Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vaaran vuodet (1944-1948) - Coggle Diagram
Vaaran vuodet (1944-1948)
Paasikivi luo perustan Suomen ulkopolitiikalle
Mannerheim erosi presidenttiydestä 1946 ja seuraavaksi presidentiksi valittiin Juho Kusti Paasikivi
Presidenttikauden alkupuoli rauhaan palaamisen ja jälleenrakentamisen aikaa
Paasikiven ulkopoliittisessa ajattelussa keskeistä oli luoda niin luottamuksellinen suhde Neuvostoliittoon, ettei se uhkaisi Suomea sotilaallisesti
Toisen maailmansodan jälkeistä Suomen ulkopolitiikkaa alettiin kutsua Paasikiven linjaksi
Suomen ja Neuvostoliiton välinen lopullinen rauhansopimus solmittiin Pariisissa 1947
suurin pelko Neuvostoliiton mahdollisesta miehityksestä hälveni
Suomalaiset pelkäsivät, että kommunistit tekevät vallankaappauksen tai Neuvostoliitto miehittää maan
Pelkoa lisäsi se, että samaan aikaan Itä-Euroopan maat muuttuivat Neuvostoliiton vaikutusvallassa oleviksi kansandemokratioiksi
Suomi valmistautui mahdolliseen sissisotaan puna-armeijaa vastaan piilottamalla eri puolille maata aseita 35 000 miehen tarpeisiin
Valvontakomissio kuuli aseiden kätkennästä ja Suomessa järjestettiin suuret asekätkentäoikeudenkäynnit, joissa tuomittiin 1 500 ihmistä rangaistuksiin
Valvontakomissio oli liittoutuneiden asettama ryhmä, joka seurasi, että Suomi toteuttaa välirauhansopimuksen ehdot
Eduskuntavaalit ja sotasyyllisyyskysymys
1945 järjestettiin eduskuntavaalit, joiden seurauksena vasemmiston vaikutusvalta kasvoi
Vaikutti se, että Maalaisliiton ja SDP:n kanssa hallituksen muodosti Suomen Kansan Demokraattinen Liitto eli SKDL, joka oli jatkosodan jälkeen perustettu äärivasemmiston puolue, jonka toimintaan osallistuivat myös kommunistit
Vaikka kommunistit olivat ensimmäisten sodan jälkeen pidettyjen eduskuntavaalien voittajia, suurin osa kansasta luotti poliittisen järjestelmän, oikeuslaitoksen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan
Sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä tuomittiin vuosina 1945-1946 kahdeksan jatkosodanaikaista poliitikkoa
Ankarin rangaistus entiselle presidentille, Risto Rytille, joka tuomittiin kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen
Suomalaiset pitivät näitä oikeudenkäyntejä epäoikeudenmukaisina, sillä maassa ei ollut lakia, jonka perusteella syytteen nostaminen olisi ollut mahdollista
YYA-sopimus
Suomi ja Neuvostoliitto solmivat 1948 YYA-sopimuksen
Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta
Sopimuksessa tunnustettiin Suomen pyrkimys pysytellä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella
Suomi lupasi puolustaa maataan itsenäisesti hyökkääjää vastaan
Mikäli itsenäinen puolustus ei riittäisi, tulisi Suomen neuvotella Neuvostoliiton kanssa sotilaallisesta yhteistyöstä
Toisen maailmansodan aiheuttamat taloudelliset tuhot
Toisen maailmansodan jälkeen alkoi jälleenrakentamisen aika
Yhdysvallat tarjosi Suomelle taloudellista Marshall-apua, mutta Neuvostoliitto kielsi Suomea vastaanottamasta tukea
jälleenrakentamista varten otettiin lainaa
Suomen tuli maksaa Neuvostoliitolle sotakorvauksia, jotka olivat ennen kaikkea metalliteollisuuden tuotteita, kuten laivoja, erilaisia koneita ja laitteita
viimeinen erä sotakorvauksia maksettiin vuonna 1952