Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Edunvalvontaoikeus - Coggle Diagram
Edunvalvontaoikeus
-
Edunvalvonta muissa kuin taloudellisissa asioissa
- Henkilön etujen valvontaa voidaan tarvita seuraavissa asiaryhmissä: 1) taloudelliset asiat, 2) henkilökohtaiset asiat, 3) huolto ja 4) puhevallan käyttäminen tuomioistuimissa ja viranomaisissa
Holhoustoimi: Päämiehen taloudellisten asioiden hoitaminen
- Yleisesti ottaen kysymys on sekä päämiehen omaisuuden vallinnasta että kelpoisuudesta edustaa päämiestä varallisuusoikeudellisissa oikeustoimissa ja muissa taloudellisissa asioissa.
- (1) HolTL 29.1 §:n nojalla edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa.
- (2) HolTL 37.2 §:n nojalla edunvalvojan on otettava hallintaansa hänen hoidettavakseen kuuluva päämiehen omaisuus siltä osin kuin se on tarpeen tämän etujen suojaamiseksi
Päämiehen henkilökohtaisissa asioissa edustaminen
- Alaikäisten henkilökohtaisia asioita koskeva päätöksenteko on järjestetty lainsäännöksin osana lapsen huoltoa.
- Alaikäisen huoltajat ovat myös alaikäisen edunvalvojia
- Sen sijaan kelpoisuus täysi-ikäisen päämiehen henkilöä koskevien asioiden hoitamiseen edellyttää aina erillistä määräystä.
- Tapaukseen tulee soveltaa toimintaperiaatteita
Korostetusti henkilökohtaiset asiat
- On olemassa eräitä niin henkilökohtaisia asioita, että niitä koskevaa tahdonilmaisua ei edes edunvalvoja voi antaa.
- Suostumus avioliittoon, lapseksiottaminen, isyyden tunnustaminen, tunnustetun isyyden hyväksyminen, testamentin tekeminen ja peruuttaminen sekä muut näihin rinnastettavat tahdonilmaisut.
- Korostetusti henkilökohtaisia asioita koskeva sääntely tarkoittaa, että oikeusvaikutukset voidaan saada aikaan yleensä vain, jos päämies itse ymmärtää asian merkityksen ja pystyy ilmaisemaansa tahtonsa.
Erityissäännöksin säännellyt asiat
- Joissakin asioissa päämiehen henkilöä koskeva edustaminen on järjestetty erityissäännöksin
- Sosiaalihuollon asiakkaan asema, potilaan hoidosta päättäminen, lääketieteellisen tutkimuksen suorittaminen, elinten, kudosten ja solujen luovuttaminen, raskauden keskeyttäminen ja sterilointi.
- Näissä asioissa kysymys siitä, ketä on kuultava asiasta tai hoidosta päätettäessä tai kuka antaa suostumuksen toimenpiteeseen, ratkaistaan kyseisen erityissäännöksen nojalla.
Hoitosuostumus
- Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaan kannalta tärkeään hoitoon on saatava potilaan suostumus
- Alaikäisen kyetessä itse päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan
Päämiehen huolto
- Päämiehen henkilökohtaisissa asioissa voidaan erottaa omaksi alaryhmäkseen päämiehen huolto, joka tarkoittaa hänen hoitamistaan ja huolenpitoaan. Kyse on siis edellisessä kohdassa käsiteltyjä asioita konkreettisemmista henkilökohtaisista arkipäiväisistä asioista huolehtimisesta.
Päämiehen puhevallan käyttäminen
- Päämiehen puhevallan käyttäminen tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa on järjestetty erityissäännöksin
Edunvalvontajärjestelmä
- Päämiehen kelpoisuutta ei ole rajoitettu
- (1) erityinen tukeva edunvalvoja
- (2) yleinen tukeva edunvalvoja
- Päämiehen kelpoisuutta on rajoitettu
- (1) erityinen yhdessä toimiva edunvalvoja
- (2) yleinen yhdessä toimiva edunvalvoja
- (3) erityinen yksin toimiva edunvalvoja
- (4) yleinen yksin toimiva edunvalvoja
Päämiestä tukeva edunvalvoja
- Edunvalvonnan lievin muoto on se, että päämiehen tueksi ja avuksi määrätään HolTL 8 §:n nojalla edunvalvoja päämiehen toimintakelpoisuuteen puuttumatta.
Oikeusvaikutukset
- Edunvalvojan määrääminen päämiehen tueksi ei rajoita päämiehen omaa toimintakelpoisuutta
- Edunvalvoja määrätään ainoastaan päämiehen avuksi ja tueksi tai päämiehen rinnalle oikeustoimista päättämään ja omaisuutta vallitsemaan.
- Edunvalvojalla on sama kelpoisuus kuin päämiehelläkin toimia niissä päämiehen taloudellisissa asioissa, joita määräys koskee = rinnakkainen kelpoisuus
Edunvalvojan määräämisen edellytykset
- Edunvalvojan määräämistä koskevat tilanteet voidaan jakaa 1) vanhus-, sairaus- ja vastaaviin tapauksiin sekä 2) tapauksiin, joissa on kysymys poissaolevan edunvalvonnan järjestämisestä
Edellytykset määräämiselle vanhus-, sairaus- ja vastaavat tapaukset
- Kykenemättämyys
- Päämies on kykenemätön valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään ja varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa.
- Kykenemättömyyden täytyy johtua sairaudesta, henkisen toiminnan häiriytymisestä, heikentyneestä terveydentilasta tai muusta samanlaisesta syystä.
- Päämies suostuu tai vastustaa aiheettomasti
- Jos asiaa ymmärtävä päämies suostuu edunvalvojan määräämiseen, tämä edellytys täyttyy.
- Päämiehen vastustaessakin voidaan edunvalvoja määrätä, jos vastustamista ei pidetä aiheellisena, kun otetaan huomioon päämiehen tila ja edunvalvonnan tarve
- Välttämättömyys
- Edunvalvoja voidaan määrätä vain, jos kyseeseen tulevien asioiden hoitoa ei ole järjestetty muualla tavalla
Poissaolotapaukset ja edellytykset määräämiselle
- Kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillistä tai testamentin saajaa tai hänen olinpaikkaansa tiedetä taikka jos perillinen tai testamentin saaja ei voi muuten valvoa oikeuttaan
- Muissa tapauksissa on tarpeen, että poissaolevan oikeutta valvotaan tai hänen omaisuuttaan hoidetaan.
- Omaisuus on omistajattomassa tilassa, koska tulevasta tapahtumasta riippuu kenelle omaisuus menee tai koska joku saa omaisuuden haltuunsa omistusoikeudella vasta tulevaisuudessa, ja edustaja on tarpeen valvomaan tulevan omistajan oikeutta tai hoitamaan omaisuutta
Toimintakelpoisuuden osittainen rajoittaminen
- Uudessa HolTL:ssa on säädetty tällaisesta joustavasta sekä-että-järjestelmästä, jota edellyttävät sekä suhteellisuuden- että välttämättömyyden periaate.
Oikeusvaikutukset
- Lievin tapa rajoittaa päämiehen toimintakelpoisuutta on se, että hänet velvoitetaan yhteistoimintaan edunvalvojan kanssa.
- Toimintakelpoisuuden rajoittaminen merkitsee kelpoisuuden rajoittamista: päteviä oikeustoimia syntyy vain yhdessä ja omaisuutta voidaan vallita ainoastaan yhdessä.
- Jos edunvalvojan kelpoisuus koskee ainoastaan määrättyä omaisuutta tai oikeustoimia, edunvalvojaa voidaan kutsua erityiseksi yhteistoimivaksi edunvalvojaksi.
- Yleisestä yhteistoimivasta edunvalvojasta voidaan puolestaan puhua silloin, kun hänen toimivaltansa koskee päämiehen kaikkia taloudellisia asioita ja kaikkea päämiehen varallisuutta.
- Asioissa, joissa päämiehen toimintakelpoisuus on rajoitettu, toimivalta kuuluu yksinomaan edunvalvojalle; ainoastaan hänellä on oikeus vallita päämiehen omaisuutta ja tehdä päämiestä sitovia oikeustoimia
- Esimerkiksi jos on tärkeää säilyttää päämiehen omistama kiinteistö tai osakehuoneisto päämiehen omistuksessa, suojaaminen voidaan toteuttaa poistamalla häneltä tällaisen omaisuuden vallintavalta kokonaan.
Toimintakelpoisuuden rajoittamisen edellytykset
- Osittaista toimintakelpoisuuden rajoittamista koskee kolme edellytystä, joiden kaikkien on oltava olemassa, jotta toimintakelpoisuuden rajoittaminen olisi mahdollista:
- (1) päämies on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan
- (2) päämiehen varallisuusasema, toimeentulo ja muut tärkeät edut ovat vaarassa
- (3) eivätkä lievemmät suojakeinot riitä
Voimassaolo ja menettely
- Toimintakelpoisuuden rajoittamista koskeva päätös voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan.
- Kummassakin tapauksessa maistraatin on oma-aloitteisesti neljän vuoden määrävälein tarkistettava toimintakelpoisuuden rajoittamisen aiheellisuus
- Toimintakelpoisuuden rajoittaminen tapahtuu aina tuomioistuimessa; maistraatti ei voi päättää näin järeästä keinosta.
Vajaavaltaiseksi julistaminen (yleinen yksin toimiva edunvalvoja)
- Vajaavaltaiseksi julistettua koskevat samat oikeusvaikutukset kuin alaikäistä. Häneltä puuttuvat kelpoisuus tehdä päteviä oikeustoimia ja oikeus vallita omaisuuttaan
- Huomattava on kuitenkin, että vajaavaltaiseksi julistamista ei automaattisesti seuraa kelvottomuus päättää henkilöä koskevista asioista. Ellei nimenomaisesta lainsäännöksestä muuta johdu, täysi-ikäinen vajaavaltainen päämies voi päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen
Oikeusvaikutukset
- Kun edunvalvojan toimivalta koskee nyt miltei kaikkia päämiehen taloudellisia asioita, häntä voidaan kutsua yleiseksi yksin toimivaksi edunvalvojaksi.
- Ensiksikin vajaavaltaiseksi julistaminen ei sinänsä poista päämiehen kelpoisuutta tehdä testamenttia eikä avioehtosopimusta
Vajaavaltaiseksi julistamisen edellytykset
- Vajaavaltaiseksi julistamisen edellytyksiä on kolme, joiden kaikkien on oltava käsillä ennen kuin näin radikaaliin toimeen voidaan ryhtyä
- (1) päämies on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan
- (2) päämiehen varallisuusasema, toimeentulo ja muut tärkeät edut ovat vaarassa
- (3) eivätkä lievemmät suojakeinot (tukevan tai yhdessä toimivan taikka erityisen yksin toimivan edunvalvojan määrääminen) riitä
Voimassaolo ja menettely
- Vajaavaltaiseksi julistamismenettelyä ja määräyksen voimassaoloa koskevat samat säännökset kuin toimivallan rajoittamistakin.
- Toimivaltainen viranomainen on tuomioistuin
-
-
Päämiehen oikeustoimista
Oikeustoimikelpoisuus
- (1) ikeustoimikelpoisuuteen – kykyyn tehdä pätevä oikeustoimi – kuuluu ensiksikin, että henkilö on täysivaltainen tai ettei ainakaan hänen toimintakelpoisuuttaan tehdä kyseinen oikeustoimi ole rajoitettu.
- (2) Toiseksi vaaditaan, että hänellä on oikeustoimen edellyttämä riittävä ymmärryskyky
-
Riittävän ymmärryskyvyn puute ja oikeustoimikelpoisuus
- Jotta henkilö olisi täysin oikeustoimikelpoinen, vaaditaan täysivaltaisuuden lisäksi riittävää ymmärryskykyä.
- Täysivaltainenkin voi siis olla vailla oikeustoimikelpoisuutta: jos hän ei ole ollut oikeustointa tehdessään toimen edellyttämissä hengen voimissa, on oikeustoimi pätemätön.
- Se joka väittää oikeustointa pätemättömäksi riittämättömän ymmärryskyvyn puutteesta johtuneen oikeustoimikelvottomuuden perusteella, on velvollinen näyttämään väitteensä toteen
- Prosessuaalinen asetelma on siis toinen kuin jos kyse on vajaavaltaisen tekemästä oikeustoimesta, jota pidetään pätemättömänä, ellei sitä näytetä sitovaksi.
Riittävä ymmärryskyky ja sen arviointi
- Riittävän ymmärryskyvyn puutteen arviointi on lääketieteellistä ja oikeudellista harkintaa.
- Perustana on yleensä lääketieteellisesti todettavissa oleva vamma tai sairaus kuten kehitysvammaisuus, aivovamma, psyykkinen sairaus tai Alzheimerin taudista
- Lääketieteellistä arviota seuraa oikeudellinen harkinta, jossa arvioidaan sitä, mikä merkitys vammalla, sairaudella tai häiriöllä on ollut henkilön kykyyn tehdä nyt kysymyksessä oleva oikeustoimi.
Testamentintekokelpoisuus
- Testamentintekokelpoisuutta ei ole PK 9:1:ssä kytketty täysivaltaisuuteen vaan ikään ja eräisiin muihin seikkoihin
- Kaikesta omaisuudestaan voi tehdä testamentin 18 vuotta täyttänyt ja hän, joka on sitä nuorempana avioitunut
- 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin siitä omaisuudestaan, jota hän voi itse vallita.
- Kun testamentintekokelpoisuutta ei ole kytketty täysivaltaisuuteen, myös vajaavaltaiseksi julistettu voi tehdä testamentin.
Tehottomuusperiaatteet
- Testamentin ineksistenssi eli olemattomuus, jolla tarkoitetaan sitä, että testamentista puuttuu täydellisesti testamenttaustahto
- Näin on esimerkiksi silloin, kun testamentti on väärennetty, siis jonkun toisen tekemä
- Sieluntoiminnan häiriö, jonka takia henkilö on julistettu vajaavaltaiseksi
itsemääräämisoikeus, paternalismi ja pätemättömyys
- Sen, että vajaavaltaisenkin tekemä testamentti on lähtökohtaisesti pätevä, voidaan katsoa ilmentävän autonomian kunnioittamista: pääperiaatteena on kunnioittaa henkilön itsemääräämisoikeutta.
- Tämä tarkoittaa, että pätemättömyyskysymyksiä ei tule arvioida liian kireän paternalismin näkökulmasta.
- oisaalta paternalistisella suojaamisella on tärkeä tehtävänsä. Se takaa, että päämiehen oikeustoimissa toteutuu vain päämiehen oma vapaa tahto eikä jonkun muun tahto kuten käy silloin, kun oikeustoimikumppani tai sukulaiset taikka muut läheiset käyttävät päämiestä hyväkseen.
Edunvalvontavaltuutus
- Edunvalvontavaltuutusta on perusteltua pitää HolTL:n mukaiseen edunvalvontaan nähden ensisijaisena edunvalvonnan muotona.
- Edunvalvontavaltuus siis lähtökohtaisesti syrjäyttää HolTL:n mukaisen edunvalvonnan.
- Kuitenkin jos edunvalvontavaltuutettu osoittautuu kykenemättömäksi tai sopimattomaksi, edunvalvontavaltuutus voidaan lakkauttaa määräämällä edunvalvoja.
Edunvalvontavaltuutuksen tausta ja tarkoitus
- Edunvalvontavaltuutuksella ihminen voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon siltä varalta, että hän myöhemmin tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
- Edunvalvontavaltuutus perustuu henkilön omaan tahdonilmaisuun kun taas edunvalvonta perustuu viranomaisen päätökseen.
- Korostaa itsemääräämisoikeutta
Valvonta
- Edunvalvontavaltuutusta koskeva maistraatin valvonta on tarkoitettu kevyemmäksi kuin edunvalvonnan.
- Edunvalvontavaltuutus on siis mahdollista muotoilla siten, että siihen ei kuulu maistraatin lupakontrollia eikä vuositilintarkastusta, tai ne voidaan määrätä kevyemmiksi kuin edunvalvonnassa.
- Sellaisia maistraatin valvonnan muotoja, joita valtuutuksella ei voida poistaa, ovat omaisuusluettelon laatiminen (EVVL 30 §) ja maistraatin oikeus vaatia valtuutetulta tiliä, jos siihen on syytä (EVVL 33.2 §).
- Voi kuitenkin johtaa väärinkäytösten lisääntymiseen
Edunvalvontavaltuutus yksityisoikeudellisena valtuutuksena
- Valtuutusta luonnehditaan tahdonilmaisuksi, joka suuntautuu niihin kolmansiin henkilöihin, joihin nähden valtuutusta käytetään.
- Valtuuttaja tulee suhteessa kolmanteen välittömästi oikeutetuksi ja velvoitetuksi sellaisen oikeustoimen perusteella, jonka valtuutettu valtuutuksen rajoissa tekee.
- Yksityisoikeudellisten tahdonilmaisujen peruspiirre on tahdonvapaus.
Edunvalvontavaltakirjan tekeminen
- Edunvalvontavaltuutuksen syntymisen kolme vaihetta ovat: (i) tekeminen, (ii) antaminen ja (iii) vahvistaminen.
- Ensin valtuutettu tekee edunvalvontavaltakirjan, sitten hän antaa sen valtuutetulle ja lopuksi valtuutetun hakemuksesta maistraatti vahvistaa valtuutuksen olemaan voimassa.
Valtuutettu
- Edunvalvontavaltuutuksessa on keskeistä päämiehen ja valtuutetun välinen luottamussuhde.
- Päämiehen ja valtuutetun välinen suhde on lisäksi yleiseen valtuutukseen verrattuna selvästi henkilökohtaisempi.
- Esimerkiksi henkilöä, jolle itselleen on määrätty edunvalvoja tai joka on tuomittu rangaistukseen luottamusaseman väärinkäyttämisestä, ei määrätä edunvalvontavaltuutetuksi
Valtuutetun oikeudet ja velvollisuudet
- Perinnäisesti valtuutuksessa erotellaan yhtäältä valtuutetun kelpoisuus eli se, mitä valtuutettu voi tehdä suhteessa oikeustoimikumppaniin, ja toisaalta valtuutetun toimivalta eli se, mitä valtuutettu saa tehdä suhteessa päämieheen.
- Valtakirja osoittaa oikeustoimikumppanille tai prosessissa mukana oleville, mihin valtuutettu on kelpoinen.