Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Päivähoidosta varhaiskasvatukseen - Coggle Diagram
Päivähoidosta varhaiskasvatukseen
Kirjoittajat: Samuli Ranta, Nina Sajaniemi, Mervi Eskelinen, & Tiina Lämsä, Kasvatus&aika -artikkelin katsaus, (Vol 15 nro 2) julkaistu vuonna 2021
Tarkastellaan suomalaiseen päiväkotitoimintaan liittyviä koulutukselliseen
tasa-arvoon pyrkiviä pedagogisia mahdollisuuksia päivähoidon ja varhaiskasvatuksen
eri aikakausina.
Varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on muun muassa varhainen koulutuksellisen tasa-arvon vahvistus.
Laadukas pedagogiikan määrittelyyn ja sen toteuttamiseen on kiinnitettävä tarkempaa huomiota
Pedagogiikan asteittainen rappeutuminen päivähoidossa
Merkittävä rakenteellinen muutos tapahtui vuonna 2013, päivähoito siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetusministeriön hallinnonalalle
Ammattikorkeakoulujen
sosionomiopiskelijat > lastentarhanopettajien tehtäviin käynnistyi
kokeilumielessä vuonna 1992. Käytäntö vakiintui vuosien 1996–2000 aikana. Koulutus: kelpoisuus toimia lastentarhanopettajan tehtävissä ilman tarvittavaa tutkintoa.
Henkilöstörakenteen muutokset, sosionomin koulutuksen vakinaistuminen ja lastentarhan
opettajakoulutuksen
aloituspaikkojen väheneminen
kiihdyttivät pedagogisen koulutuksen
saaneiden työntekijöiden
vähenemistä
päiväkodin henkilöstöstä.
"Jotta voidaan hahmottaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen pedagogisia mahdollisuuksia, on tarkasteltava sekä toiminnan rakenteita että toiminnalle kussakin ajassa asetettuja
tavoitteita.
"
Varhaiskasvatuksen arvostaminen ja pyrkimys tieteellisen pohjan sekä varhaiskasvatuksen
aseman vahvistamiseen on näkyvissä uudessa varhaiskasvatuslaissa, joka astui voimaan
vuonna 2018.
*Käsitteet: Päivähoito, varhaiskasvatus, peagogiikka
Päivähoito
= Varhaiskasvstus (kunnallinen/yksityinen)
Pedagogiikka
= Opetuksen menetelmiä/ Tieteeseen perustuvaa toimintaa
Varhaiskasvatuslain (540/2018) tarkoituksena on selkiyttää
eri ammattiryhmien tehtävänkuvia ja irtautua aiemmin vallalla olleesta “kaikki
tekevät kaikkea” -kulttuurista
Kriittistä käsitteidentarkastelua ja täsmällistä käsitteiden käyttöä tarvitaan edelleen myös alan asiantuntijoilta jatutkijoilta. Vaikka lain henkenä on ollut pedagogiikanroolin korostaminen osana lapsenkasvun, kehityksen ja oppimisen edistämistä, on pedagogiikka jäänyt siinä määrittelemättä.
Johtanut siihen, että varhaiskasvatuksesta ja pedagogiikasta puhuttaessa toisiinsarinnastetaan päiväkotien varhaiskasvatukseneri ammattilaiset, perhepäivähoitajat ja kerhonohjaajat. Tästä esimerkkinä on paljon käytetty ’varhaiskasvattaja’-käsite, jolla voidaan
hyvin epämääräisesti tarkoittaa koko päiväkodin henkilöstöä
Lastentarhanopettajan
tehtäviin valmistui sosionomeja yli kaksikertainen määrä
k
asvatustieteen kandidaatteihin
verrattuna
(Karila ym. 2013, 165, 166).
Vuonna 2012 ainoastaan 24 prosenttia päivähoidon henkilöstöstä oli lastentarhanopettajia.
Heistä 57 prosentilla oli lastentarhanopettajan koulutus
"Keskustelun keskiöön ovat nousseet muun muassa tutkimukset,
joiden mukaan päivähoito/varhaiskasvatus ei odotuksista huolimatta edistä lasten koulumenestystä"
(esim. Karvi 2020; Saarinen 2020).
Tulokset ovat huolestuttavia, koska tasa-arvon edistämistä pidetään tärkeänä varhaiskasvatuksen tavoitteena.
Päivähoidon pedagoginen toiminta alkoi taantua 1980-luvulla.
Lastentarhanopettajien
koulutuksen edelleen vahvistuessa ja varhaiskasvatukseen liittyvän tiedon
lisääntyessä opettajien asema päiväkodeissa heikentyi
Lastentarhanopettajakoulutuksen perustamista jo ennen itse
näistymistä
voidaankin pitää edistyksellisenä, kauas tulevaisuuteen suuntautuneena päätök
senä.
Vuonna 1995 lastentarhanopettajakoulutus siirtyi yliopistoon, jolloin lastentarhanopettajat
valmistuivat kasvatustieteen kandidaateiksi.
Tätä ennen heitä oli koulutettu väliaikaisella
tutkintosäännöllä yliopistoissa (ULO-koulutus
Esiopetuksesta vastasi opetus- ja kulttuuriministeriö ja päivähoi
dosta
puolestaan sosiaali- ja terveysministeriö
.
Esiopetusuudistus johti siihen, että pedagogisesti koulutettujen ammattilaisten osuus painottui eskariryhmissä. Päivähoidossa alkoi puolestaan viritä moniammatillinen
toiminta, jota toteutettiin määrittelemättä sen yksityiskohtia. Työtä ei enää eritelty
työntekijän koulutuksen tai osaamisen kautta, vaan kaikki ammattiryhmät
alkoivat vähitellen
ottaa vastuuta
pedagogisesta toiminnasta.
Hallinnonalan vaihto toteutui vuonna 2013. > päivähoitolain päivittäminen,
ja päivitetty laki astui voimaan vuonna 2015. Nimi muuttui varhaiskasvatuslaiksi, ja
siihen kirjattiin tavoitteet varhaiskasvatukselle. Opetushallitus hoitamaan var
haiskasvatuksen
asiantuntijaviraston tehtäviä. (Varhaiskasvatuslaki 580/2015.)
Varhaiskasvatuksessa painottui entistä vahvemmin lapsen oikeus.