Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Perintökaari 40/1965 Luvut 18–22 - Coggle Diagram
Perintökaari 40/1965 Luvut 18–22
18 Kuolinpesän hallinnosta
Kuolinpesän hallinto voi olla lakiin perustuvaa
osakkaiden yhteishallintoa
(PK 18 luku), lakiin perustuvaa
lesken oikeutta hallita jäämistöä jakamattomana
(PK 3:1a),
sopimukseen perustuvaa yhteishallintoa
(PK 24 luku) ja
pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallintoa
(PK 19 luku).
1 § Osakkaat
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso.
Milloin puoliso ei ole osakas?
Puoliso ei ole osakas jos:
Ositus on toimitettu
Puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen
Eloonjäänyt puoliso voi kuitenkin olla osakas, jos hän on testamentin saaja
Jos osakas on alaikäinen
Jos kuolinpesän osakas on alle 18-vuotias,
eikä hänen lakimääräinen edunvalvojansa ole saman kuolinpesän osakas, edunvalvoja voi edustaa vajaavaltaista jäämistötoimissa, myös perunkirjoituksessa.
Edunvalvoja voi edustaa useampaakin vajaavaltaista perunkirjoituksessa ja myöhemmissä jäämistötoimissa, jos sisarusten edut eivät ole ristiriidassa keskenään
2 § Osakkaiden tehtävät
Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten
yhteisesti
hallita pesän omaisuutta.
He
edustavat tällöin kuolinpesää
kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa.
Osakkaalla on oikeus
ajaa kannetta pesän hyväksi
; haastattakoon kuitenkin muut osakkaat asiassa kuultaviksi.
Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi.
3 § Omaisuuden hoito
Kunnes kaikki osakkaat tai se, jonka muutoin on hallittava pesää, ovat ottaneet pesän omaisuuden haltuunsa, on
osakkaan, joka asui perittävän kuollessa tämän kanssa tai joka muutoin voi pitää huolta omaisuudesta, hoidettava sitä
, jollei se ole holhoojan, toimitsijan tai muun hoidettavana.
4 §
Jollei kukaan 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö ryhdy vainajan omaisuutta hoitamaan, tulee sen, jolle se
olosuhteisiin katsoen lähinnä kuuluu,
ottaa omaisuus haltuunsa ja kutsua paikalle osakas tai ilmoittaa kuolemantapauksesta oikeudelle.
5 § Hautaus- ja perunkirjoituskustannukset
Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset
sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään.
6 § Osakkaan toimeentulo ja elatus
Osakkaalla, jonka toimeentulo oli perittävästä riippuvainen, on
oikeus pesästä ennakolta saada, mitä hänen toimeentuloaan varten tarvitaan, sikäli kuin hänen osuutensa ilmeisesti siihen riittää ja ennakko voidaan suorittaa pesänselvitystä haittaamatta.
Eloonjääneellä puolisolla sekä turvattomilla lapsilla ja ottolapsilla on oikeus saada tarvitsemansa
elatus
pesästä niin kauan kuin se on selvitettävänä.
7 § Osakkaan vahinko pesää hoitaessaan tai hallitessaan
Osakkaan
on korvattava vahinko
, minkä hän pesää hoitaessaan tai hallitessaan on tahallansa tai huolimattomuudesta aiheuttanut jollekin, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen
Jos huolimattomuus on lievä, voidaan korvausta alentaa tai hänet kokonaan vapauttaa korvausvelvollisuudesta, milloin se vahingon suuruuteen ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.
Milloin korvausvelvollisia on useita, vastaavat he yhteisvastuullisesti, kuitenkin siten, että se, jonka osalta vahingonkorvausta on 1 momentin mukaisesti alennettu, vastaa vain siten alennetulla määrällä.
19 Pesänselvittäjästä ja testamentin toimeenpanijasta
1 § Hakemus pesänselvittäjästä ja testamentin toimeenpanijasta
Pesän osakkaan hakemuksesta oikeuden on päätettävä, että pesän omaisuus on luovutettava pesänselvittäjän hallintoon, ja määrättävä joku pesänselvittäjänä pitämään huolta pesän hallinnosta.
Jos joku on testamentissa määrätty perillisten tai yleisjälkisäädöksen saajain sijasta testamentin toimeenpanijana pesää hallitsemaan, on määräys annettava myös hänen hakemuksestaan.
3 §
Kun hakemus pesänselvittäjän määräämisestä tehdään, on samalla
ilmoitettava pesän osakkaat ja testamentin toimeenpanija, milloin sellainen on määrätty, sekä näiden kotipaikat.
Jos perunkirjoitus on toimitettu, on hakemukseen liitettävä perukirjasta oikeaksi todistettu ote, josta käy selville pesän tila ja varojen laatu.
2 § Velkojan tai velasta vastuussa olevan hakemus pesänselvittäjästä
Pesän omaisuus voidaan myös 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla luovuttaa pesänselvittäjän hallintoon
pesän tai vainajan velkojan taikka pesän tai vainajan velasta vastuussa olevan hakemuksesta.
Velkojan on ennen hakemuksen tekemistä
esitettävä kuolinpesälle maksuvaatimus ja varattava sille kohtuullinen aika maksaa velka
tai esittää selvitys kuolinpesän taloudellisesta tilanteesta, jollei tästä aiheudu huomattavaa viivästystä hakemuksen käsittelylle.
Hakemuksen voi tehdä myös
ulosottomies
, jos velallisen velasta on ulosmitattu hänen osuutensa kuolinpesään
4 § Oikeuden määräävä pesänselvittäjä
Pesänselvittäjäksi oikeuden on määrättävä henkilö, jonka
voidaan olettaa suorittavan pesän selvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla ja joka siihen suostuu.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä pesän osakkaiden sekä muidenkin ehdotuksiin, joiden oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen.
Osakas voidaan määrätä pesänselvittäjäksi
vain, jos muut osakkaat eivät sitä vastusta ja määräämiseen on erityinen syy
Jos testamentissa on nimetty
testamentin toimeenpanija
, on hänet määrättävä pesänselvittäjäksi, jollei vastasyitä ole.
Pesänselvittäjästä luopuminen
7 § Jos kaikki osakkaat pyytävät, ettei pesää enää pidetä pesänselvittäjän hallittavan
Jos kaikki osakkaat pyytävät, ettei pesää enää pidetä pesänselvittäjän hallittavana, tulee oikeuden antaa siitä määräys, mikäli tästä ei aiheudu vahingon vaaraa kenellekään, jonka oikeus riippuu pesän selvityksestä, ja samalla vapauttaa pesänselvittäjä toimestaan.
Milloin testamentin toimeenpanija on määrätty pesänselvittäjäksi, on vapauttamiseen saatava hänen suostumuksensa.
8 § Kuolinpesän konkurssi
Kun kuolinpesän omaisuus luovutetaan konkurssiin, raukeaa pesänselvittäjän määräys.
9 § Jos pesänselvittäjä kuolee
Jos pesänselvittäjä kuolee, tulee sen, jonka hoidettavana hänen omaisuutensa on, viivytyksettä ilmoittaa siitä oikeudelle.
Sellaisen ilmoituksen voi tehdä myös se, jonka oikeus riippuu pesänselvityksestä.
6 § Jos pesänselvittäjä haluaa luopua toimestaan
Jos pesänselvittäjä tahtoo luopua toimestaan ja näyttää pätevän syyn, vapauttakoon oikeus hänet siitä.
Jollei pesänselvittäjä ole toimeensa sopiva, on hänet siitä vapautettava, milloin joku, jonka oikeus riippuu pesän selvityksestä, sitä vaatii.
12 § Pesänselvittäjän tehtävät
Pesänselvittäjän tulee noudattaen, mitä jäljempänä säädetään, ryhtyä kaikkiin pesän selvittämiseksi tarvittaviin toimiin.
Pesänselvittäjän on hoidettava tehtävänsä
joutuisasti.
Pesänselvittäjä
edustaa kuolinpesää
kolmatta henkilöä vastaan sekä kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa.
Pesänselvittäjän on, jos se hankaluudetta käy päinsä, tiedusteltava osakkaiden mielipidettä, kun on kysymys perittävän harjoittaman liikkeen selvittämisestä, 12 a §:ssä tarkoitetun sopimuksen tai päätöksen tekemisestä tai sellaisen omaisuuden myymisestä, jolla on osakkaille erityistä arvoa, taikka muista osakkaille tärkeistä asioista.
12 a § Sopimus velkojen maksusta
Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun,
pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta.
Jollei sopimusta tehdä, pesänselvittäjällä on oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) ja tämän lain 21 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa.
Velkojalla ja pesän osakkaalla on oikeus vaatia pesänselvittäjän päätöksen muuttamista.
12 b § Konkurssi
Pesänselvittäjä voi hakea kuolinpesän asettamista konkurssiin.
16 § Perinnönjako
Sitten kun ositus tai perinnönjako on toimitettu ja tullut lainvoimaiseksi,
on pesänselvittäjän annettava kullekin osakkaalle hänelle tuleva omaisuus.
Mitä pesänjakaja ei saa tehdä
14 § Kiinteän omaisuuden luovuttaminen
Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle,
ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan
tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.
Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii.
15 § Pesän rahavarat
Pesän rahavarat, jotka pannaan rahalaitokseen korkoa kasvamaan, on talletettava pesän nimelle.
Pesän varoja älköön muutoinkaan sekoitettako pesänselvittäjälle tai muulle henkilölle kuuluvaan omaisuuteen.
19 § Pesänselvittäjän velvollisuudet vahingosta
Pesänselvittäjän on toimessaan noudatettava kaikkea huolellisuutta ja
hänen on korvattava vahinko, minkä hän tahallansa tai huolimattomuudesta on aiheuttanut pesälle tai jollekin, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen.
Kuitenkin voidaan, jos pesänselvittäjän viaksi jää vain lievä huolimattomuus, korvausta alentaa tai hänet kokonaan vapauttaa korvausvelvollisuudesta, milloin se vahingon suuruuteen ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.
20 § Pesänselvittäjän oikeus saada palkkio
Pesänselvittäjällä on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan.
Jolleivät pesän varat tähän riitä, on hyvitys sen suoritettava, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty.
20 Perunkirjoituksesta
Perunkirjoitus on tehtävä jokaisen Suomessa vakinaisesti asuneen jälkeen jäämistön suuruudesta riippumatta
Perukirja palvelee pesänselvitystä ja perinnönjakoa.
Perukirjan tietojen nojalla toimitetaan perintöverotus.
1 § Perunkirjoituksen toimitusaika
Perunkirjoitus on toimitettava
3 kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta
, jollei asianomainen lääninverovirasto saman ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta pesän laatuun katsoen tai muusta erityisestä syystä tätä aikaa pidennä.
Laillinen este ei jatka perunkirjoitusaikaa ja perunkirjoitus on myös toimitettava loppuun sanotussa ajassa
2 § Kuka määrää perunkirjoituksen toimittamisesta
Pääsäännön mukaan perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuus on
sillä pesän osakkaalla, jonka hoidossa jäämistöomaisuus on
Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on
Tai
pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan
Jollei osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija ole ottanut pesän omaisuutta haltuunsa, tulee muun henkilön, jolla, sen mukaan kuin 18 luvun 4 §:ssä sanotaan, on omaisuus hoidettavanaan, toimituttaa perunkirjoitus
On määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan
kaksi uskottua miestä.
Perunkirjoituksen
ajasta ja paikasta on ilmoitettava hyvissä ajoin kuolinpesän osakkaille ja leskelle
Velvollisuuden rikkomisesta seuraa rangaistus.
Perunkirjoitusvelvollisen osakkaan kannalta merkittävin sanktio on velkavastuu
Ekskulpaatiovastuu.
Perunkirjoitusvelvollisuutensa laiminlyönyt henkilö voi kuitenkin vapautua henkilökohtaisesta velkavastuusta,
jos hän osoittaa, ettei hänen laiminlyönnistään ole aiheutunut korvattavaa vahinkoa
Perukirjan sisältö
3 § Osakkaat
Perukirjassa on mainittava
toimituksen aika ja paikka,
Vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä,
Osakkaiden
ja muiden 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden
nimet ja kotipaikat
Sekä lisäksi ilmoitettava alaikäisten osalta myös heidän syntymäpäivänsä ja perillisten kohdalta, miten he ovat vainajalle sukua
Perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta.
Jollei jotakin edellä mainittua seikkaa voida ilmoittaa, on siitä ja sen syystä tehtävä merkintä perukirjaan.
4 § Varat ja velat
Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan
sellaisina kuin ne kuoleman tapahtuessa olivat.
Perukirjassa on mainittava myös
varojen arvo.
Verohallinto on vahvistanut koko maata koskevat ohjeet omaisuuden arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa
Uskottujen miesten käsitys omaisuuden arvosta ei sido myöskään myöhemmin toimitettavassa perinnönjaossa.
Perinnönjaossa omaisuus arvioidaan jakohetken mukaan uudelleen.
Perukirjassa on lisäksi mainittava
ennakkoperintö
sekä muu pesään kuulumaton omaisuus, joka on otettava huomioon perillisen lakiosan suuruutta määrättäessä.
Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, on myös tämän varat ja velat merkittävä perukirjaan.
Milloin jommallakummalla puolisolla oli omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, on perukirjassa mainittava, mihin sanottu seikka perustuu
Jos puolisoilla oli yhteistä omaisuutta tai velkaa, on perukirjassa mainittava, mitä siitä tulee kumpaisenkin osalle.
5 § Testamentti tai avioehtosopimus
Jos perittävä on tehnyt testamentin tai avioehtosopimuksen, on se otettava tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä
liitettävä perukirjaan
Perukirjaan on niin ikään liitettävä kirkonkirjan tai vastaavan rekisterin ote, josta käy selville eloonjäänyt puoliso ja perilliset.
6 § Pesän ilmoittaja
Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä
valaehtoinen vakuutus
, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta.
6 § Pesän ilmoittaja
Pesän ilmoittaja
ilmoittaa jäämistöön kuuluvan omaisuuden ja velat
Ilmoittamisvelvollisuus on
sillä, joka hoitaa pesän omaisuutta tai on muutoin parhaiten sen tilaan perehtynyt
Pesän tilaan voi olla parhaiten perehtynyt esimerkiksi
pesänselvittäjä tai perittävän avopuoliso
Osakkaan sekä eloonjääneen puolison, vaikkei tämä olisikaan osakas, tulee kehotuksesta antaa tietoja perunkirjoitusta varten.
Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan.
8 § Perukirjan toimitus viranomaisille
Perukirja on
annettava lääninverovirastolle
siten kuin perintö- ja lahjaverolaissa (378/40) säädetään
Jos perunkirjoituksen toimittaminen on laiminlyöty, käräjäoikeuden tulee lääninveroviraston ilmoituksesta määrätä sopiva henkilö toimituttamaan perunkirjoitus.
10 § Täydennys- tai oikaisukirja
Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu
uusia varoja tai velkoja,
on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisukirja. Siitä on soveltuvin kohdin voimassa, mitä edellä on perukirjasta säädetty.
11 § Tahallaan salaaminen
Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin,
tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
21 Kuolleen henkilön ja pesän velasta
Kuolema ei yleensä lakkauta velkasuhteita.
Velallinen ei vapaudu velkavastuustaan velkojan kuoleman johdosta ja velkojalla säilyy velallisen kuolemasta huolimatta oikeus saada suoritus saatavalleen.
Pääsääntö on selvä:
velkojat tyydytetään ensin
– perintöosuudet, legaatit ja muut jäämistöoikeudelliset etuudet vasta nettojäämistöstä.
1 § Mistä velat maksetaan (suoritetaan)
Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat.
Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät.
Tämän jälkeen maksetaan vainajan tekemät velat
Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.
Kuolinpesän konkurssi
Kuolinpesän konkurssissa konkurssipesä vastaa pesänselvitysveloista.
2 § Osakas
Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta.
Osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa.
Sama vastuu on osakkaalla, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan valalla perukirjan vaarantaa velkojan oikeutta antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan.
Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään osakkaan vastuusta, ei sovelleta osakkaaseen, jota edustaa edunvalvoja.
5 § Julkinen haaste
Perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen voidaan hakea julkista haastetta
vainajan ja pesän velkojen selvittämiseksi
niin kuin julkisesta haasteesta annetussa laissa (729/2003) säädetään.
Hakemuksen voi tehdä eloonjäänyt puoliso, kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija.
Julkista haastetta voidaan hakea myös eloonjääneen puolison velkojen selvittämiseksi.
Jos on syytä epäillä, että pesän ja vainajan velat ovat suuremmat kuin pesän varat, pesänselvittäjän on haettava julkista haastetta, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.
6 § Ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa, ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus.
Jos ositus tai perinnönjako on toimitettu 1 momentin vastaisesti, tuomioistuin voi pesänselvittäjän kanteesta:
määrätä osituksen tai perinnönjaon peruuntumaan
ja velvoittaa osakkaat palauttamaan kaiken osituksessa tai jaossa saamansa omaisuuden taikka korvaamaan sen arvon;
jollei kaiken omaisuuden palauttaminen ole tarpeen velkojen ja pesänselvitysvelkojen maksamiseksi,
velvoittaa osakkaat yhteisvastuullisesti suorittamaan pesälle velkojen maksamiseen tarvittavan rahamäärän.
Osakas, joka on velvoitettu yhteisvastuulliseen suoritukseen pesälle 2 momentin 2 kohdan nojalla,
ei ole velvollinen suorittamaan enempää kuin hän on osituksessa tai jaossa saanut.
Osakas vapautuu suoritusvelvollisuudestaan, jos hän palauttaa kaiken osituksessa tai jaossa saamansa omaisuuden.
7 § Testamentin perusteella saatu omaisuus
Erityisjälkisäädöksen tai tarkoitemääräyksen perusteella
pesästä saatu omaisuus on palautettava siltä osin kuin sitä tarvitaan velan katteeksi.
Omaisuuden arvon korvaamiseen sovelletaan, mitä 8 §:ssä säädetään.
8 § Korvausvelvollisuus jos omaisuus ei ole tallella
Jos palautettava omaisuus ei ole tallella tai muuten palautettavissa, sen
arvo on korvattava
Jos palautettavan omaisuuden arvo on alentunut merkittävästi kulumisen tai vahingoittumisen vuoksi, palautusvelvollisen on korvattava arvon aleneminen.
Jos tietyn omaisuuden palauttamisesta aiheutuisi haittaa, palautusvelvollisella on oikeus maksaa omaisuuden palauttamisen sijasta omaisuuden arvon mukainen korvaus.
11 § Konkurssi
Jollei pesänselvittäjää ole määrätty, osakas voi hakea kuolinpesän asettamista konkurssiin.
22 Erityisjälkisäädöksen ja tarkoitemääräyksen täytäntöönpanosta
Mitä tässä luvussa on säädetty erityisjälkisäädöksestä, on vastaavasti sovellettava tarkoitemääräykseen.
1 § Jakamattomasta pesästä täytettävä erityisjälkisäädös
Jakamattomasta pesästä täytettävä erityisjälkisäädös on pantava täytäntöön niin pian kuin se voi tapahtua tuottamatta haittaa kenellekään, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen.
Jos perinnönjako toimitetaan ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu erityisjälkisäädös on täytetty tai siihen tarvittava omaisuus pantu erityiseen hoitoon, vastaavat osakkaat yhteisvastuullisesti jälkisäädöksen täytäntöönpanosta, niin kuin jakoa ei olisi toimitettu.
2 § Perillisen tai testamentin saajan täytettävä erityisjälkisäädös
Milloin erityisjälkisäädös on jonkun perillisen tai testamentin saajan täytettävä, on hänen pantava jälkisäädös täytäntöön saatuaan haltuunsa sen täyttämiseen tarkoitetun omaisuuden.
Jos hänen laiminlyönnistään johtuu, ettei hän ole sitä omaisuutta saanut, on hänen korvattava vahinko.
3 § Omaisuuden huolimattomasti hoito
Jos omaisuutta, joka on jollekin määrätty erityisjälkisäädöksellä, hoidetaan huolimattomasti tai saajan oikeutta muutoin vaarannetaan, voi oikeus, mikäli jälkisäädöksen täyttämisestä ei ole asetettu tyydyttävää vakuutta, määrätä sanotun omaisuuden pantavaksi erityiseen hoitoon. Sellaista määräystä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava.
4 § Omaisuuden tuotto
Kun erityisjälkisäädös tarkoittaa tiettyä omaisuutta, on jälkisäädöksen saajalla, jollei testamentista muuta johdu, oikeus saada sen tuotto
Mutta hänen on, ennen kuin omaisuus hänelle annetaan, suoritettava siitä olleet tarpeelliset kustannukset, mikäli ne eivät ole aiheutuneet pesän selvityksestä.
7 § Jos tarkoitemääräyksen täytäntöönpano on laiminlyöty
Jos tarkoitemääräyksen täytäntöönpano on laiminlyöty, on jokaisella, jolla saattaa olla etua määräyksen täytäntöönpanosta, sekä pesänselvittäjällä, testamentin toimeenpanijalla, eloonjääneellä puolisolla, niin myös perillisellä ja yleisjälkisäädöksen saajalla sekä perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan jälkeläisellä oikeus ajaa siitä kannetta.
Perillisellä on kanneoikeus silloinkin, kun hänellä ei ole osuutta pesään.