Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Yksilölliset voimavarat tukevat psyykkistä hyvinvointia : Pinja ja Saaga -…
Yksilölliset voimavarat tukevat psyykkistä hyvinvointia : Pinja ja Saaga
Toisille psyykkisen tasapainon säätely on helpompaa kuin toisille
Psyykkisen tasapainon säätelyn tarpeeseen vaikuttavat elämän tapahtumat sekä yksilölliset ominaisuudet
Psyykkiseen tasapainoon vaikuttavat erilaiset geneettiset tekijät, kasvuhitoriassa saadut kokemukset ja ihmisen itselle rakentamat reagointitavat
Nämä liittyvät siihen kuinka helposti psyykkinen tasapaino järkkyy hyvinvointia uhkaavalla tavalla ja kuinka helppoa tasapaino on jälleen palauttaa
Ihmisen selviytymiskykyisyys
Ihmislajin adaptiivisuus, aivojen kyky muovautua ja mielen joustavuus on suurta
Ihmiset selviytyvät vakavistakin vastoinkäymisistä ja tasapainon järkkymisistä paremmin kuin olisi ennalta osattu arvioida
Yleisempää on selviytyminen kuin se, että vastoinkäymisistä kehittyy pitkäkestoinen mielenterveyden ongelma tai häiriö
Kykyä elpyä vastoinkäymisistä kuvataan
resilienssin
eli selviytymiskykyisyyden käsitteellä
Kyse on ihmisen luontaisesta ja varsin tavallisesta kyvystä sopeutua suurtenkin psyykkistä tasapainoa uhkaavien haasteiden edessä
Relienssi on ihmislajille luontaista, mutta toisilla ihmisillä on parempi relienssi ja sen myötä psyykkisen tasapainon säätely kuin toisilla
Perimä vaikuttaa psyykkisen tasapainon säätelyyn
Vaikka geenit evät yksinään selitä hyvinvointia, niillä on vaikutuksia resilienssiin ja psyykkiseen hyvinvointiin
Onnellisuustutkimusten tuloksia voidaan soveltaa myös psyykkisen tasapainon tarkasteluun, koska psyykkinen tasapaino tuntuu myönteisinä tunteina, kuten onnellisuutena.
Erillään kasvaneet identtiset kaksoset muistuttavat toisiaan onnellisuuden suhteen enemmän kuin samassa perheessä asuvat biologiset sisarukset
Onnellisuus korreloi vanhemmin biologisten vanhempien kuin adoptiovanhempien onnellisuuteen
Joissain tutkimuksissa on löydetty geenimuunnoksia, jotka saattavat olla yhteydessä eri maiden välisten ihmisten eroihin onnellisuudessa
Tällaisia geenimuunnoksia on löydetty esimerkiksi Pohjoismaissa asuvilta ihmisiltä
Nämä maat kuuluvat myös muiden mittareiden mukaan maailman onnellisimpien maiden joukkoon
Geenit luovat perustan
tempermentille
ja
persoonallisuuden piirteille
, jotka tukevat psyykkisen tasapainon säätelyyn
Temperamentin vähäinen negatiivinen emotionaalisuus ja kohtuullinen positiivinen reaktiivisuus lisäävät taipumusta myönteisiin tunteisiin
Hyvä itsesäätelyvalmius auttaa rauhoittamaan itseä kuormittavissakin tilanteissa
Persoonallisuudeltaan sovinnolliset ihmiset kokevat itsensä useimmiten itsensä onnellisemmaksi kuin kilpailuhenkiset ja vihamieliset
Persoonallisuudeltaan sovinnolliset ihmiset ovat epäitsekkäitä ja joilla on korkea luottamus ja halu uskoa hyvää muista
Geenit vaikuttavat yksilön autoomisen hermoston herkkyyteen
Herkästi viriävä sympaattisen hermoston aktivaatio tuntuu stressikokemuksina, ahdistuksena ja tavanomaista voimakkaampina tunteina
Geneettiset tekijät antavat pohjan myös kognitiivisten taitojen, kuten ongelmanratkaisukyvyn, muodostumiselle
Hyvä ongelmanratkaisukyky auttaa selviämään haastavissa tilanteissa
Tarkkaavaisuushäiriö ADHD saattaa altistaa monille kielteisille kokemuksille ja riskialttiille käyttäytymiselle sekä heikentää psyykkisen tasapainon joustavaa säätelyä
Optimistisuus
luo hyvän pohjan psyykkisen hyvinvoinnin rakentamiselle
Optimismi on ihmisen suhteellisen pysyvä perimän ja ympäristön kautta kehittynyt ominaisuus, jolle on ominaista odotus positiivisesta lopputuloksesta
Optimistit ovat toiveikkaita ja luottavaisia ja uskovat asioiden yleensä hoituvan parhain päin
Optimistit säätelevät omaa psyykkistä tasapainoaan useimmiten adaptiivisilla keinoilla, mikä tukee psyykkistä hyvinvointia
Resilienssi kehittyy elämän varrella
Resiliensiin vaikuttavat
yksilön ja kasvuympäristön välinen vuorovaikutus
psyykkisen tasapainon säätelyä tukevat geneettiset tekijät
Lapsuudessa muodostunut
turvallinen kiintymyssuhde
edes yhteen aikuiseen, tukee resilienssin kehittymistä
Yksilön
selviytymiskykyisyyttä traumaattisissa tilanteissa
selittää se, miten hyvää hoivaa hän on saanut varhaislapsuudessa
Jos lapsuudessa maailmasta on rakentunut turvallinen kokemus, se muodostuu voimavaraksi, joka kantaa myös trauman hetkellä.
Turvallinen kiintymyssuhde lapsuudessa auttaa myös tukeutumaan toisiin. Kukaan ei ole resilientti täysin yksinään ja erillään muista.
Elämän vastoinkäymisistä selviävät parhaiten ne, jotka eivät eristäydy ja pyri selviämään yksin
Sen sijaan he tunnustavat haavoittuvuutensa, kääntyvät läheisten tai ammattiauttajien puoleen ja pystyvät hyötymään saamastaan sosiaalisesta tuesta.
Myös lapsuudessa saatu malli vastoinkäymisten kohtaamisesta joko yhdessä puhumalla tai yksinään hammasta purren vaikuttaa yksilön toimintatapoihin myöhemmin elämässä.
Resilienssiä vahvistavat
pystyvyysuskomukset
syntyvät vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa
erityisesti tilanteissa, joissa ihminen kohtaa vastoinkäymisiä
Jos lapsi tai nuori saa elää
ympäristössä, joka tukee hänen taipumuksiaan
, suhtautuu pettymyksiin luonnollisena osana elämää ja auttaa pääsemään pettymyksistä yli, hän saa
positiivisia kokemuksia selviytymisestä ja vahvistaa näin omia pystyvyysuskomuksiaan
Tällaiset selviytymiskokemukset auttavat ylläpitämään resilienssiä myös suurempaa sopeutumista vaativissa tilanteissa.
Yksilölliset keinot selvitä psyykkisistä haasteista muotoutuvat kokemusten pohjalta.
Jos lapsi tai nuori jätetään yksin vaikeiden tilanteiden äärelle ja liian suurten odotusten alle, käsitys itsestä selviytyjänä ei saa vahvistusta.
Pystyvyysuskomuksia vahvistaa myös
sisäinen kontrollikäsitys
.
Kun ihmisellä on sisäinen kontrollikäsitys, hän tulkitsee itselle tapahtuvien asioiden olevan pääsääntöisesti sellaisia, joihin voi itse vaikuttaa.
Resilienssiä voidaan myös rakentaa vahvistamalla yksilöä suojaavia voimavaroja.
Esimerkiksi
myönteinen minäkäsitys
ja elämän kokemusten aikana rakentunut aito ja oma
identiteetti
ovat tärkeitä vakautta ja psyykkistä joustavuutta vahvistavia voimavaroja
kokemus omista kehittymismahdollisuuksista ja kyky ottaa riskejä pelkäämättä kohtuuttomasti epäonnistumista vahvistavat kykyä sopeutua muutoksiin, jotka voivat uhata psyykkistä hyvinvointia.
ihmiset, joilla on ns.
kasvun ajattelutapa
näkevät omien kykyjensä olevan harjoituksen myötä kehitettävissä ja haasteisiin suhtaudutaan asenteella"
joko onnistun tai sitten opin"
.
Kasvun ajattelutavan vahvistaminen lapsuudessa ja nuoruudessa kantaa pitkälle elämässä.
Myös
ongelmanratkaisutaitoja
voidaan pyrkiä vahvistamaan erilaisissa resilienssiä lisäävissä
interventioissa.