Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Psykologinen TUTKIMUS - Coggle Diagram

- - - - Tietyin menetelmin hankittua tietoa, selvitetään eri ilmiöitä ja niiden syitä ja seurauksia
      - Tieteellinen tieto=
        
        tutkimuksen kautta saavutettua
        
        pystyy korjaamaan itseään
        
        uusi tieto rakentuu entisen perustalle
        
        Arkiajattelu sivuaa usein tieteen aiheita, mutta ei ole tieteellistä sinällään
        
        Arkiajattelun ominaisuuksia (tieteen vastine suluissa)
        
        Subjektiivista ja puolueellista (objektiivista ja puolueetonta)
        
        Yksityistä (julkista)
        
        Omakohtaista ja omiin/ lähipiirin havaintoihin perustuvaa (yleistettävää, edustaviin havaintoihin perustuvaa)
        
        Suosii sellaista, joka innostaa ja puhuttelee (suosii sellaista, jonka puolesta on todisteita ja tieteellistä näyttöä)
        
        Ei ole erehtymätöntä, eikä ole itsekritiikissään järjestelmällistä (ei ole erehtymätöntä, mutta on itsekriittistä ja itseään korjaavaa)
        
        Palvelee ennen kaikkea yksilön tarpeita (palvelee ennen kaikkea tiedeyhteisön ja yhteiskunnan tarpeita)
        
        tulosten pitää olla luotettavia, objekiivisia ja yleistettäviä
    - - tarkka, kattava ja pelkistetty kokonaisnäkemys tai selitysmalli ilmiöiden välisistä suhteista
      - Jotkut teoriat voi olla niin joustavia, että niitä ei voi falsifioida:
        
        esim. psykoanalyysi: hyväksyn sen--> todiste, että psykoanalyytikko on oikeassa vs. en hyväksy sitä --> todiste siitä että torjun totuutta --> psykoanalyytikko on oikeassa
    - - ilmiöiden erittelyä ja määrittelyä varten kehitetyt sanat, jotka on arkikielttä tarkempia
    - - pätevyys, eli kertoo kuinka hyvin mitta mittaa sitä, mitä sen oli tarkoitettu mittaavan
    - - pysyvyys, pysyykö tulos samana uusintamittauksissa tai rinnakkaimenetelmissä
    - - mitä voi sallia ja mitä ei?
      - ehdottoman kiellettyjä on esimerkiksi vilppi, epärehellisyys
      - Jaetaan:
        
        Totuuden etsimistä ja tiedon luotettavuutta ilmentäviin normeiin
        
        Tutkittavien ihmisarvoa ilmentäviin normeihin
        
        Perustuu näihin:
        
        Hyötyperiaate: oletetaanko että tutkimuksen tulos hyödyttää käytännössä ja miten hyödyttää?
        
        vahingon välttämisen periaate: eikai oleteta että tästä syntyy tutkittavalle harmia?
        
        autonomian kunnioituksen periaate: tutkittavan pitää pystyä tekemään valistuneen päätöksen omista asioistaan
        
        oikeudenmukaisuuden periaate: mikä on ok ja mikä ei?
        
        Tutkijoiden keskinäisiä suhteita ilmentäviin normeihin
        
        Tutkimuksen eettiset periaatteet:
        
        Osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista
        
        myös tutkimuksesta pitää olla mahdollista poistua kesken kaikenkin
        
        Tutkittaville kerrotaan ennen tutkimusta, millaiseen tutkimukseen he osallistuvat (salaa ei saa tutkia)
        
        Tutkittavia ei saa vahingoittaa fyysisesti tai psyykkisesti
        
        Tulosten julkaisuun vaaditaan tutkittavien lupa
        
        Tutkijaa sitoo salassapitovelvollisuus mm. tutkittavien henkilöllisyyden suhten
  - - - Psykologisen ilmiön katsotaan olevan todellinen, jos sattuman todennäköisyys on alle 5% eli p< 0,05
    - - arvona käytetään esim. d-arvoa, tai etan osittaisneliötä
      - esim. jos kahvi piristää kaikkia hieman --> P-arvo on pieni mutta efektikoko voi olla niin pieni kontrolliryhmän efektikokoon verrattuna että käytännön merkitys kahvin piristyksellä on ihan minimaalinen
- - - - Mitä haluan tietää?
    - - Mitä luulen saatavan vastakseksi?
    - - Minkä menetelmän valitsen? Käsitteiden määrittely ja muuttujien
        
        Tutkimusmenetelmiä:
        
        kvalitatiivinen tutkimus (pehmeä menetelmä): Mitä? Miten?
        
        esimerkkejä laadullisista tutkimuksista:
        
        narratiivinen analyysi: analysoidaan tutkittavien kertomaa (tulokset on todella kiinni tutkittavien sisäisissä kokemuksissa)
        
        keskusteluanalyysi: etsitään säännönmukaisia ilmiöitä keskusteluista esim. terapeutit huomaamattaan johdattelevat keskustelua riippuen potilaan käyttämistä ilmauksista
        
        etnografinen menetelmä: tutkija soluttautuu sisään ja koittaa tehdä havaintoja sisäpiiriläisen näkökulmasta
        
        kvantitatiivinen tutkimus (kova menetelmä): Miten paljon? Miksi?
        
        nämä tulokset on mahdollista luokitella tilastollisin menetelmin
        
        Kvantitaativisen tutkimuksen mahdollisia käytettäviä mitta-asteikkoja ovat:
        
        Kvalitatiivinen asteikko eli laatueroasteikko (ovatko kaksi tutkittavaa asiaa sama vai eri?) esim. sukupuoli (ei voida laittaa esim. järjestykseen että kumpi parempi)
        
        Jäjestysasteikko (miten ovat suhteessa toisiinsa, mutta toistensa väliseen mittaeroon ei ota kantaa) eli esim. kohtalainen- hyvä- erinomainen
        
        Välimatka-asteikko eli intervalliasteikko: eli kertoo paljjonko toistensa välillä on eroa (esim. lämpötila-asteikko celsius)
        
        Suhdeasteikko: eli mittausten arviointia suoritetaan suhteessa absoluuttiseen asteikkoon esim. lämpötila kelvineinä
        
        Absoluuttinen asteikko: sellainen jossa mahdollista saada nollatulos, lisäksi mitattavissa vain yhdellä mittayksiköllä (esim. pituutta voi mitata sekä dm että cm)
        
        Eli nämä tutkimustulokset on mahdollista muuttaa numeroiksi / mitattavaan muotoon
        
        Tutkimusotteita= tutkimustapoja (laajempi käsite kuin tutkimusmenetelmä)
        
        Kokeellinen tutkimus
        
        Seuraako A:sta B? Eli onko ilmiöillä syy-seuraussuhdetta. Tavoittteena että mahdollisimman hyvässä ympäristössä jossa muut muuttujat ei muutu tarkastellaan jonkun muuttujan seurausta
        
        Voidaan suorittaa luonnollisissa olosuhteissa tai laboratorio-olosuhteissa
        
        Kausaalitutkimusta
        
        Riippumaton muuttuja eli se mitä me säädellään --> riipppuva muuttuja eli mittaustulos. Vaaditaan kontrolloidut olosuhteet jotta voidaan sanoa että on juuri noista muuttujista eikä esim. sekoittavista tekijöistä kyse
        
        Sokkouttamisessa tutkijat tietää tutkimusasetelman ja muuttujat eli mikä mikäkin, kaksoissokkoutuksessa tutkijat eikä tutkittavat tiedä mikä on mikäkin (--> eivät vahingossakaan vaikuta tuloksiin)
        
        Korrelatiivinen tutkimus
        
        Onko kahdella tai useammalla ilmiöllä mitään yhteyttä? Voi olla negatiivinen tai positiivinen korrelaatio
        
        Kuvaileva tutkimus
        
        kuvaillaan tarkasti tutkittavaa ilmiötä / kohdetta, tavoitellaan että löydetään koko populaatioon mahdollisesti yleistettävien selitysten löytymistä
        
        Tapaustutkimus
        
        kerrotaan ja kuvaillaan jotain tapausta johon liittyy vaikka jokin uusi ilmiö --> ei ole tarkoitus että tämä olisi yleistettävissä
    - - esim. kyselyt, testit, observointi, haastattelu
        
        haastattelu voi olla avoin / strukturoitu / puolistrukturoitu
        
        havainnoinnissa havainnoitsija voi olla joko aktiivinen tai passiivinen havainnoija
        
        Ennen havainnointia pitää olla määriteltynä havainnoinnin tavoitteet sekä havainnoinnin vaadittava tarkkuus
        
        Päätetään, mitä havainnoidaan, esim. luokittelu voi olla tällainen:
        
        Non-verbaalinen käyttäytyminen (esim. vartalon liikkeet)
        
        Spatiaalinen käyttäytyminen (esim. kuinka lähellä seisoo toista jne.)
        
        Ekstra-linguistinen käyttäytyminen eli puheeseen liittyvät eleet kuten äänenvoimakkuus / -nopeus
        
        Linguistinen käyttäytyminen eli puheen tiedollinen sisältö ja merkitys
        
        Havainnoinnin ulottuvuudet:
        
        Teorian testaaminen -- exploratiivinen
        
        Kokeellinen -- naturalistinen
        
        Strukturoitu - ei-strukturoitu
        
        Non-participant -- participant (onko tuo että osallistuuko vai ei havainnointiin / toimintaan tuo tutkija)
        
        Pääosin havainnoidaan puhetta (linguistiikka), mutta myös paralinguistinen havainnointi on tärkeää eli esim. eleet, ilmeet jne.
        
        Tasot: Mikro-prosessit (juuri ne pienet ilmeenvaihdokset / asennon muutokset jne.) --> yksilölliset käytöksen toiiminnot --> vuorovaikutuksessa tapahtuvat --> pelit/roolit/ käsikirjoitus
        
        Tässä on mitä pitäisi kirjata tutkimuksessa, mitä havainnoidaan:
        
        Missä tilassa ollaan / millainen on
        
        Ketkä on näyttelijöinä
        
        Mitä tehdään ja mitä näyttelijät tekee
        
        Mitä objekteja huoneessa on
        
        Merkittävät yksittäiset toimet / tunteet
        
        Ajankulku ja miten siihen suhteutettuna tapahtumat syntyy
        
        Mitä pyritään saavuttamaan tässä tapahtumassa
        
        Miten dataa voidaan kerätä:
        
        Videotallenne
        
        Keskeytetään välillä keskustelu että tekee muistiinpanoja havainnoista
        
        Puoliksi piilossa tai näkyvästi keskustelun aikana muistiinpanojen tekeminen
        
        Oma reflektio tapahtuman jälkeen mitä havainnoi
        
        Kerää osallistujien havaintoja
      - myös: dokumenttianalyysi, fysiologiset mittaukset, psykologiset testit
        
        psykologisilla testeillä pyritään mittaamaan yksilöiden välisiä psyykkisiä eroja ja siten muodostamaan kuva kunkin yksilön erityispiirteistä
        
        tarpeellisia esim. psyykkisten häiriöiden diagnosoinnissa, kasvatus/koulutusongelmatilanteissa, kuntoutuksen/ hoidon suunnittelussa
        
        esim. älykkyystesti, persoonallisuustesti
        
        Testien pitää olla valideja sekä reliaabeleja (pysyviä)
    - - Mitä tulokset tarkoittavat? Ovatko luotettavia, yleistettävissä, objektiivisia?
- - - - onko tutkimus vastaava todellisen elämän tilanteisiin? eli voisiko vastata käytännön elämää (ekologinen validius)
      - tutkitaanko tässä oikeasti sitä, mitä kerrotaan tutkittavan? (käsitevalidius)