Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Klassiset poliittiset ajattelijat - Coggle Diagram
Klassiset poliittiset ajattelijat
Platon
pääteos Valtio: ihanteellinen valtio, Kalliopolis > visio, joka pyrkii kuvaamaan täydellistä yhteisöä, jossa keskeistä yhteisön jäsenten keskinäinen yhteenkuuluvuus ja pyrkimys yhteisen hyvän edistämiseen
oikeudenmukaisuuden luonne: Platonin oma ehdotus, jonka mukaan oikeudenmukaisuus perustuu yhteisön jäsenten riippuvuuteen toistensa kyvyistä ja hyödyistä
ihanteellinen valtiokäsitys (utopia): hallitsijoita filosofikuninkaat, jotka ovat vapaita yksityisomaisuuksista ja perheistä, parhaiten kykeneviä ohjaamaan kohti oikeudenmukaisuutta ja hyveitä
merkityst: kiistaton! pohja monille myöhemmille ajattelijoille ja kirjailijoille, pyritty ymmärtämään ihmisten välisiä suhteita, valtion roolia yhteiskunnassa sekä hyveellisen elämän periaatteita
teemoja: filosofien johto, oikeudenmukaisuus ja yhteisön yhteenkuuluvuus
platoninen käsitys historian syklisyydestä
Aristoteles
tunnetuimpia teoksia Nikomakhoksen etiikka ja Politiikka: ihmisellä on luontainen tehtävä ja tarkoitus, joka liittyy hänen ominaisiin toimintoihinsa, luontaisia toimintoja toteuttamalla myös ihmisen onnellisuus ja hyvinvointi saavutetaan
keskeisimpiä teemoja ihmisen luontainen tavoite ja yhteisöllisyys
ihminen luonnostaan valtiollinen olento > ihmisen tulee elää yhteisössä muiden kanssa ja pyrkiä edistämään yhteisen hyvän toteutumista > poliittinen osallistuminen parantaa yksilön elämänlaatua ja edistää yhteisön hyvinvointia
hyveen käsite: hyveellinen elämä edellyttää tasapainoista suhtautumista eri asioiden välillä ja pyrkimystä kohti oikeaa toimintaa
tapakasvatuksen merkitys > tapakulttuuri määrittelee sen, millaisia arvoja ja käytäntöjä pidetään arvossa
valtiomuotojen moninaisuus ja mahdolliset vääristymät: todelliset valtiomuodot kuninkaanvalta, aristokratia ja kansalaisvalta, vääristymät tyrannia, harvainvalta ja demokratia
Aristoteleen ajattelu antaa perustan ymmärtää poliittisen päätöksenteon monimutkaisututa ja siihen vaikuttavia tekijöitä
Marcus Tullius Cicero
tavoite vahvistaa valtiota lujittamalla hyveitä, eikä luoda systemaattista poliittista teoriaa
suhde kreikkalaiseen filosofiaan: roomalaisten ylemmyys suhteessa kreikkalaisiin, stoalaiset käsitteet roomalaisessa kontekstissa, ihaili Platonin kaunopuheisututa
res publica = yhteiset asiat, vakaus ja tasapaino poliittisessa järjestelmässä, senaatin keskeinen rooli
paras valtiomuoto: tasapainotettu malli, jossa vallan jakautuminen taphtuu kolmen toimijan kesken > virkamiehet, senaatti ja kansa
oikeus: yhtäläiset oikeudet kaikille kansalaisille ja yksityisomaisuudenn turvaaminen ja omaisuuden oikeudenmukainen jako
kansan vapaus ja vakaus, sekä valtion ja kansalaisten välinen tasapaino
politiikan ikuisuuskysymyksiä
valtiomuoto! mikä suhde demokratiaan
omaisuuden jakaminen
oikeus ja oikeudenmukaisuus
valtion ja yksilön suhde
vapaus
historian rooli ja syklisyys
mikä motivoi poliittiseen toimintaan?
David Hume
ajatukset vaikuttivat merkittävästi aikansa intellektuaaliseen ilmapiiriin
Treatise: kaksi keskeistä moraalifilosofista erottelua eli luonnolliset ja keinotekoiset nyveet sekä luonnollinen ja moraalinen velvollisuus
oikeudenmukaisuus, omaisuus ja poliittinen velvollisuus
sosiaalisaation merkitys ihmisen luonteenmuodostuksessa ja oikeudenmukaisuuden syntyprosessissa > oikeudenmukaisuus ja omistaminen ovat yhteisön kehittämiä konventioita
hallintovallan alkuperä ja oikeutus, sekä poliittinen velvollisuus ja tottelevaisuus > hallintovallan oikeutus perustuu enemmistön tai valta-asemassa olevan uskomukseen yhteisen edun palvelemisesta
erilaisia tulkintoja: uusepikurolainen, tasavaltalainen humanismi jne., oma poliittinen kanta ylitti whigien ja toryjen vastakkainasettelun
John Locke
liberalistisen poliittisen ajattelun varhaisklassikko
hallitusvallan rajoittaminen ja sen oikeutuksen kumoaminen, kun se ylittää valtaoikeuksiensa rajat
merkittävät ajatukset: luonnollinen vapauden ja samanveroisuuden periaate > poliittisen yhteisön tehtävä on suojella omaisuutta ja elämää
poliittinen valta perustuu kansalaisten suostumukseen > absoluuttisen vallankäytön kritiikki
perheen valtasuhteet ja omistusoikeus, "luonnollinen laki"
työn merkitys omaisuuden hankinnassa, liiallisella omaisuuden haalimisella seurauksia
poliittisen yhteisön perustaminen edellyttää kansalaisten suostumusta
oikeutettu vallankumous, kun hallitus loukkaa luonnollista lakia tai yhteistä hyvää vastaan
vaikutus liberalisiim merkittävä erityisesti 1700-luvulta lähtien, hieman erilaiset tulkinnat eri aikakausilla
Aurelius Augustinus
myöhäsiantiikissa merkittävä läntisen kristillisen teologian edustaja
merkittävin teos: Tunnustukset, jossa kuvaa omaa polkuaan Ciceron filosofian ja manikealaisuuden kautta kristinuskoon
varauksellinen suhteessa rooman maailmanvaltaan, vääräuskoisuus, mutta näki sen silti jumallalisen kaitselmuksen ohjaamana
ei pyrkinyt luomaan poliittista teoriaa, käsittelee kuitenkin maallista valtaa, oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnallist järjestystä
oikeudenmukaisuuden merkitys valtiolle ja rauha keskeinen teema, vastusti sodan laajenemista ja oikeutetut sodat
taivaallinen vs. paholaisen yhteisö: maailmanhistoria kamppailua pimeyden ja valon välillä
uskoi ihmiskunnan moraaliseen potentiaaliin
maallinen valtio syntiinlankeemuksen seuruasta ja välttämätön rauhan ja järjestyksen ylläpitäjä
Tuomas Akvinoalainen
keskiajan merkittävä teologi ja filosofi, jonka ajattelu vaikutti kirkon opetukseen ja eurooppalaiseen filosofiaan
tomistinen filosofia > perustuu Aristoteleen ja Augustinuksen ajatuksiin ja myöhemmin kirkon virallinen filosofia
käsitteelliset vastakkainasettelut, esim. synnin palkka (liittyy keskiaikaiseen käsitykseen syntisyydestä ja poliittisesta vallasta)
kaikki poliittinen valta jumalan asettamaa > maallisten vallanpitäjien tulee alistua hengelliselle vallalle
yhteisen hyvän luonnollisuus: ihminen luonnostaan poliittinen olentno ja yhteisön merkitys suuri yksilön elämässä
monarkian puolustaja: monarkia luonnollista, koska on yhtenäinen ja tehokas
Niccolo Machiavelli
renessanssin aikainen poliittinen ajattelija, teokset edelleen keskeisiä poliittisen filosofian ja kv-politiikan tutkimuksessa
Ruhtinas: ajatus politiikasta, vallasta ja moraalista
realistinen näkemys politiikasta, jossa hallitsijan tulee toimia tehokkaasti ja viisaasti valtansa säilyttääkseen
valtion tarve turvata sisäinen ja ulkoinen vakaus > sotataito tärkeää ruhtinaille
lukuisia tulkintoja, näkemyksiä pidetty sekä kyynisinä että realistisina
uskonnon ja politiikan välinen suhde: politiikka etusijalla ja uskonto väline vallan ja vakaumuksen ylläpitämisessä
näkemykset merkittäviä modernin valtion kehittymisessä ja kansainvälisen politiikan ymmärtämisessä
Thomas Hobbes
englantilainen filosofi, jonka ajattelu vaikutti voimakkaasti modernin poliittisen teorian kehittymjiseen
luonnontilan käsitys > yksilöiden välinen kilpailu ja väkivaltaisuus hallitsevat ilman poliittista järjestystä
yhteiskuntasopimus: tämän kautta ihmiset luovuttavat vapautensa ja voimansa suvereenille valtiole turvatakseen yhteisen hyvän ja estääkseen luonnontilan kaaoksen
suvereeni valtio (esim. monarkia tai muu keskitetty hallinto) nousee yhteiskuntasopimuksessa ylitse yksilöiden ja sen tehtävä on ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta
multitude = yksilöiden luonnontila, vapauden tila ennen yhteiskuntasopimusta
suvereeni = valtion korkein auktoriteetti
monarkia raitonaalisin hallintomuoto, kritiikkiä demokratiaa kohtaan
Hobbesin filosofia vaiktutanut poliittisen ajattelun kehittymiseen erityisesti valtio-opin, oikeusfilosofian ja kv-politiikan alueilla
Montesquieu
ehkä ensimmäinen yhteiskuntatieteilijä, joka pyrki muotoilemaan yhteiskuntatieteen keskeisiä periaatteita
Lakien henki: sai heti huomiota, käsittelee monia eri aiheita, kuten hallitusmuotoja, ilmastoteoriaa ja vallanjakoa
fyysiset ja moraaliset syyt, jotka vaikuttavat kansakuntien luonteeseen ja yksilöiden henkeen > kommunikaation ja kehittyneiden yhteisöjen fyysistä rajoituksista vapautumisen merkitys
hallitusmuotojen luonne ja niiden korruptoituminen: hallitusmuodon toiminnallinen periaate on tärkeä ja sen korruptoituessa hallitusmuoto menettää tehokkuutensa
vallan tasapainojärjestelmän idea: eri valtiomahtien on tarkoitus tasapainottaa ja kontrolloida toisiaan, ei kananttanut vallankolmijakoa, vaan valtiomahtien erottamisesta toisistaan
valistusfilosofina korosti kaupankäynnin ja elinkeinotoiminnan merkitystä edistykselle ja rauhalle, kuitenkin ambivalentti feodaalisuuden suhteen ja kannatti aatelistoa
Jean-Jacques Rousseau
konteksti: elinympäristö Geneven kaupunkivaltiossa ja silloinen poliittinen ilmapiiri
Ensimmäinen ja toinen diskurssi: vastakkainen näkökulma valistusajattelulle
romantiikka! suhde aikalaisiin ristiriitainen (Montesquieu ja Voltaire)
onnellisuuden tavoittelu ja yhteisen hyvän merkitys, mutta kriittinen valistuksen rationalismista ja uskonnollisista instituutioista
klassinen valtio-oppi ja onnen käsite, luonnontilan kadotus yhteiskunnallisen kehityksen myötä
ajatukset varallisuuden vaikutukset ihmiset luonteeseen ammentaa antiikin filosofiasta
sopimusteoreetikko: valtio keinotekoinen yhteiskunta, jossa kansalaisten velvollisuudet kohdistuu valtioon
ajatukset kansansuvereniteetista ja yleisestä tahdosta, sekä suoran demokratian kannattaminen
paradoksit: ajattelussa yhdistyi antiikin hyveellisyys, kaupunkivaltion ideaali ja itsevalltiuden vastainen kritiikki
Edmund Burke
konservatismin oppi-isiä ja merkittävä parlamentaarikko, jonka ajatteluun vaikutti vahvasti kristinusko, vastusti uudistuksia ja korosti perinteiden merkitystä
systematisoi poliittisen maailmankatsomuksen > ylitti aikalaiskontekstinsa ja elää vielä nykypäivänäkin
Vindication: deismi, luononllinen uskonto ja kriittinen näkemys valtiosta, valtion teologisen luonteen ja modernin demokraattisen hallintotavan kyseenalaistaminen, tuohon aikaan poikkeuksellista
parlamentaarisen järjestelmän puolustaminen ja demokraattisen radikalismin vastustaminen
antropologinen pessimisti; ihminen paha tai vaarallinen olento
valtiot eivät perustu oikeuksiin vaan velvollisuuksiin ja valtionhoito tulee jättää kyvyikkäimmille
poliitinen yhteiskunta on sortovaltaa ja valtion rooli on ollut ratkaisu, mutta nykyään osa ongelmaa
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
vaikuttanut erityisesti saksalaiseen ja ranskalaiseen poliittiseen ajatteluun
filosofia voidaan jakaa kolmeen tasoon: metafyysiset lähtökohdat, normatiiviset ideaalit ja oikeusfilosofia
perusorientaatio: ristiriitojen ja kahdentumien ylittämisen ajatus > vastakohtien kautta syntyy uusia kokonaisuuksia
filosofian historiallisuus, filosofia tietyn kulttuurin itsetietoisuutta
logiikka ja reaalifilosofia korostaa objektiivisen ja absoluuttisen hengen merkitystä, subjektiivisen, objektiivisen ja absoluuttisen hengen käsitteet
vapauden kehitys luonnontilasta yhteiskuntaan ja tunnustussuhteiden merkitys vapaudelle
negatiivinen, moraalinen ja sosiaalinen vapaus > instituutiot tärkeä osa vapauden toteutumista yhteiskunnassa
John Stuart Mill
merkittävä klassinen liberaalinen ja sosiaaliliberaalinen filosofi, joka omaksui nuorena utilitarismin ja klassisen poliittisen taloustieteen periaatteet
yksilön vpaaus ja usko yleisene historialliseen edistykseen
merkittävät yhteiskunnalliset muutokset Millin aikaan: kansanvallan ja valistuksen voittokulku
kritiikki englantilaiselle common law -perinteelle ja anglikaaniselle kirkolle, kannatti tieteen vallankumousta
yksilön suvereeni valta itseensä ja mielipiteen vapaus, naisten tasa-arvo
moderni politiikan teoreetikko, jonka ajattelua helppo soveltaa käytöntöön, perintö sisältää näkemyksen politiikasta yleisten periaatteiden, kuten vapauden ja tasa-arvon, kamppailuna
vaikka ajattelussa sekä oikestolaisia ja vasemmistolaisia piirteitä, kritiikki myös kolonialistista ja elitististä > korosti asiantuntijavaltaa ja yksilönvapautta, aiheutti ristiriitoja sosiaalipoliittisten interventioiden kanssa
Karl Marx
ei systemaattista politiikan teoriaa, vaan lähestymistapa poliittisen ymmärryksen kritiikki ja materialistinen historiakäsitys
käytöntöön suuntautuminen, yhteiskunnallisten suhteiden ja aineellisten elinehtojen tarkastelu ja tuotantotavan merkitys
kapitalismissa tapahtuu poliittisen ja taloudellisen eriytymistä, missä kapitalistiset tuotantosuhteet hallitsevat ihmisiä
kritiikki kapitalistiselle tuotantomuodolle ja porvaristolle, jotka pyrkii valtion avulla turvaamaan omat etunsa koko kansan nimissä
luokkataisteluajattelu korostaa kamppailua eri yhteiskuntaryhmien välillä, sekä taloudellisen että poliittisen vallan alueilla
uskoi, että kapitalismi luhistuu itsestään ja johtaa kommunismiin, missä työväenluokka vapautuu kapitalistisista tuotantosuhteista, tämä äkkitaktiikka ei kuitenkaan enää realistinen Marxinkaan aikaan
tavoite kapitalismin kumoaminen ja siirtyminen kohti kommunistista yhteiskuntaa
Friedrich Nietzsche
monitulkintainen ja ristiriitainen, koska filosofia on kerroksellista ja siitä paistaa poliittinen skeptisismi
aristokraattiradikaali, joka haastoi perinteiset ajatukset ja pyrki radikaaliin muutokseen
kritisoi demokratiaa ja egalitarismi > heikkoutta ja moraalin rappiota
suhde politiikkaan vaihteli eri elämänvaiheissa, sekä sosialistisia että kapitalistisia piirteitä ajattelussa, poliittisen näkemykset heijastelivat elämäntilannetta ja ympäröivää poliittista ilmapiiriä
uskoi Euroopan sivilisaation olevan kriisissä, nationalismin ja valtapolitiikan kriittinen tarkastelu
nihilismi ja dekadenssi kuvatessa länsimaisen yhteiskunnan tilaa
haastoi hallitsevat käsitykset moraalista ja valalsta, uusia näkökulmia yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin
suuri politiikka ja ihmisen kehitysmahdollisuudet > pohti Euroopan tulevaisuutta ja uskontokritiikissä kyseenalaisti kristinuskon vaikutuksen länsimaiseen elämäntpaan