöntämiseen
- Dispositiivisuus ei ole rajoittamatonta, sillä tuomioistuimen on valvottava lapsen etua ja ratkaisun kohtuullisuutta asiassa.
Elatusavun suuruus
- Lapsen elatuksen suuruus määräytyy lapsen elatuksen tarpeen (ElatusL 1 §) ja kummankin vanhemman elatuskyvyn (ElatusL 2 §) perusteella.
- Elatuksen tarve ja elatuskyky harkitaan kussakin tapauksessa yksilöllisesti, joten kaikilla lapsilla ei ole oikeutta rahamääräisesti saman suuruiseen elatukseen.
Lapsen etu elatusasiassa
- Lapsen elatuksen määrän arvioinnissa keskeiset huomioon otettavat tekijät ovat lapsen yksilölliset tarpeet sekä elatusvastuun oikeudenmukainen jakaantuminen elatusvelvollisten välillä.
- Elatuksen tarvetta arvioitaessa esillä ovat käytännössä ne lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta tärkeät oikeudet, joista lapsen huollossa on kysymys