Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Perintökaari 1965/40 Luvut 1–8
4 luku kumottu - Coggle Diagram
Perintökaari 1965/40 Luvut 1–8
-
2 Sukulaisten perintöoikeudesta
- Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.
- Perintökaari rakentuu parenteeliperiaatteelle.
- Parenteeli on perillisryhmää kuvaava käsite. Parenteeleja on kolme.
- Toissijaiset perilliset kuuluvat toiseen ja kolmanteen parenteeliin
1 § Rintaperilliset/Ensimmäinen parenteeli
- Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
- Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä.
- Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Sijaantuloperillinen.
- Rintaperillisiä ovat aviolapset, tunnustetut lapset, lapset, joiden osalta maistraatti tai tuomioistuin on vahvistanut isyyden, kihlalapset eräin edellytyksin ja väkisinmaaten siitetyt lapset.
- Täysin rintaperillisen asemassa ovat niin ikään adoptiolapset, jotka on otettu lapsiksi 1.1.1980 tai myöhemmin (vahva adoptio).
- Samassa asemassa ovat adoptiolapset, jotka on otettu lapsiksi ennen vuotta 1980 ja joiden ottolapsisuhteeseen (silloisen terminologian mukaisesti) on ottovanhemman tekemästä hakemuksesta määrätty sovellettavaksi vahvaa adoptiota koskevia lapseksiottamisesta annetun lain säännöksiä.
Myös leski kuuluu tähän
- Jos ensiksi kuolleella puolisolla on vain yksi rintaperillinen, hän perii koko omaisuuden. Lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana kohdistuu rintaperillisen perimään omaisuuteen.
- Tästä johtuen rintaperillinen ei voi ottaa hallintaansa perintönä saamaansa omaisuutta, ellei hän esitä jakovaatimusta.**
- Leskellä on oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan myös siinä tapauksessa, että ensiksi kuollut puoliso on tehnyt testamentin muun saajan kuin lesken hyväksi
2 § Jos perittävällä ei ole rintaperillisiä/Toinen parenteeli
- Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.
- Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, perittävän veljet ja sisaret jakavat kuolleen vanhemman osuuden
- Jos perittävän veljet ja sisaret ovat kuolleet, heidän jälkeläisensä tulevat heidän sijaansa, ei kuitenkaan serkut
- Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen.
- Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön.
- Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
- Esim. isä kenellä on parisuhteen ulkopuolella yksi lapsi sekä parisuhteen sisällä kaksi lasta vaimonsa kanssa
- Molemmat vanhemmat ovat kuolleet = heidän saamansa perintö 100 000
- 100 000 / 2 = 50 000
- Isän perintö jaetaan 50 000 / 3 koska avioliiton ulkopuolella oleva lapsi
- Äidin perintö jaetaan 50 000 / 2
3 § Isovanhemmat/Kolmas parenteeli
- Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön.
- Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut
- Serkut eivät peri
-
5 Valtion oikeudesta perintöön
1 § Jos perillisiä ei ole
- Jollei perillistä ole, menee perintö valtiolle.
- Jos perillisettä kuollut perittävä ei ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, perintö menee valtiolle
2 § Valtio voi luovuttaa jäämistön eteenpäin
- Valtiokonttori voi päättää, jos se havaitaan olosuhteisiin katsoen kohtuulliseksi, että valtion saama omaisuus luovutetaan kokonaan tai osittain perittävän läheiselle.
- Omaisuus voidaan luovuttaa myös sille kunnalle, jossa perittävä oli viimeksi asunut. Kiinteä omaisuus voidaan lisäksi luovuttaa sille kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee
2 a §
- Edellä 2 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
3 § Valtion oikeus moittia testamenttia
- Valtiolla on oikeus moittia perittävän tekemää testamenttia siten kuin 14 luvun 5 §:ssä säädetään.
6 Ennakkoperinnöstä
- Ennakkoperintö on jäämistöoikeudellinen instituutio, jolla pyritään turvaamaan perittävän omaisuuden mahdollisimman oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
- Ennakkoperintö vaikuttaa perintöosan (PK 6 luku) ja lakiosan suuruuteen (PK 7 luku).
- Jaetaan reaaliseen ja laskennalliseen jäämistöön
- Omistajanvaihdosta ajatellen ennakkoperintö on aina lahja, jonka perittävä antaa eläessään rintaperilliselle kiinteästä tai irtaimesta omaisuudestaan.
1 § Ennakkoperintöolettamat
- Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä
- Rintaperillisen saama lahja oletetaan ennakkoperinnöksi, jos muuta ei ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen ole otaksuttava tarkoitetun
- Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun.
- Avioliitossa olleen henkilön lapselleen avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan antama ennakkoperintö on aina ensisijaisesti vähennettävä ensiksi kuolleen puolison jälkeen saatavasta perinnöstä
- Mikäli ennakon koko arvoa ei voida tästä vähentää, on loppuosa vähennettävä toiselta puolisolta jääneestä perinnöstä.
- Jos perittävä on antanut eläessään lahjan henkilölle, joka ei ole hänen perillisensä tai sijaantuloperillisensä, lahja ei voi missään olosuhteissa tulla huomioon otetuksi ennakkoperintönä
2 § Elatuksesta johtuneita kustannuksia
- Lasten koulunkäynnistä vanhemmille aiheutuneet tavanmukaiset kustannukset luetaan vanhempien elatusvelvollisuuden piiriin, eikä niitä voida vähentää saajansa ennakkoperintönä
- Erityisen suuret koulutukseen käytetyt kustannukset ovat kuitenkin saajan ennakkoperintöä
- Säännös koskee vain niitä koulutuskustannuksia, jotka ovat aiheutuneet lapsen vanhemmille lapsen täytettyä 18 vuotta ja jotka eivät ole kuuluneet vanhempien elatusvelvollisuuden piiriin
3 § Testamenttimääräys rintaperillisen perinnöstä tehtävä vähennys
- Jos perittävä on testamentilla määrännyt rintaperillisen perinnöstä tehtäväksi vähennyksen sen johdosta, että hänen elatukseensa sekä kasvatukseensa ja koulutukseensa on pantu erityisiä kustannuksia, on määräystä, vaikka se rajoittaisikin perillisen lakiosaa, noudatettava, mikäli vähennys olosuhteisiin katsoen havaitaan kohtuulliseksi.
4 § Lahja
- Sellaisen tavanomaisen lahjan johdosta, jonka arvo ei ole epäsuhteessa antajan oloihin, ei ole tehtävä vähennystä rintaperillisen perinnöstä.
- Jos perillinen on maksanut perittävälle omaisuudesta luovutushetken mukaista käypää hintaa vastaavan korvauksen, perittävä ei voi määrätä, että perillisen saama etuus on otettava ennakkoperintönä huomioon perinnönjaossa, vaikka luovutetun omaisuuden arvo olisi sittemmin moninkertaistunut
Lahjan palauttaminen jäämistöön
- Perittävän antama lahja voidaan peruuttaa vain laissa säädetyillä perusteilla
- Lahja on reaalisesti palautettava jäämistöön (lisättävä reaaliseen jäämistöön) vain siinä tapauksessa, että perittävä on liittänyt lahjaan sitä koskevan nimenomaisen ehdon (MK 2:2).
5 § Arvostaminen
- Ennakkoperintöä vähennettäessä on omaisuudelle pantava se arvo, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.
- Poikkeusmahdollisuutta on nimitetty kohtuullistamissäännöksi. Sen avulla voidaan yksittäistapauksissa pehmentää pääsäännöstä aiheutuvaa kohtuuttomuutta.
- Klassinen esimerkki omaisuuden arvostamishetken muuttamisesta on tilanne, jossa perittävä on antanut lapsilleen samanlaatuista omaisuutta eri aikoina, esimerkiksi asunnon. Kun kaikkien asuntojen arvostushetkeksi valitaan sama ajankohta, niin tällöin lapset tulevat samalle viivalle.
- Inflaatio eli rahanarvon muutos ei sinänsä ole peruste poiketa arvostamista koskevasta pääsäännöstä.
6 § Jollei kaikkea sitä, minkä perillinen on ennakkona saanut, voida vähentää hänen perintöosastaan
- Jos kaikkea sitä, minkä perillinen on saanut ennakkona, ei voida vähentää hänen perintöosastaan, perillinen ei ole velvollinen palauttamaan erotusta
- Perittävä voi määrätä, että ennakon saajan on palautettava perintöosansa ylimenevä osa ennakkoperinnöstä
1
- Jos ennakon saajan perintöosa on suurempi kuin ennakkoperintö, perillinen saa reaalisessa jaossa näiden erotuksen.
- Perintöosa - ennakkoperintö = reaalinen jäämistö
2
- Jos ennakkoperintö ja perintöosa ovat yhtä suuret, ennakkoperinnön saajan katsotaan jo saaneen oman osuutensa.
3
- Jos ennakkoperintö osoittautuu suuremmaksi kuin perintöosa, saaja joutuu tyytymään jo saamaansa omaisuuteen
- Jäämistö jaetaan muiden osakkaiden kesken.
- Ennakon saaja ei ole velvollinen täydentämään muiden perillisten puuttuvia perintöosia sillä määrällä, jonka hän on saanut ”liikaa”.
7 § Perinnönjakoon lisättävä ennakkoperinnön arvo
- Perintöosien suuruuden määräämistä varten on pesän säästöön ennen perinnönjakoa lisättävä ennakkoperinnön arvo tai, jollei sitä voida kokonaan vähentää saajan perintöosasta, niin suuri osa kuin siitä voidaan vähentää.
8 § Jos perillinen, joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää
- Jos ennakon saaja kuolee ennen perittävää, ennakko on vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosista
- Lahjanantajalla ei ole oikeutta saada antamaansa lahjaa takaisin, vaikka se olisikin tarkoitettu antaa ennakkoperinnöksi vain omalle perilliselle
Miten ennakkoperintö vähennetään
- Ennakkoa saaneen perillisen etuus vähennetään perinnönjaossa hänen jako-osuudestaan, jotta hän ei saisi omaisuutta kahteen kertaan ja perillisten välistä yhdenvertaisuutta loukaten
- Perintöosien suuruuden määräämistä varten on pesän säästöön lisättävä ennakkoperinnön arvo tai, jollei sitä voida kokonaan vähentää saajan perintöosasta, niin suuri osa kuin siitä voidaan vähentää
1
- Ensimmäinen toimenpide on lisätä kaikki ennakkoperinnöt täysimääräisinä jäämistön säästöön.
- Näin saadaan selville se jäämistöpääoma, joka pesässä olisi ollut, jos ennakoksi luettavia lahjoituksia ei olisi tehty.
- reaalinen jäämistö + ennakkoperinnöksi annettujen lahjojen arvo
2
- Sitten kun ollaan laskettu laskennallinen jäämistö (reaalinen + ennakkoperintö) se jaetaan tasan perillisten välillä
- Sitten kun tämä on jaettu, vähennetään ennakkoperinnön suuruus siltä, joka oli saanut ennakkoperinnön
- Perittävältä on jäänyt rintaperillinen A ja kaksi sijaantulorintaperillistä. Jäämistön säästö on 18 000 euroa.
- Sijaantulorintaperillinen b1 on saanut ennakkoperintöä 2 000 euroa.
- Ennakkoperintölaskelman mukaan laskennallisen jäämistön suuruus on 20 000 euroa.
- Laskennallisten perintöosien suuruudet ovat A 10 000 euroa, b1 ja b2 5 000 euroa.
- Koska b1 on saanut ennakkoperintöä 2 000 euroa, hän saa reaalisessa jaossa 5 000 – 2 000 eli 3 000 euroa.
- A ja b2 saavat laskennallisen perintöosansa. Jäämistön säästö on (10 000 + 5 000 + 3 000) eli 18 000 euroa.
(3)
- Jos ennakkoperintö osoittautuu ennakkoperintölaskelman mukaista perintöosaa suuremmaksi, perintöosan ylittävää ennakkoperinnön osaa ei lisätä jäämistön säästöön.
- Tämän vuoksi muiden perillisten perintöosia joudutaan jaossa pienentämään.
- Johtoajatuksena on, että kaikki kanssaperilliset joutuvat kärsimään ”liikaa” annetusta ennakosta laskennallisten perintöosiensa mukaisessa suhteessa
- Perittävältä on jäänyt kolme rintaperillistä. P on antanut A:lle ennakkoperintöä 5 000 euroa. Jäämistön säästö on 7 000 euroa.
- Ennakkoperintölaskelma osoittaa, että kunkin perillisen laskennallinen perintöosa on 4 000 euroa. (12 000/3)
- A on saanut ennakkoperintöä yli laskennallisen perintöosansa.
- Tämän vuoksi jäämistön säästö jaetaan tasan B:n ja C:n kesken kummankin saadessa 3 500 euroa (3 500 + 3 500 = 7 000)
- A:n ”ylisuuri” ennakkoperintö on näin aiheuttanut B:lle ja C:lle kummallekin 500 euron vähennyksen reaalisiin perintöosiin.
(4)
- Jos joku on saanut ennakkoperintöä yli laskennallisen perintöosansa, hän ei ole velvollinen palauttamaan erotusta jäämistöön.
AL 94 a § AO omaisuudesta yhteiselle RP annettu ennakkoperintö
- Vähennetään ensisijaisesti ensiksi kuolleen puolison jälkeen saatavasta perinnöstä riippumatta siitä, kuka lahjan on antanut
- HUOM. AO-omaisuus
7 Lakiosasta
- Lakimääräisen perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan kuuluu ainoastaan ensimmäiseen parenteeliin kuuluville perillisille, eli rintaperillisille.
- Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.
- Ennen 1.1.1980 adoptoitua ottolasta ei oteta huomioon rintaperillisenä lakiosaa laskettaessa
- Jos perittävän rintaperillinen on kuollut, rintaperillisen lapsella on lakiosaoikeus vaarin tai mummin jälkeen
1 § Mikä on lakiosa
- Perittävän tekemästä (pätevästä) testamentista huolimatta rintaperillinen on oikeutettu saamaan lakiosaansa vastaavan arvomäärän omaisuutta
- Perillisellä on oikeus vaatia tiettyjen perittävän eläessään tekemien vastikkeettomien luovutusten huomioon ottamista jäämistöä jaettaessa
- Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
- Suojattu osa kunkin lakiosaperillisen perintöosasta, ei sen sijaan suojattu osuus koko jäämistöstä.
Suhteellinen lakiosa
- Suhteellisella lakiosalla tarkoitetaan suhdelukua, jonka mukaan lakiosa määräytyy.
- Lasketaan: 1/2 x (1/AxB)
- A = perintöön oikeutettujen sukuhaarojen määrä (esim. jos on vain rintaperillisiä A = 1. Jos on rintaperillisiä ja testamentin saanut ystävä A = 2 jne.)
- B = sukuhaaraan kuuluvien perillisten määrä
Arvomääräinen lakiosa
- Arvomääräinen lakiosa on suhteellisen lakiosan ja jäämistöpääoman mukaan määräytyvä varallisuusarvo
- Arvomääräinen lakiosa saadaan laskemalla yhteen reaalinen jäämistö ja siihen tehtävät laskennalliset lisäykset.
- pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö, sekä, jos erityisiä vastasyitä ei ole, suosiolahja ja testamenttiin rinnastuva lahja.
- Jos perittävä oli avioliitossa, määräytyy reaalijäämistö osituksessa
- Tällöin tulee huomioida leskelle maksettavat tasingot ennen lakiosan laskemista
Individuaaliperiaate
- Arvomääräisen lakiosan suuruus voi vaihdella perillisten kesken. Lakiosajäämistö osoittaa vain suurimman mahdollisen summan, josta lakiosa voidaan laskea.
- Perillisten tulee itsenäisesti mm. vaatia laskennallisten lisäysten huomioimista
- Jos kukaan ei vaadi edellä mainittua, huomioidaan vaan reaalinen jäämistö
- Jokaisen lakiosa lasketaan erikseen
- Perillisten on itsenäisesti vaadittava lakiosaa
3 §
- Jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa, eikä kummallakaan puolisolla ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, reaalisen jäämistön määrittäminen edellyttää omaisuuden erottelua.
- Jos perittävä oli avioliitossa ja avio-oikeudesta johtuen on toimitettava omaisuuden ositus, reaalijäämistö muodostuu perittävälle osituksessa määrättävästä avio-osasta.
- Osituslaskelma jäämistöosituksessa laaditaan aivan normaaliin tapaan.
- Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo.
- Perittävältä jääneen netto-omaisuuden (reaalisen jäämistön) määrittäminen on yksinkertaista silloin, kun perittävä kuolee naimattomana tai avioliitto on purkautunut ja myös ositus on toimitettu hänen elinaikanaan.
- Tällöin reaalijäämistö käsittää kaiken perittävälle kuuluneen omaisuuden.
8 § Lakiosan täydentäminen
- Lakiosan täydennyskanne on lakiosaperillisen käytettävissä oleva keino saada lakiosansa, jos sitä ei ole mahdollista suorittaa hänelle reaalijäämistöstä.
- Jos perittävä on vähentänyt jäämistöään antamalla ennakkoperintöä, suosiolahjan, testamenttiin rinnastuvan lahjan tai ylisuurilla henkivakuutusmaksuilla ja perillinen haluaa lakiosansa vähentymättömänä, hän voi vaatia kanneteitse täydennystä siltä, jonka hyväksi perittävä on toiminut
- Kanne voi menestyä vain silloin, kun perillinen ei voi toteuttaa oikeuttaan jäämistöstä
- Esimerkiksi jos lakiosa on 55 000 ja reaalinen jäämistö 20 000 -> täydennyskanne menestyy
- Tällöin maksetaan koko reaalinen jäämistö eli 50 000-20 000 = 30 000 ja testamentinsaajat ja muut maksavat puolikseen loput
9 §
- Jos täydennysvelvollinen on itsekin lakiosaperillinen, hän saa aina pitää oman lakiosansa (PK 7:9). Tällä tavalla täydennysvelvollisuus voidaan rajoittaa koskemaan vain lakiosaperillisen todellisuudessa ”liikaa saamaa omaisuutta”.
Määräaika
- Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
Täydennysvastuu
- Ensin väistyy testamentti
- Sitten lahjalupas
- Ja viimeiseksi voidaan puuttua jo täytettyihin oikeustoimiin, esim. ennakkoperintö
2 §
- Lakiosaa laskettaessa on otettava lukuun sekin, jonka perittävä on tehnyt perinnöttömäksi tai joka ei esimerkiksi perinnöstä luopumisen johdosta ole saava mitään jäämistöstä
- Perinnöttömäksi tehdyn rintaperillisen osuus kuuluu hänen omalle lapselleen eli sijaantulorintaperilliselle
- Jos perittävällä esimerkiksi on kolme lasta, joista hän on tehnyt yhden perinnöttömäksi, kahden muun rintaperillisen suhteellinen lakiosa on ¹⁄6.
- Jos sijaantuloperillistä ei ole, oikeutensa menettäneen henkilön osuus siirtyy vapaaosaan, josta perittävä voi määrätä testamentilla.
- Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.
- Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan
5 § Lakiosailmoitus
- Lakiosan saaminen edellyttää, että perillinen tekee testamentin saajalle erityisen lakiosailmoituksen
- Lakiosan saamiseksi ei lakiosaa loukkaavaa testamenttia ole tarpeen moittia eikä lakiosan vaatiminen muutoinkaan edellytä kannetien käyttöä
- Jos testamentin saajia on useita, lakiosailmoitus on tehtävä erikseen jokaiselle.
- Lakiosailmoitukselle ei ole säädetty määrämuotoa. Niinpä tavallista on, että perilliset merkityttävät jo perukirjaan maininnan siitä, että he tulevat vaatimaan lakiosaansa.
- 6 kk. määräaika
- Sääntö, jonka mukaan testamentin saaja voi maksaa aina lakiosan rahassa, on luonteeltaan yleinen. Testamentin saajalla on oikeus maksaa arvomääräinen lakiosa tai siitä puuttuva määrä rahassa jäämistöomaisuuden laadusta riippumatta.
- Samaa mahdollisuutta hänellä ei ole silloin, kun perittävä on testamentannut sivulliselle omistamansa asunnon ja asuntoirtaimiston.
7 § Vähentämissääntö
- Sellainen perillisen saama omaisuus, joka on otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi
- Rintaperillisen laskennallisesta lakiosasta vähennetään hänen saamansa ennakkoperintö, suosiolahja ja testamenttiin rinnastuva lahja, mutta ei sen sijaan vakuutuskorvausta.
-