Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Avioliittolaki 234/1929 III osa kumottu - Coggle Diagram

- - - - Oikeusministeriö on myöntänyt vuosittain luvan alaikäisten avioliitolle noin 60–70 tapauksessa. Yleisin syy poikkeusluvan hakemiseen on alaikäisen lapsen kuuluminen johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka suhtautuu tiukan torjuvasti sukupuoliyhteyteen ennen avioliittoa.
        
        Poikkeuslupaa avioliiton solmimista varten ei käytännössä voida myöntää alle 16-vuotiaalle henkilölle RL 20:6:ssa lapsen seksuaaliselle hyväksikäytölle asetetun ikärajan vuoksi.
    - - Kuka tutkii esteet (10 §)
        
        Digi- ja väestövirasto
        
        Ev. Lut. kirkko tai ortodoksinen seurakunta
        
        Ahvenanmaan valtionvirasto
      - Pyyntö esteiden tutkinnasta (11 §)
        
        Kihlakumppanien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa 10 §:ssä tarkoitetulta avioliiton esteiden tutkijalta.
      - Kihlakumppanien vastuu (12 §)
        
        Kihlakumppanien on kirjallisesti vakuutettava avioliiton esteiden tutkijalle, että avioliitolle ei ole 7–9 §:ssä tarkoitettua estettä
        
        Kihlakumppanin on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava, onko hän aikaisemmin solminut avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen.
      - Todistus (13 §)
        
        Jos avioliiton esteiden tutkija toteaa, että avioliitolle ei ole laissa säädettyä estettä, hänen on annettava siitä todistus.
        
        Todistusta ei saa antaa ennen kuin seitsemäntenä päivänä avioliiton esteiden tutkinnan pyytämisestä. Todistuksen saa kuitenkin antaa aikaisemmin, jos siihen on painavia syitä.
  - - - Käytännössä perheasiain sovittelijoilta puuttuu yhtenäinen koulutus, eikä sellaista ole Suomessa edes saatavilla.
  - - - Tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta päättää:
        
        että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin
        
        velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista
        
        oikeuttaa puolison käyttämään sellaista toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun asuntoirtaimistoon taikka on puolison työväline tai tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten
        
        Yhteiselämän lopettamista koskevan asian yhteydessä voidaan esittää liitäntävaatimus elatusavun vahvistamisesta ja lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta (AL 31.1 §).
        
        Vaikka liitännäisvaatimusta ei esitettäisikään, tuomioistuimen on otettava omasta aloitteestaan käsiteltäväksi kysymys siitä, miten puolisoiden lasten huolto ja tapaamisoikeus olisi lasten etua silmällä pitäen järjestettävä
      - Päätöksen täytäntöönpano ja voimassaolo
        
        Tuomioistuimen antama päätös voidaan panna heti täytäntöön, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty.
        
        Päätös on voimassa toistaiseksi. Puolison vaatimuksesta sitä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa tuomioistuimen uudella päätöksellä, jos olosuhteet ovat päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet.
        
        Päätös ja velvoitus raukeavat kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta tai erottelua ei olisikaan toimitettu.
    - - Harkinta-aika (26 §)
        
        Harkinta-aika alkaa siitä, kun avioliiton purkamista koskeva puolisoiden yhteinen hakemus on jätetty tuomioistuimelle tai sen kansliaan tai kun puolison hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle.
        
        Kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä vaativat tai toinen heistä sitä vaatii. Vaatimus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta.
      - Avioero ilman harkinta-aikaa (27 §)
        
        Puolisot on tuomittava avioeroon ilman harkinta-aikaa:
        
        jos puolisot ovat toisilleen sukua suoraan takenevassa ja etenevässä polvessa tai sisaruksia taikka puolisisaruksia
        
        jos avioliitto on solmittu jommankumman puolison aikaisemman avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen ollessa voimassa, eikä aikaisempi avioliitto tai rekisteröity parisuhde vielä ole purkautunut.
    - - Viereillepano (28 §)
        
        Avioeroa tai yhteiselämän lopettamista koskeva asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä puolisot yhdessä tai jonka voi tehdä toinen puoliso yksin.
        
        Jos hakemuksen on tehnyt puoliso yksin, tuomioistuimen on varattava toiselle puolisolle tilaisuus tulla kuulluksi.
      - Asian lykkääminen (29 §)
        
        Jos asiaa ei voida ratkaista heti sen vuoksi, että puolisot voidaan tuomita avioeroon vasta harkinta-ajan kuluttua, tuomioistuimen on lykättävä asian käsittely avioeron osalta.
      - Jatkokäsittely (30 §)
        
        Avioeroa koskeva asia otetaan harkinta-ajan kuluttua tuomioistuimessa jatkokäsittelyyn puolisoiden tai toisen puolison hakemuksesta siten kuin 28 §: ssä säädetään.
      - Avioliiton kumoaminen
        
        Avioliiton kumoamista koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudessa hakemuksella.
        
        Hakemuksen avioliiton kumoamiseksi voi tehdä puoliso, joka on avioliittoon pakotettu.
        
        Avioliiton kumoamista koskevassa asiassa tuomioistuimen on varattava toiselle puolisolle tilaisuus tulla kuulluksi.
      - Liitännäisvaatimukset
        
        31 §
        
        Avioeroa, avioliiton kumoamista tai yhteiselämän lopettamista koskevan asian yhteydessä voidaan esittää vaatimus:
        
        elatusavun vahvistamisesta
        
        lapsen huollosta
        
        tapaamisoikeudesta
        
        Avioeroa, avioliiton kumoamista tai yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassa tuomioistuin voi antaa väliaikaisen määräyksen 1 momentissa tarkoitetusta vaatimuksesta sekä yhteiselämän lopettamisesta.
        
        32 § Tuomioistuinten tehtävät
        
        Avioeroa, avioliiton kumoamista tai yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassa tuomioistuimen on omasta aloitteestaan otettava käsiteltäväksi kysymys siitä, miten puolisoiden lasten huolto ja tapaamisoikeus olisi lapsen etua silmällä pitäen järjestettävä.
  - - - Kihlakumppanit ovat kuitenkin prosessioikeudellisessa mielessä toistensa läheisiä
- - - - Kanteen nosto
        
        Oikeustoimi, jonka puoliso on tehnyt vastoin 1 momentin säännöstä, on julistettava pätemättömäksi, jos toinen puoliso nostaa tästä kanteen 3 kuukauden kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta.
        
        Kiinteän omaisuuden luovutus tulee kuitenkin päteväksi, jos saannolle on myönnetty lainhuuto eikä luovutuksensaaja saannon tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänyt tietää, ettei luovuttajalla ollut oikeutta luovuttaa kyseistä omaisuutta.
    - - Kanteen nosto
        
        Oikeustoimi, joka on tehty vastoin 1 ja 2 momentin säännöksiä, on julistettava pätemättömäksi ja luovutuksensaaja velvoitettava luovuttamaan omaisuus hallinnastaan, jos toinen puoliso nostaa tästä kanteen 3 kuukauden kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta.
        
        Oikeustointa on kuitenkin pidettävä pätevänä, jos luovutuksensaaja on saanut asunnon tai muun irtaimen omaisuuden hallintaansa ja hänellä hallinnan saadessaan oli ollut perusteltua aihetta olettaa, että:
        
        toinen puoliso oli antanut suostumuksensa oikeustoimeen taikka sen hyväksynyt
        
        puolisolla oli oikeus 2 momentin nojalla määrätä omaisuudesta ilman toisen puolison suostumusta
        
        kysymyksessä ei ollut 1 momentissa tarkoitettu omaisuus.
    - - Avio-oikeudesta suoraan lain nojalla vapaa omaisuus.
        
        Kolmas omaisuuslaji.
        
        omaisuutta, joka tilanteesta riippuen voi olla avio-oikeuden alaista tai siitä vapaata omaisuutta.
        
        Klassinen esimerkki kolmanteen omaisuuslajiin kuuluvasta oikeudesta on tekijänoikeus. Jos kirjailija on tehnyt kustannussopimuksen ennen ositusperusteen syntyhetkeä, sopimuksen mukainen ja erääntynyt tekijänoikeustulo kuuluu ositettavan omaisuuden piiriin. Sen sijaan itse tekijänoikeus eli kirjailijan oikeus päättää, onko teos hänen mielestään valmis julkaistavaksi, ei ole ositettavaa varallisuutta.
      - Henkilökohtainen omaisuus
        
        Oikeutta, joka on luonteeltaan henkilökohtainen, ei voida kohdella omaisuuden osituksessa samalla tavalla kuin muuta omaisuutta.
        
        Tämä rajoitus estää puolison lakisääteisten sosiaaliturvaetuuksien, kuten esimerkiksi vastaisuudessa kertyvän ansioeläkkeen kapitalisoimisen ja ottamisen huomioon omaisuuden osituksessa.
      - Vapaaomaisuusmääräys
        
        Käytännössä hyvin yleinen on lahjaan, testamenttiin tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräykseen sisällytetty määräys, jonka mukaan saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä tällaisen omaisuuden tuottoon
        
        Vapaaomaisuusmääräys on oikeusvaikutuksiltaan laajempi kuin avio-oikeuden poissulkemista koskeva avioehto.
        
        Muoto
        
        Vapaaomaisuusmääräys on annettava kirjallisesti ja silloin, kun lahjoitus koskee irtainta omaisuutta, se on myös aina kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistettava (AL 66 §).
        
        Vapaaomaisuusmääräys suosii lahjansaajaa parantaen hänen taloudellista asemaansa. Sen vuoksi todistajien tulee olla esteettömiä ainakin suhteessa lahjansaajaan.
        
        Puolisolla onkin oikeus vaatia vahvistettavaksi, että määräys on häneen nähden tehoton jopa silloin, kun määräystä ei ole asianmukaisesti todistettu oikeaksi.
        
        Määräyksen liittäminen jälkikäteen
        
        Saajan puolison avio-oikeuden poissulkeva ehto voidaan liittää lahjoitettuun omaisuuteen jälkikäteen vain saajan puolison suostumuksella.
        
        Jos lahjanantaja haluaa sulkea pois lahjansaajan puolison avio-oikeuden lahjoitettuun omaisuuteen, hänen kannattaa pidättää lahjoittamansa irtaimen omaisuuden omistusoikeus siihen saakka kunnes hän on ennättänyt tehdä määräyksen.
  - - - Muoto (42 §)
        
        Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti.
        
        Päivätty
        
        Allekirjoitettu
        
        Todistettu
        
        Jos puoliso tai kihlakumppani vajaavaltaisuuden tai toimintakelpoisuuden rajoittamisen vuoksi ei ole oikeutettu itse tekemään avioehtosopimusta, hänen on hankittava siihen edunvalvojansa kirjallinen hyväksyminen.
        
        avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva avioehto, kummallakaan heistä ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen
        
        osittainen avioehto, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta tiettyyn toisen omaisuuteen
        
        yksipuolinen avioehto, että toisella ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen taikka tiettyyn toisen omaisuuteen
      - Lähettäminen (43 §)
        
        Avioehtosopimus on jätettävä rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle kirjallisesti.
        
        Ilmoituksen rekisteröinnistä voi tehdä puoliso tai kihlakumppani. Ilmoituksen liitteenä on oltava avioehtosopimus alkuperäisenä.
      - Voimaantulo (44 §)
        
        Avioehtosopimus tulee voimaan, kun se on rekisteröity.
        
        Avioehtosopimus ei kuitenkaan tule voimaan, jos se on jätetty Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle avioliiton purkauduttua tai sen jälkeen, kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on tullut vireille.
      - Edunvalvoja
        
        Edunvalvoja ei voi tehdä avioehtosopimusta päämiehensä puolesta. Edunvalvojan on kuitenkin kirjallisesti hyväksyttävä avioehtosopimus, jos puoliso tai kihlakumppani ei vajaavaltaisuuden tai toimintakelpoisuuden rajoittamisen vuoksi voi itse tehdä sitä (AL 42 §).
    - - Puoliso voi määrätä, ettei lahjansaajapuolison nykyisellä tai tulevalla aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjaksi annettuun omaisuuteen (AL 35.2 §, AL 66 §). Näin menetellen puoliso sulkee pois oman avio-oikeutensa lahjaksi antamaansa omaisuuteen.
      - Lahjoitus
        
        Jos puoliso lahjoittaa toiselle puolisolle irtainta omaisuutta, lahjoituksesta on ilmoitettava Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle siten kuin lahjanlupauslain 6 §:ssä säädetään, jotta lahjansaaja voisi saada suojaa lahjanantajan velkojien takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa.
        
        Ilmoituksella ei ole oikeudellista merkitystä puolisoiden välisessä inter partes -suhteessa. Lahjoitus sitoo ilmoituksettakin antajaa. Vaikutukset ilmenevät velkoja- eli sivullissuhteessa.
        
        Lahjan saaja voi saada suojaa lahjanantajan konkurssi- ja ulosmittausvelkojan takaisinsaantivaatimuksia vastaan ainoastaan silloin, kun lahjailmoitus on säädetyllä tavalla tehty.
  - - - Taannehtivuus (49 §)
        
        Elatusapua voidaan 47 ja 48 §:n nojalla määrätä suoritettavaksi taannehtivasti enintään kanteen vireille panoa edeltäneeltä vuodelta.
        
        Tuomioistuimen päätös elatusavun suorittamisesta voidaan panna heti täytäntöön, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty.
      - Päätöksen tai sopimuksen muuttaminen (51 §)
        
        Tuomioistuimen antamaa päätöstä tai puolisoiden tekemää sopimusta elatusavun suorittamisesta voidaan muuttaa, jos sitä on muuttuneiden olosuhteiden vuoksi pidettävä aiheellisena.
        
        Elatusapua muutettaessa voidaan ottaa huomioon myös kanteen vireille panoa edeltäneiden kuuden kuukauden aikana vallinneet olosuhteet.
        
        Puolisoiden elatusavusta tekemää sopimusta voidaan muuttaa, jos sopimusta on pidettävä kohtuuttomana.
        
        Päätöstä tai sopimusta, jossa elatusapu on vahvistettu suoritettavaksi kertakaikkisena, ei voida kuitenkaan muuttaa sen jälkeen, kun elatusapu on maksettu.
      - Kriteerit elatusavun mittaamisessa
        
        Elatuskyky. Puolison elatuskykyä punnittaessa on otettava ensiksi huomioon hänen omien perustarpeidensa tyydyttämiseen tarvittavien varojen määrä. Jos puolisolla ei ole lainkaan elatuskykyä, häntä ei voida velvoittaa maksamaan puolisolleen elatusta.
        
        Perheen yhteisen talouden aiheuttamat kustannukset. Siten kodista poismuuttanut puoliso ei vapaudu velvollisuudestaan osallistua kodin juokseviin kustannuksiin yksinomaan sen vuoksi, että hän ei päivittäin enää voi käyttää välien rikkoutumisen johdosta entistä asuntoa.
        
        Puolisoiden yhteiset tarpeet. Erilleen muuttamisesta huolimatta kumpikin puoliso tarvitsee varoja esimerkiksi omaan terveydenhuoltoonsa, vaatteisiinsa ja henkilökohtaiseen hygieniaan. Jos puolisolle jää varoja ja elatuskykyä näiden ja muiden laissa tarkoitettujen tarpeiden tyydyttämisen jälkeen, hänet voidaan velvoittaa suorittamaan elatusapua puolisolleen.
  - - - Omaisuusluetteloa koskee AL 66 §:n muotosäännös.
        
        Lain mukaan luettelon tulisi olla kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama
        
        Luetteloa ei voida julistaa pätemättömäksi, vaikka se ei antaisikaan oikeaa informaatiota puolisoiden omistussuhteista. Tästä johtuen omaisuusluettelon julistaminen pätemättömäksi muotovirheen perusteella olisi täysin tarkoituksetonta.
- - - - Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuuden osituksen sijasta on toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu
      - Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, omaisuus on vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.
    - - Omaisuuden hallinta avioeron jälkeen (86 §)
        
        Milloin avioliitto on tuomiolla purettu, olkoon, kunnes ositus on toimitettu, puolisolla avioliiton purkautuessa ollut omaisuus edelleen hänen vallittavanaan, niinkuin avioliitto vielä jatkuisi.
    - - Yhteinen velka (88 §)
        
        Jos puolisoilla oli yhteistä velkaa, on osituksessa puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä oikeus vaatia, että siitä ennen ositusta suoritetaan toisen puolen osuus tai että sen maksamisesta annetaan vakuus.
        
        Yhteisestä velasta, joka on tehty perheen elatusta varten, katsotaan puolisoiden vastaavan siinä suhteessa, kuin heidän olisi ollut annettava varojen elatukseen.
    - - Puolison henkilökohtaiset esineet (91 §)
        
        Puolisolla on oikeus osituksessa päältäpäin erottaa itselleen hänelle kuuluvia vaatteita ja muita esineitä, jotka on tarkoitettu yksinomaan hänen henkilökohtaista käyttöään varten, ei kuitenkaan enempää, kuin puolisoiden oloihin katsoen voidaan pitää kohtuullisena.
      - Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus mainitussa kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa.
      - Vapaaomaisuus
    - - 95 §
        
        Vastiketta on myöskin annettava, niinkuin 94 §:ssä sanotaan, jos puoliso on käyttänyt omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, sellaisen omaisuuden hankkimiseen tai parantamiseen, johon ei ole avio-oikeutta, tai sellaisen velan maksamiseen, josta puhutaan 99 §:n 2 ja 3 momentissa.
  - - - Jos velka on johtunut siitä, että puoliso on huolimattomasti hoitanut taloudellisia asioitaan tai muuten menetellyt hänen oloihinsa soveltumattomalla tavalla, on tätä velkaa vähennettävä 1 momentissa mainitusta arvosta ainoastaan sikäli, kuin sitä ei voida saada maksetuksi sellaisesta omaisuudesta, johon ei ole avio-oikeutta.
      - Tuottosääntö. Ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamishetken välisenä aikana kertynyt omaisuuden tuotto kuuluu ositettavaan varallisuuteen.
        
        Jos puoliso ei voi antaa hyväksyttävää selvitystä omaisuutensa käytöstä ja omaisuus on vähentynyt, hän on velvollinen osituksessa korvaamaan vähentymisen toiselle puolisolle.
        
        Tilivelvollisuus. Puoliso on velvollinen osituksessa tekemään tilin omaisuutensa vallinnasta ja tuotosta liiton purkautumisen jälkeiseltä ajalta
      - Restituutioperiaate
        
        Jos puoliso on ositusperusteen syntyhetken jälkeen luovuttanut omaisuuttaan puolisonsa vahingoksi, osituslaskelma tehdään avio-oikeusyhteyden katketessa vallinneen omaisuustilanteen pohjalta, ikään kuin hukattu omaisuus olisi edelleen pesässä
      - Surrogaattiperiaate arvonnousussa
        
        Jos arvonnousuun vaikuttaneisiin investointeihin on käytetty pelkästään avio-oikeuden alaista varallisuutta, myös sijaantullut omaisuus on surrogaattiperiaatteen mukaisesti avio-oikeuden alaista ja siten otettava huomioon osituksessa.
        
        Jos investoinnit on rahoitettu avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella, esimerkiksi eron vireilletulon jälkeen hankitulla luotolla, oikeaan tulokseen päädytään ennallistamalla tilanne sellaiseksi, jollainen se oli avio-oikeusyhteyden katketessa.
      - Omaisuuden arvostaminen
        
        Puolisot voivat vapaasti sopia osituksessa noudatettavista arvoista, jos tällä ei loukata sivullisen oikeutta.
        
        Mikäli osapuolet eivät kykene sopimaan ositusarvoista, pesänjakajan on vahvistettava omaisuudelle arvo
        
        Puhutaan muun muassa omaisuuden verotusarvosta, hankinta-arvosta, myynti- eli vaihtoarvosta ja käyttöarvosta. Omaisuudella saattaa lisäksi olla tunne- tai pieteettiarvoa.
        
        Tunne- ja pieteettiarvojen huomioon ottaminen voi tulla kysymykseen vain puolisoiden siitä sopiessa.
        
        Miten voidaan arvostaa
        
        Omaisuuden myyntiarvo
        
        Vakiintuneen käsityksen mukaan omaisuuden myyntiarvoa on osituksessa pidettävä arvostuksen lähtökohtana.
        
        Puolisolla on oikeus vaatia, että omaisuudelle pannaan arvo, joka vastaa sen todennäköistä kauppahintaa vapailla markkinoilla
        
        Ositushetken mukainen arvo
        
        Laissa ei ole säädetty siitä, mikä on omaisuuden arvostamisajankohta. Omaisuuden tuoton huomioon ottamista koskevat säännökset näyttävät kuitenkin välillisesti edellyttävän, että omaisuus on arvostettava ositushetken mukaiseen arvoonsa.
        
        Jos puoliso on kuitenkin ositusperusteen syntyhetken jälkeen ennen ositusta myynyt omaisuuttaan käyvästä markkinahinnasta, osituksessa sovelletaan restituutioperiaatetta
        
        Käyvän arvon periaate
        
        Verohallinnon ohjeeseen (Dnro A221/200/2016, 21.12.2016) omaisuuden arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa.
        
        Ohje ei kuitenkaan ole pesänjakajaa sitova omaisuuden osituksessa ja erottelussa.
        
        Mitkä tekijät vaikuttavat
        
        Kiinteä omaisuus
        
        Kiinteän omaisuuden arvoon vaikuttavat muun muassa kiinteistön sijainti ja mahdollisuus maa-aineksen irrottamiseen (fyysiset tekijät)
        
        Erilaiset säännökset kiinteistön käytettävyydestä, kuten kaavamääräykset (oikeudelliset tekijät)
        
        Vastaavien kiinteistöjen kysyntä ja tarjonta (markkinatekijät)
        
        Metsän arvioinnissa pohjaksi otetaan puuston määrän osoittava metsäarvo, johon on yleensä lisättävä arvion jälkeisen kasvukauden lisäkasvu.
        
        Metsänhoitoyhdistyksen arvio
        
        Ranta-alueet ja muut kiinteistöt arvioidaan käyttäen hyväksi Maanmittauslaitoksen ylläpitämää kiinteistöjen kauppahintarekisteriä ja kauppahintatilastoja (maanmittauslaitos.fi).
        
        Irtain omaisuus
        
        Irtaimille esineille merkitään arvoksi niiden todennäköinen luovutushinta.
        
        Erilaiset palvelut ja nettisivut
        
        Yritykset
        
        Yritykselle voidaan laskea lopettamisarvo, tuottoarvo tai esimerkiksi substanssiarvo.
        
        Yritystä arvioitaessa tulee tavoitteena olla sen markkina-arvon selville saaminen.
        
        Ositusarvoon voidaan lukea mukaan sellainen yrityksen ositushetkinen good will -arvo, joka vaikuttaa yrityksen todennäköiseen kauppahintaan.
        
        Tärkeintä yrityksen arvostamisessa on avoimuus ja oikeudenmukaisuus. Arvo on määritettävä siten, ettei se johda kummankaan puolison kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.
    - - Vastikkeet
        
        Vastikkeilla korjataan aina puolison oman omaisuuden sisällä tapahtuvia varallisuusmuutoksia
        
        Vastikkeilla ei siis puututa tilanteisiin, joissa A hävittää B:n omaisuutta tai käyttää omaa omaisuuttaan B:n omaisuuden hyväksi
        
        Pyritään turvaamaan puolittamisperiaatteen toteutuminen erilaisissa häiriötilanteissa
        
        Kolme vastikeryhmää:
        
        puolison omasta omaisuudesta annettavat vastikkeet
        
        avio-oikeusomaisuuden yhteenlasketusta säästöstä annettavat vastikkeet
        
        ennakkoperintövastikkeet
        
        Vastikesäännöstön soveltaminen edellyttää näyttöä varallisuuden siirroista
        
        Puolison omasta omaisuudesta annettava vastike
        
        Jos puoliso on käyttänyt avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan oman avio-oikeuden alaisen omaisuutensa eli ositettavan omaisuutensa lisäämiseen (”parantamiseen”), vaurastuminen tulee osituksessa toisenkin puolison hyväksi, jos kompensaatiota ei anneta.
        
        Puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta palautetaan ennen velkojen kattamista laskennallisesti lisäystä vastaava määrä avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen.
        
        Vastike otetaan ensisijaisesti avio-oikeuden alaisten omaisuuksien yhteenlasketusta säästöstä.
        
        Siltä osin kuin tämä säästö ei riitä, puolet puuttuvasta määrästä otetaan vastikevelvollisen avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta.
        
        Yhteenlasketusta säästöstä annettavat vastikkeet
        
        Avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöä määritettäessä siitä saatetaan joutua vähentämään sellaista velkaa, jota puoliso on tehnyt esimerkiksi avio-oikeudesta vapaan omaisuuden hankkimiseksi tai joka on johtunut siitä, että puoliso on hoitanut huolimattomasti taloudellisia asioitaan
        
        Tavoitteena on, että omaisuuden huolimattomasta hoidosta aiheutunut tai siihen rinnastuva velka katetaan aina avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella. Jos avio-oikeudesta vapaata omaisuutta ei ole tai sitä on liian vähän, velka vähennetään avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta (AL 99.2–3 §).
        
        Vastikeperusteita
        
        Puoliso käyttänyt VO-omaisuuttaan oman AO omaisuutensa parantamiseen = vastike otetaan AO
        
        Puoliso hukannut AO-omaisuuttaan = vastike otetaan AO
        
        Huolimaton velkaantuminen = vastike otetaan VO
        
        AO-omaisuuden käyttäminen VO-omaisuuden parantamiseen. = vastike otetaan VO
    - - Jos puoliso on toiselta puolelta saava omaisuutta, on hänellä oikeus sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saada osalleen työvälineitä ja muuta irtainta tavaraa, jota hän tarvitsee elinkeinonsa jatkamiseksi, sikäli kuin se voi tapahtua tuottamatta tuntuvaa haittaa toiselle puolisolle.
    - - Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon:
        
        Avioliiton kestoaika
        
        Puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi
        
        Puolisoiden toiminta yhteisen omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi
      - Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:
        
        että puoliso ei saa avio- oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta taikka että sanottua oikeutta rajoitetaan
        
        että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta
        
        että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio- oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.
    - - Jos ositusperusteena on puolison kuolema, käytännössä usein menetellään siten, että samaa henkilöä haetaan ensin pesänselvittäjäksi selvittämään ensiksi kuolleen kuolinpesä ja sen jälkeen toimittamaan pesänjakajana omaisuuden ositus ja perinnönjako ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajien ja lesken välillä
  - - - Menettelyvirheet
        
        Jos puolisoa ei ole todisteellisesti kutsuttu ositustoimitukseen ja ositus hänen poissaolostaan huolimatta toimitetaan, ositusta ei ole toimitettu lain edellyttämällä tavalla.
        
        Kun pesänjakaja ei järjestä varsinaista osituskokousta, jossa osapuolet voisivat päästä lain edellyttämällä tavalla sovintoon keskenään
        
        Puoliso on oikeustoimikyvytön
        
        Ositusta rasittava aineellinen tai muodollinen virhe voi aiheuttaa osituksen pätemättömyyden. Pätemättömyys ei kuitenkaan ole mitättömyyden tavoin itsestään vaikuttavaa, vaan edellyttää tuomioistuinratkaisua
  - - - Puolisot voivat omistaa omaisuutta myös yhdessä (AL 85.3 §).
        
        Yhteisomistus tarkoittaa osuutta tiettyyn omaisuusobjektiin.
    - - Nimiperiaatteesta voidaan poiketa, jos voidaan näyttää, että omaisuus on hankittu kummankin lukuun ja sen maksamiseen on käytetty yhteisiä varoja
      - Nimiperiaatteen mukainen omistajakirjaus voi olla väärä.
        
        Omaisuutta on voitu hankkia toisen puolison nimiin esimerkiksi sen vuoksi, että oikea omistaja on pyrkinyt välttämään häneen kohdistuvaa täytäntöönpanoa. Tällöin kyse on keinotekoisesta omaisuusjärjestelystä
  - - - Puoliso voi antaa vallintasuostumuksen myös ehdollisena esimerkiksi siten, ettei kauppahinta saa alittaa tiettyä summaa.
      - Vallintavirheeseen vetoaminen
        
        Puoliso, jonka suostumusta ei ole hankittu kiinteistön luovuttamiseen tai hallinnan siirtoon, voi nostaa kanteen oikeustoimen julistamiseksi pätemättömäksi.
        
        On nostettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun puoliso sai tiedon oikeustoimesta
        
        Jos kanteen nostamiseen oikeutettu puoliso kuolee ennen kanneajan umpeutumista, hänen perillisillään on käytettävissään kanteen nostamista varten ainoastaan se aika, joka puolisolla itsellään oli jäljellä
        
        Luovutuksensaaja saa kuitenkin myös vilpittömän mielen suojaa ja voi siten tällä perusteella torjua häntä vastaan nostetun kanteen.
- - - - Avioliiton solmiminen Suomen viranomaisen edessä (108 §)
        
        Kahden henkilön oikeus solmia avioliitto Suomen viranomaisen edessä määräytyy Suomen lain mukaan.
        
        Jos henkilöt eivät kumpikaan ole Suomen kansalaisia eikä kummallakaan ole asuinpaikkaa Suomessa, heillä on oikeus solmia avioliitto Suomen viranomaisen edessä vain, jos avioliitto on sallittu Suomen lain mukaan
        
        Kihlakumppani on velvollinen esittämään hyväksyttävän selvityksen oikeudestaan solmia avioliitto vieraan valtion lain mukaan.
      - Jos toinen puolisoista on Suomen kansalainen (109 §)
        
        Suomen viranomainen voi myöntää 9 §:ssä tarkoitetun luvan avioliiton solmimiseen avioliiton esteestä huolimatta, jos ainakin toinen kihlakumppaneista on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.
      - Vihkiminen Suomen viranomaisen edessä vieraassa valtiossa (110 §)
        
        Jos avioliitto aiotaan solmia Suomen viranomaisen edessä vieraassa valtiossa eikä avioliiton esteiden tutkintaa ole toimitettu Suomessa, vihkivän viranomaisen on tutkittava, ettei avioliitolle ole laissa säädettyä estettä.
      - Vihkiminen vieraan valtion edessä ulkomailla tai Suomessa (111 §)
        
        Jos Suomen kansalainen tai sellainen vieraan valtion kansalainen, jolla on asuinpaikka Suomessa, aikoo mennä avioliittoon vieraan valtion viranomaisen edessä ulkomailla tai Suomessa, hänellä on oikeus pyynnöstä saada todistus avioliiton esteiden tutkijalta siitä, että hänellä on Suomen lain mukaan oikeus mennä kyseiseen avioliittoon.
    - - Suomen ulkomaanedustuston virkamiehen vihkimisoikeus (112 §)
        
        Ulkoasiainministeriö voi antaa Suomen ulkomaanedustuston virkamiehelle oikeuden asemamaassaan vihkiä avioliittoon kihlakumppaneita, joista ainakin toinen on Suomen kansalainen.
      - Suomessa olevan vieraan valtion diplomaattisen edustajan tai konsulivirkamiehen vihkimisoikeus (113 §)
        
        Ulkoasiainministeriö voi hakemuksesta antaa Suomessa olevalle vieraan valtion diplomaattiselle edustajalle tai konsulivirkamiehelle luvan tuon valtion lain muotomääräyksiä noudattaen Suomessa vihkiä avioliittoon ulkomaalaisia, joista ainakin toinen on sen valtion kansalainen, jota vihkijä edustaa.
    - - Avioesteiden selvitys kestää huomattavasti pidempään, jos kihlakumppania ei ole merkitty Suomen väestörekisteriin. Tällöin avio-liittoasetus ohjaa viranomaisia hankkimaan mahdollisimman luotettavaa asiakirjaselvitystä sen maan viranomaisilta, jossa henkilö on kirjoilla väestörekisterissä (AA 2–3 §).
        
        Jos viranomaisinformaatiota ei ole saatavissa, avioliittoon aikovan on itse kyettävä luotettavasti selvittämään se, miksi hänestä ei ole olemassa väestökirjamerkintää.
  - - - Pätevyys Suomessa (115 §)
        
        Avioliitto, johon puolisot ovat menneet vieraassa valtiossa sen valtion viranomaisen edessä, on pätevä Suomessa, jos se on pätevä siinä valtiossa, jossa avioliitto solmittiin, tai siinä valtiossa, jossa jommallakummalla puolisolla oli asuinpaikka tai jonka kansalainen hän oli avioliittoa solmittaessa.
        
        115 a §
        
        Avioliittoa, joka täyttää 115 §:n mukaiset pätevyyden edellytykset, ei kuitenkaan pidetä pätevänä Suomessa, ellei siihen ole erityisiä syitä, jos avioliittoa solmittaessa ainakin toinen kihlakumppaneista oli alle 18-vuotias ja ainakin toisella oli asuinpaikka Suomessa.
      - Pätevyys Suomessa jos avioliitto on solmittu vieraassa valtiossa kuolleen kihlakumppanin kanssa (116 §)
        
        Avioliitto, joka on solmittu vieraassa valtiossa kihlakumppanin kuoltua tai ilman, että kihlakumppani oli vihittäessä henkilökohtaisesti saapuvilla, taikka joka on tullut solmituksi vain tosiasiallisin toimenpitein ilman vihkimistä tai muuta menettelyä, on Suomessa pätevä ainoastaan, jos:
        
        se on pätevä 115 §:n 1 momentissa tarkoitetussa valtiossa
        
        avioliiton katsomiseen täällä päteväksi on erityistä syytä.
  - - - Avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia voidaan tutkia Suomessa, jos:
        
        Jommallakummalla puolisolla on kotipaikka Suomessa
        
        Hakijalla on ollut Suomessa kotipaikka tai muu läheinen yhteys Suomeen eikä hän voi saattaa avioeroa tai avioliiton kumoamista koskevaa asiaa tutkittavaksi siinä vieraassa valtiossa, jossa jommallakummalla puolisolla on kotipaikka
        
        Kotipaikka tuomioistuimen toimivaltaperusteena edellyttää pysyväisluontoista oleskelua Suomessa. Vakinainen asuminen täyttää luonnollisesti tämän tunnusmerkistön.
      - Virallinen syyttäjä voi Suomessa ajaa kannetta puolisoiden tuomitsemisesta avioeroon 27 §:n 2 momentin nojalla, jos:
        
        avioliittoon vihkimisen on toimittanut Suomen vihkimisviranomainen
        
        jommallakummalla puolisolla on Suomessa kotipaikka.
        
        Virallinen syyttäjä voi lisäksi Suomessa ajaa kannetta puolisoiden tuomitsemisesta avioeroon, jos avioliitto on solmittu jommankumman puolison aikaisemman avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen ollessa voimassa, eikä aikaisempi avioliitto tai rekisteröity parisuhde ole vielä purkautunut ja molemmilla puolisoilla on Suomessa kotipaikka.
      - Vaatimus yhteiselämän lopettamisesta voidaan tutkia Suomessa, jos puolisoilla on täällä yhteiseksi kodiksi tarkoitettu asunto.
    - - Vieraassa valtiossa annettua päätöstä ei kuitenkaan tunnusteta, jos:
        
        päätöksen antaneen viranomaisen toimivalta ei ole perustunut kummankaan puolison asuin- tai kotipaikkaan taikka kansalaisuuteen
        
        tunnustaminen on selvästi vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita
        
        päätös on annettu pois jäänyttä vastaajaa vastaan eikä haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa ole annettu vastaajalle tiedoksi niin hyvissä ajoin ja sillä tavalla, että vastaaja olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa, paitsi jos vastaajan todetaan yksiselitteisesti hyväksyneen päätöksen
        
        päätös on ristiriidassa sellaisen Suomessa annetun päätöksen kanssa, joka on annettu oikeudenkäynnissä samojen asianosaisten välillä
        
        päätös on ristiriidassa muussa valtiossa samojen asianosaisten välillä aikaisemmin annetun päätöksen kanssa ja tämä aikaisemmin annettu päätös täyttää ne edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi Suomessa.
  - - - Edellytykset:
        
        Suomen tuomioistuin voi tutkia avioliiton henkilökohtaisia oikeusvaikutuksia koskevan asian, jos vastaajalla on Suomessa asuin- tai kotipaikka.
        
        Suomen tuomioistuin, joka on toimivaltainen avioeroa koskevassa asiassa, voi tuon asian yhteydessä tutkia sellaisen avioliiton henkilökohtaisia oikeusvaikutuksia koskevan asian, jonka ratkaiseminen on tarpeen avioeron vuoksi.
      - Tuomioistuimen on keskeytettävä aviovarallisuussuhteita koskevan asian käsittely, jos sama asia on jo aikaisemmin tullut vireille vieraassa valtiossa ja on syytä olettaa, että siellä annettava päätös voidaan 138 a ja 138 b §:n mukaan tunnustaa Suomessa.
        
        Asian käsittelyä ei kuitenkaan tule keskeyttää ja keskeytetyn asian käsittelyä tulee jatkaa, jos on syytä olettaa, että asiaa ei kohtuullisessa ajassa saada käsitellyksi kyseisessä vieraassa valtiossa tai jos asian käsittely Suomessa on muutoin erityisestä syystä tarpeen.
    - - Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan sen valtion lakia, johon puolisoilla kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on läheisin yhteys.
    - - Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettava laki ei 2 momentin nojalla vaihdu, jos:
        
        puolisot tai kihlakumppanit ovat 130 §:ssä tarkoitetulla sopimuksella määränneet avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista
        
        puolisolle on avioliiton purkautumisen, asumuseron tai avioeroasian vireilläolon vuoksi syntynyt oikeus vaatia ositusta ennen sitä ajankohtaa, jolloin toisen valtion laki tulisi sovellettavaksi.
      - Jollei puolisoille ole muodostunut kotipaikkaa samassa valtiossa, avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon puolisoilla kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on läheisin yhteys.
      - Sopimus varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista (130 §)
        
        Kihlakumppaneilla ja aviopuolisoilla on oikeus sopimuksella määrätä avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavasta laista siten kuin 2 momentissa säädetään
        
        Sopimus on tehtävä kirjallisesti, jotta se olisi pätevä.
        
        Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavaksi laiksi voidaan määrätä sen valtion laki, missä toisella tai kummallakin puolisolla on kotipaikka tai jonka kansalainen puoliso on sopimusta tehtäessä.
        
        Jos toisen tai kummankin puolison kotipaikka on avioliiton aikana siirtynyt toiseen valtioon, sovellettavaksi voidaan määrätä myös sen valtion laki, missä kummallakin puolisolla oli viimeksi kotipaikka.
      - Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain mukaan on erityisesti ratkaistava kysymykset, jotka koskevat:
        
        puolisoiden omaisuuden jakamista avioliiton purkauduttua tai sen aikana
        
        avioliiton varallisuussuhteita koskevia puolisoiden ja kihlakumppanien oikeustoimia
        
        puolison oikeutta määrätä omaisuudesta
        
        puolison vastuuta aviopuolisoiden veloista
        
        Avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain vaihtuminen ei vaikuta sitä ennen tehdyn oikeustoimen pätevyyteen.
        
        Avioehtosopimuksessa tai omaisuuden myöhemmin tapahtuvaa osittamista koskevassa sopimuksessa olevien määräysten pätevyys arvioidaan kuitenkin sen valtion lain mukaan, jota on sovellettava avioliiton varallisuussuhteisiin kysymyksen tullessa ajankohtaiseksi.
    - - Elatusapua koskeva asia (132 §)
        
        Asiassa, joka koskee elatusavun vahvistamista tai vahvistetun elatusavun muuttamista, on sen estämättä, mitä sovellettavassa laissa säädetään, elatusavun määrää harkittaessa aina otettava huomioon elatukseen oikeutetun tarve saada elatusta sekä elatusvelvollisen maksukyky.
      - Suostumuksen tai luvan tarpeellisuudesta puolison tekemään luovutukseen tai muuhun oikeustoimeen sekä oikeustoimen pätevöitymisestä (133 §)
        
        Mitä 38–40 ja 86 §:ssä säädetään suostumuksen tai luvan tarpeellisuudesta puolison tekemään luovutukseen tai muuhun oikeustoimeen sekä oikeustoimen pätevöitymisestä, on sovellettava silloinkin, kun avioliiton varallisuussuhteet määräytyvät vieraan valtion lain mukaan, jos omaisuus, jota oikeustoimi koskee, on Suomessa.
      - Ositus (134 §)
        
        Ositusta voidaan 103 b §:n 1 momentin nojalla sovitella, vaikka ositukseen olisi muutoin sovellettava vieraan valtion lakia.
        
        Osituksessa, joka toimitetaan puolison kuoleman vuoksi, eloonjääneellä puolisolla on oikeus pitää hallinnassaan Suomessa oleva, puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva asunto ja asuntoirtaimisto siten kuin perintökaaren 3 luvussa säädetään, vaikka ositukseen olisi sovellettava vieraan valtion lakia
        
        jos tätä on pidettävä kohtuullisena, kun otetaan huomioon puolisolle kuuluva omaisuus sekä omaisuus, jonka puoliso saa osituksessa tai perintönä taikka testamentilla.
      - Vieraan valtion lain säännökseen, joka rajoittaa puolison oikeutta tehdä velkaa tai oikeutta määrätä omaisuudestaan yli sen, mitä tässä laissa säädetään, ei voida vedota kolmatta vastaan, jos:
        
        oikeustoimi koskee määräämistä Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta tai siihen kohdistuvasta käyttöoikeudesta
        
        oikeustoimen tehnyt puoliso ja kolmas olivat oikeustointa tehtäessä Suomessa ja kolmas ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää rajoituksesta.
    - - Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos puolisot ovat asumuseron saatuaan palanneet yhteiselämään.
    - - Omaisuuden erottelu
        
        Mitä tässä luvussa säädetään osituksesta, on sovellettava myös omaisuuden erotteluun.