Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Etiikan teoriat - Coggle Diagram
Etiikan teoriat
Metaetiikka
Emotivismi
- Emotivismi on filosofisen etiikan suuntaus, jonka mukaan henkilö toimii oikein, jos hän seuraa valinnoissaan tunteitaan.
- Emotionisti perustelee tekonsa sillä, että jotkin asiat tuntuvat oikeilta
Nihilismi
Nihilistisessä ajattelussa vallitsevat mielettömyys, yhdentekevyys ja kaiken merkityksettömyys.
Friedrich Nietzsche (saksalainen filosofi) halusi korvata arvot ”hyvä” ja ”paha” uusilla arvoilla ”vahva” ja ”heikko”.
Näkemys, jonka mukaan aitoja moraalisia arvoja ja normeja ei ole olemassa
-
- Käsitys, jonka mukaan etiikka on kokemusperäinen (empiirinen) tiede ja sitä voidaan tutkia kuten mitä tahansa muutakin luonnollista ominaisuutta.
- Naturalisteille on tyypillistä palauttaa useat ihmisen psyykkiset ilmiöt luontoon.
Supernaturalismi
- Näkemys, jonka mukaan moraalisesti hyvä ja oikea koskee ihmisen ja yliluonnollisen jumalan välistä suhdetta
Konstruktivismi
Konstruktivismi tarkoittaa laaja-alaista tieteenfilosofista suuntausta, jossa tiedon nähdään muodostuvan tutkimusprosessissa.
- Konstruktivismissa maailmassa ei nähdä olevan muuttumattomia totuuksia tai valmiiksi olemassa olevaa tietoa, vaan tieteellinen tieto ja totuus ovat tutkijoiden rakentamia.
Normatiivinen etiikka
Seurausetiikka
Hedonismi
- Hedonismin mukaan keskeisiä ja tavoiteltavia ovat nautinto ja mielihyvä.
- Hedonismin perusidea on ajatus siitä, että kaikki teot voidaan mitata sen mukaan, kuinka paljon nautintoa ne tuottavat. - -
- Yksinkertaistettuna hedonisti pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon nautintoa ja mahdollisimman vähän tuskaa.
- Seurausetiikan mukaan teon moraalinen arvo määräytyy sen ennakoitavissa olevien, ennakoitujen, aiottujen tai tosiasiallisten seurausten mukaan.
- Seurausetiikan mukaan keinot ja niiden seuraukset pitää ottaa huomioon seurauksina.
Utilitarismi
- Perusperiaatteen mukaan teon moraalinen hyvyys määräytyy sen toimijoille tuottaman hyödyn perusteella.
Eudaimonismi
- Etiikan suuntaus, jonka mukaan eettisen toiminnan tavoite on tai sen tulee olla onnellisuus.
- Ajattelun tunnetuin edustaja on Aristoteles.
Hyve-etiikka
- Hyve-etiikan mukaan moraalissa tärkeintä ovat toimivan henkilön hyveet ja paheet sekä luonne.
- Pyrkii määrittämään ne luonteenpiirteet ja ominaisuudet, joita hyveellisellä ihmisellä on. Hyve-etiikan mukaan hyveet saavat ihmiselämän kukoistamaan.
- Hyveellä tarkoitetaan hyve-etiikassa käyttäytymistä ja tunteita, taipumusta tuntea ja käyttäytyä tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa.
- Aristoteleen keksimä etiikan teoria
Velvollisuusetiikka
- Etiikan suuntaus, joka keskittyy toiminnan vaikuttimien tai syiden oikeuteen tai vääryyteen oikeuksien, velvollisuuksien tai muiden periaatteiden kunnioittamisen näkökulmasta – erotuksena tekojen seurausten oikeudesta tai vääryydestä.
- Velvollisuusetiikassa ajatellaan, että toimittaessa oikean velvollisuuden, oikeuden tai muun periaatteen vaikuttamina, toimitaan oikein.