Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Perintökaari 40/1965 Luvut 9–16 - Coggle Diagram
Perintökaari 40/1965 Luvut 9–16
9 Oikeudesta tehdä ja saada testamentti
1 § Kuka saa tehdä testamentin
Joka on
täyttänyt kahdeksantoista vuotta
, saa testamentilla määrätä jäämistöstään.
Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja
viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.
2 §
Testamentti muun henkilön kuin testamentin tekijän kuolinhetkellä elävän taikka sitä ennen siitetyn ja sittemmin elävänä syntyvän hyväksi on tehoton.
3 § Ulkomaalainen
Ulkomaalaisen oikeudesta saada testamentilla omaisuutta Suomessa on voimassa, mitä ulkomaalaisen oikeudesta perintöön on säädetty.
10 Testamentin tekemisestä ja peruuttamisesta
Testamentti
voidaan tehdä joko luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön hyväksi.
Testamentti voidaan tehdä oikeushenkilön hyväksi, jos oikeushenkilö on olemassa perittävän kuollessa
Kihlakumppanin ja aviopuolison hyväksi tehty testamentti raukeaa, jos kihlaus tai avioliitto myöhemmin purkautuu
muusta syystä kuin testamentin tekijän kuoleman johdosta
Oikeushenkilö voi toteuttaa tarkoitustaan esimerkiksi tukemalla luonnonsuojelua.
Testamenttia ei kuitenkaan voi tehdä suoraan luonnon hyväksi.
1 § Muotovaatimukset
Testamentti on tehtävä
kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä
Todistajien on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti
nimikirjoituksillaan
Toinen henkilö voi allekirjoittaa testamentin ainoastaan kirjoituskyvyttömän henkilön puolesta.
Todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti
, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.
Laki ei edellytä, että jälkisäädös otsikoidaan testamentiksi. Näin ollen
sana ”testamentti” ei kuulu muotoon.
Asiakirjaa voidaan pitää testamenttina, vaikka sen otsikko olisikin esimerkiksi lahjakirja
2 § Todistajat
Kahden yhtä aikaa läsnä
olevan henkilön on todistettava testamentti oikeaksi
Testamenttia ei ole mahdollista todistaa oikeaksi esimerkiksi siten, että todistajat käyvät eri aikoina allekirjoittamassa testamentin.
Todistajat merkitkööt
nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan
sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen.
Todistajien rajoitukset 4 §
Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on
viittätoista vuotta nuorempi
tai
Joka
sieluntoiminnan häiriön
vuoksi on kykenemätön todistamaan
Älköönkä
testamentin tekijän puolisoa
tai
Sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa
Eikä myöskään hänen
veljeänsä tai sisartansa
tahi näiden puolisoa taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.
3 § Suullinen testamentti
Joka
sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi
on estynyt tekemästä testamenttia 1 §:ssä säädetyllä tavalla, saa tehdä sen
suullisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä
tai todistajittakin omakätisesti kirjoittamallaan ja allekirjoittamallaan asiakirjalla.
Jos subjektiivisista syistä johtuva este, esimerkiksi paniikkihäiriö, estää normaalimuodon noudattamisen, testamentin voi laatia
hätätilatestamentin muodossa.
Pelkät testamentin tekijän omat mielikuvat siitä, ettei hän voi tehdä normaalimuotoista testamenttia, eivät aina pätevöitä hätätilatestamenttia.
Kirjallinen hätätilatestamentti
Hätätilatestamentti voidaan tehdä myös siten, että
testamentin tekijä omakätisesti kirjoittaa testamentin tekstin ja merkitsee alle oman nimensä
Itsemurhaa edeltävä ahdinko
on tyypillinen esimerkki hätätilasta, jonka vallitessa perittävä kirjoittaa viimeisen viestinsä läheisilleen
Kirjallista hätätilatestamenttia kutsutaan
holografiseksi testamentiksi.
Todistajia ei kirjalliselle hätätilatestamentille tarvita
5 § Määräyksen peruuttaminen
Testamentin peruuttaminen
edellyttää aina sitä, että peruuttajalla on kelpoisuus tahdonilmaisun antamiseen.
Testamentin tehokas peruuttaminen edellyttää lisäksi, että
siihen ryhdytään peruuttamistarkoituksessa
Jos testamentin tekijä esimerkiksi huolimattomasti tulta käsitellessään sytyttää talonsa palamaan, kuolee itse savumyrkytykseen ja testamenttiasiakirja tuhoutuu tulipalossa, testamentti voidaan panna täytäntöön siitä huolimatta, että alkuperäinen asiakirja on tuhoutunut, mikäli sen sisältö on tiedossa.
Testamentin laatiminen on ankaran muotosidonnainen oikeustoimi.
Sen sijaan testamentin peruuttaminen on äärimmäisen muotovapaa oikeustoimi.
Useimmissa tapauksissa testamentti kuitenkin peruutetaan samassa muodossa kuin missä se on aikanaan laadittu.
7 §
Keskinäisellä testamentilla tarkoitetaan kahden ihmisen yhdessä
toistensa eduksi
tekemää testamenttia.
Peruuttaminen voi koskea vain omaa osuutta testamenttimääräyksestä
Joka
yksipuolisesti
peruuttamalla tai muuttamalla keskinäistä testamenttia
ilmeisesti toimii molemminpuolisen määräyksen olennaisten edellytysten vastaisesti,
menettäköön testamenttiin perustuvan oikeutensa.
Lupaus olla peruuttamatta testamenttia ei sido, eli testamentin saa aina peruuttaa
Testamenttiehdot
Jos testamentissa ei ole asetettu saajalle minkäänlaisia ehtoja, hän saa täyden määräämisvallan legaattiomaisuuteen
sen jälkeen, kun legaatti on täytetty ja yleisjälkisäädöksen nojalla saatuun omaisuuteen, kun perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi.
Testamenttiin otettu sitova ehto rajoittaa testamentin saajan oikeutta määrätä hänelle testamentin nojalla tulleesta omaisuudesta, sillä testamentin saajan on otettava ehdon asettamat velvoitteet huomioon
Sallitut ehdot
Lykkäävät ehdot
Lykkäävällä ehdolla tarkoitetaan määräystä, jonka toteutumisesta riippuu testamentissa tarkoitetun oikeuden voimaantulo.
Tavallisin lykkäävä ehto on toissijaisen testamentin saajan määrääminen. Tällöin testamentattu omaisuus menee ensin ensisaajalle ja vasta hänen oikeutensa lakattua toiselle, lopulliselle omaisuuden saajalle.
Lykkäävästä testamenttiehdosta on kysymys myös silloin, kun testamentin tekijä on määrännyt, että testamentin saaja saa omaisuuden hallintaansa vasta täytettyään esimerkiksi 25 vuotta.
Purkava ehto
Jos testamentissa tarkoitetun oikeuden pysyvyys riippuu jonkin toisen seikan toteutumisesta, puhutaan purkavasta ehdosta.
Kielletyt ehdot
Kiellettyinä pidetään ehtoja, jotka
velvoittavat testamentin saajan hyvän tavan vastaiseen käyttäytymiseen tai rajoittavat kohtuuttomasti hänen normaalia toimintaansa.
Tavallisin esimerkki kielletystä purkavasta ehdosta on määräys, jonka mukaan testamentin saaja menettää oikeutensa, jos hän solmii avioliiton tietyn henkilön kanssa.
Ehdonluonteiset määräykset
Tarkoitemääräyksellä testamentin saajalle asetetaan jokin suoritusvelvollisuus ilman, että millekään nimenomaiselle oikeussubjektille syntyy vastaavaa oikeutta.
Testamentin saajalle voidaan esimerkiksi asettaa velvollisuus taidekokoelman näytteille panemiseen.
Testamentin saaja voidaan velvoittaa käyttämään jäämistöomaisuutta määrätarkoitukseen myös siten, että siitä annetaan toistuvaisavustuksia tai muita toistuvia suorituksia jonkin toiminnan edistämiseen.
11 Testamentin tulkinnasta
”Tulkinta” tarkoittaa testamenttitahdon tai testamenttiasiakirjan sisällön selvittämistä.
Testamentin tekijän tahto ei kuitenkaan ole varsinaisesti tulkinnan kohteena.
Tulkittavana on aina testamentin teksti, sen kielellinen ilmiasu.
1 §
Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa.
Tulkinnallisena lähtökohtana on olettama, jonka mukaan testamentin tekijä on pyrkinyt testamenttiin sisällyttämillään määräyksillä mielekkäisiin tavoitteisiin
Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.
Jos testamentti on kirjoitusvirheen tai erheellisen sanonnan vuoksi saanut toisenlaisen sisällön kuin mitä testamentin tekijä on tarkoittanut, pantakoon testamentti kuitenkin täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville.
6 § Jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hän on saanut oikeutensa
Jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan tai jos testamenttia ei muutoin voida hänen kohdaltaan panna täytäntöön,
tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä.
8 § Testamentti kihlatulleen tai puolisolleen ja kihlaus tai avioliitto sen jälkeen purkautuu muusta syystä kuin testamentin tekijän kuoleman johdosta
Jos joku on tehnyt testamentin kihlatulleen tai puolisolleen ja kihlaus tai avioliitto sen jälkeen purkautuu muusta syystä kuin testamentin tekijän kuoleman johdosta,
on määräys tehoton.
9 § Tarkoitemääräys
Jos omaisuudesta, joka on tuleva tietylle perilliselle tai testamentin saajalle, on annettu tarkoitemääräys, tulee saajan panna määräys täytäntöön.
Muussa tapauksessa täytetään tarkoitemääräys jakamattomasta pesästä.
Tulkintaperiaatteet
Subjektiivisen tulkinnan periaate
Testamentille on aina annettava testamentin tekijän tiedossa olevaa tarkoitusta vastaava tulkinta.
Jos testamentin tekijän tarkoitus ei ole tiedossa, testamenttia on tulkittava
hänen oletetun tarkoituksensa mukaisesti
Tulkitsijan on pyrittävä eläytymään testamentin tekijän elämäntilanteeseen, hänen oloihinsa ja ajattelutapaansa voidakseen selvittää, mitä hän on ilmaisullaan halunnut sanoa ja miten hän on ajatellut jälkisäädöksen toimeenpantavaksi.
Kokonaisajatuksen selvittäminen
Yhtäältä tulkitsijan on harmonisoitava tulkintaa kaipaava yksityiskohta muun testamentin sisällön kanssa
siten, ettei se ole kontradiktorisessa ristiriidassa muiden testamenttimääräysten kanssa.
Toisaalta testamentti on pyrittävä ymmärtämään osana laajempaa asia- tai toimintakokonaisuutta
Sanonnan erittely
Jos jokin testamentissa käytetty ilmaisu on epäselvä, on lähdettävä olettamuksesta, että testamentti on sisäisesti johdonmukainen, harmoninen kokonaisuus.
Testamentin tekijän ei voida olettaa tieten tahtoen toimineen ristiriitaisesti jälkisäädöstään muotoillessaan.
Jos testamentti on kirjoitusvirheen tai erheellisen sanonnan vuoksi saanut toisenlaisen sisällön kuin mitä testamentin tekijä on tarkoittanut,
testamentti on pantava täytäntöön testamentin tekijän tarkoituksen mukaisesti, jos se saadaan selville
Sanarajaperiaate
Sanarajaperiaatteen mukaan testamentin
tulkintaratkaisu ei voi etääntyä kokonaan sanojen merkityssisällön ulkopuolelle
, vaan sen täytyy kiinnittyä hyväksyttävällä tavalla johonkin mahdolliseen ilmaisun merkitykseen.
Sanarajaperiaatetta sovellettaessa on lähtökohdaksi valittava testamentin tekijän käyttämä kieli.
Tulkitsija voi käyttää hyväkseen kaiken sellaisen liite- ja tulkinta-aineiston, joka täsmentää tai täydentää testamenttitahtoa testamentin tekijän käyttämän kielen sisällä.
Ristiriitaisten testamenttien täytäntöönpano
Yksilöityjä omaisuusobjekteja koskeva määräys pannaan täytäntöön ennen muita määräyksiä
Esim. A on testamentoinut B:lle mökin ja C:lle 30 000 rahaa
Rahaa on vain 20 000
B saa mökin ja C saa 20 000
Kaksi testamenttia
Jos ei ole ristiriitaa, noudatetaan molempia
Osittainen ristiriita:
tulkintapresumptio, ensimmäinen testamentti peruuntuu osittain
Testamenttiluokitukset
Käyttö/hallintaoikeustestamentti
Käyttö- eli hallintaoikeustestamentti tuottaa testamentin saajalle ainoastaan oikeuden hallita omaisuutta sekä nauttia sen tuotto
Hallintaoikeustestamentilla turvataan hallintaoikeuden saajan asema, mutta
varmistetaan samalla se, ettei omaisuutta hävitetä omistajan vahingoksi.
Käyttöoikeuden saajaa suojataan niin, ettei omistaja saa käyttöoikeuden aikana luovuttaa omaisuutta käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta.
Yleistestamentti
Saaja saa perillisen aseman perinnönjaossa, on osakas kuolinpesässä jne.
Voidaan määrätä koko omaisuus, määräosa tai se, mikä jää "jäljelle"
Mistä saa osuutensa
Perinnönjaossa
Erityistestamentti/Legaatti
EI ole osakas taikka perillinen
Tietty esine, rahamäärä jne.
Mistä saa osuutensa
Jakamattomasta pesästä
Jakamattomasta pesästä täytettävä erityisjälkisäädös on
pantava täytäntöön niin pian kuin se voi tapahtua tuottamatta haittaa kenellekään
, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen.
Jos tarkoitemääräyksen täytäntöönpano on laiminlyöty, on jokaisella, jolla saattaa olla etua määräyksen täytäntöönpanosta, sekä pesänselvittäjällä, testamentin toimeenpanijalla, eloonjääneellä puolisolla, niin myös perillisellä ja yleisjälkisäädöksen saajalla sekä perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan jälkeläisellä oikeus ajaa siitä kannetta.
Omistusoikeustestamentti
Voi olla täysi omistusoikeus tai rajoitettu
Omistusoikeustestamentti tuottaa saajalleen täyden omistusoikeuden. Hän voi luovuttaa omaisuutta, ja se voidaan ulosmitata hänen velastaan. Omaisuus periytyy myös hänen jälkeläisilleen, ja hän voi tehdä omaisuudesta myös testamentin.
13 Testamentin pätemättömyydestä
1 §
Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
jos testamentin
tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään
jos testamenttia ei ole tehty
laissa säädetyssä muodossa
jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu
sieluntoiminnan häiriö
jos testamentin tekijä on
pakotettu tekemään testamentti
tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.
2 §
Jos jonkin testamenttiin sisältyvän määräyksen osalta ei ole noudatettu 10 luvun 4 §:n 2 momentin säännöstä, on testamentti siltä osin pätemätön.
14 Testamentin tiedoksi antamisesta ja moitteesta
Perittävän tekemä testamentti on saatettava voimaan. Se ei tapahdu itsekseen, vaan vaatii aktiivisia toimia
4 § Tiedoksianto
Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä
tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.
Voidaan antaa tiedoksi milloin tahansa, viimeistään 10v. kuluttua
Jos testamentin tekijän perillisenä on eloonjäänyt puoliso, on testamentti annettava tiedoksi myös niille 3 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuille perillisille, joilla tiedoksi antamisen hetkellä on lähinnä oikeus periä testamentin tekijä. Jollei testamentin tekijältä ole jäänyt perillisiä, on testamentti annettava tiedoksi valtiokonttorille.
Jos testamentti on tehty suullisesti, on perillisille annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentin todistajien kuulustelusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä.
5 § Moite
Perillisen testamentin saajaa vastaan ajama kanne testamentin julistamisesta pätemättömäksi
siltä osin kuin se estää häntä saamasta perintöosuuttaan jäämistöstä.
Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on
nostettava kanne 6 kuukauden kuluessa
saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon.
Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin
tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan.
Perillisen oikeus moittia testamenttia ei siirry hänen velkojilleen.
Perittävän kuollessa moiteoikeus siirtyy kuolinpesälle
Sovelletaan yhteishallintoperiaatetta, osakkaiden on kaikkien tehtävä moite YHDESSÄ
Jos perittävä on luopunut oikeudestaan perintöön
Moiteoikeus siirtyy sijaisperillisille jolla on YKSILÖLLINEN moiteoikeus
Rinnakkaislegitimaatio
Perintöosuuden luovuttajalla on luovutuksensaajan kanssa oikeus moittia, vaikka hänellä ei olisi enää perintöä
Lakiosailmoitus testamentinsaajalle
15 Perintöön tai testamenttiin perustuvan oikeuden menettämisestä ja perinnöttömäksi tekemisestä
1 § Kuoleman aiheuttanut rikos
Älköön kukaan saako perintöä tai testamenttia sen jälkeen, jonka kuoleman hän on tahallisesti aiheuttanut rikollisella teolla.
Jos 1 momentissa tarkoitettu rikos on kohdistunut perittävän perilliseen tai testamentin saajaan, ei rikoksentekijällä ole parempaa oikeutta kuin hänellä olisi ollut surmatun eläessä.
2 § Tahalleen hävitetty tai salattu testamentti
Jos joku on tahallansa hävittänyt tai salannut perittävän testamentin,
voi oikeus julistaa hänet kokonaan tai osaksi menettäneeksi oikeutensa perinnön tai testamentin saamiseen tämän jälkeen.
3 § Osalliset
Mitä 1 ja 2 §:ssä on sanottu, sovelletaan myös siihen, joka on ollut osallinen niissä tarkoitettuun tekoon.
4 § Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi
Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi,
jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä.
Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
Perinnöttömäksi tekemisestä
on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste
. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.
5 § Kuka saa menetetyn perinnön
Perinnön, jonka perillinen on 1–4 §:ssä säädetyin tavoin menettänyt, saa se, jolla olisi ollut perintöön oikeus siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää.
16 Perillisen ja testamentin saajan oikeuden vanhentumisesta
1 § Oikeuden saattaminen voimaan
Joka on saanut perinnön tai testamentin, saattakoon oikeutensa voimaan tässä luvussa säädetyllä tavalla
viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta, tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien.
Perintöön ja testamenttiin perustuva oikeus on saatettava voimaan kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta (PK 16:1.1).
Kymmenen vuoden määräaika on ehdoton eikä laillinen este jatka sitä.
Määräaika kuluu myös sellaisen perillisen vahingoksi, jolla ei ole tietoa perittävän kuolemasta ja hänelle kuuluvasta perinnöstä
Testamentin saaja menettää oikeutensa silloinkin, kun testamentti on häneltä salattu.
Vaatimus perinnön vastaanottamisesta rakentuu ankaran selonottovelvollisuuden periaatteelle.
Oikeus voi kuitenkin sen hakemuksesta, jolla on perillisen tai testamentin saajan ohella tai lähinnä hänen jälkeensä oikeus jäämistöön, määrätä, että tämän on saatettava oikeutensa voimaan tietyn, enintään vuoden pituisen määräajan kuluessa siitä, kun hänelle on annettu tieto määräyksestä.
2 § Miten saatetaan voimaan
Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan,
ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää.
Tällainen vaatimus voidaan esittää myös oikeudelle tai kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä tuomarille.
Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön,
jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin
Edustaja
Milloin perilliselle on määrätty uskottu mies valvomaan hänen oikeuttaan perintöön, on perillisellä lupa tehdä ilmoitus myös uskotulle miehelle, jonka tulee viivytyksettä antaa siitä tieto oikeudelle tai tuomarille.
Oikeuden tai tuomarin, jolle on tehty 2 §:ssä tarkoitettu ilmoitus, on lähetettävä siitä tieto niille pesän osakkaille, joiden nimi ja osoite on mainittu perukirjassa tai jotka muutoin ovat tunnettuja.
3 § Jos oikeus perintöön on menetetty
Milloin perillinen tämän luvun säännösten mukaan on menettänyt oikeutensa perintöön,
menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää.