Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Avoliitto - Coggle Diagram
Avoliitto
1. Monenlaiset avoliitot
Erityislailla sääntelemättömän avoliiton tunnusmerkistö.
- Avoliitot voidaan ryhmitellä neljään pääryhmään sillä perusteella, minkälaisessa elämänkaaren vaiheessa avoliitto on solmittu.
- Avoliitto voi olla nuorten aikuisten ensimmäinen avoliitto
- se voi olla avioliittoa edeltävä liitto tai avioliiton jälkeen alkanut avoliitto
- avoliiton jälkeen alkanut uusi avoliitto
Oikeudellisesti avoliitot voidaan jakaa kahteen pääryhmään
- niihin, joihin ei sovelleta erityistä avoliittolakia (erityislailla sääntelemätön avoliitto) ja
- niihin, joihin avoliittolaki soveltuu (lakisääteinen avoliitto).
Määrittely
- Yhteisen ymmärryksen saavuttaminen edes siitä, mikä määrittää määriteltävän, on hankalaa
Asuminen
- Avoliitto on parisuhde, jossa kaksi henkilöä elää yhteisessä taloudessa olematta keskenään avioliitossa.
- Keskeisessä asemassa näyttäisi siis olevan asuminen.
- Jos henkilöt ovat muuttaneet yhteisesti hankkimaansa huoneistoon tai yhdessä solmineet huoneenvuokrasopimuksen, tätä voidaan yleensä pitää riittävänä näyttönä avoliitosta.
- Aivan samalla tavalla kuin avioliitto, myös avoliitto voi olla etäliitto. Vasta kun suhde päättyy pysyvään erillään asumiseen, avoliitto purkautuu, avioliitto ei silloinkaan
Yhteinen talous
- Lyhytaikainen yhdessä asuminen ei vielä konstituoi suhteesta avoliittoa.
- Jonkinlaisena merkkinä suhteen vakiintumisesta voidaan pitää sitä, että henkilöillä on ollut yhteinen talous useamman kuukauden ajan.
- osapuolten yksityisten varojen käyttäminen yhteiseen talouteen ja yhteiset hankinnat
-
Esteet
- Henkilöt, jotka eivät avioesteestä johtuen voi solmia avioliittoa, eivät voi myöskään muodostaa avoparia. Siten esimerkiksi yhteisessä taloudessa elävä sisar ja veli eivät voi olla avosuhteessa keskenään.
- Voimassa oleva avioliitto muodostaa myös avoliiton esteen. Kahden oikeudellisen perheen perustaminen samanaikaisesti ei ole Suomessa mahdollista.
Lapsen asema
Äitys
- Lapsen synnyttäjä on lapsen äiti riippumatta siitä, elääkö hän yksin, avoliitossa vai avioliitossa.
Isyys
- Isyysolettamaa sovelletaan vain avioliitossa syntyneisiin lapsiin, joten avomiehen isyys on oikeudellisesti vahvistettava
- Vaikka avopuolison isyys olisikin vahvistettu, hän ei ole vielä tämän päätöksen nojalla lapsensa huoltaja.
- Jos avoliitossa syntyneen lapsen isä haluaa yhteishuoltajaksi avovaimonsa kanssa ja vanhemmat ovat asiasta yksimielisiä, he voivat sopia lapsen huollosta.
Avoero
- Avoliitossa syntyneiden lasten oikeudellinen asema avoeron jälkeen on järjestetty lainsäädännöllisesti samalla tavalla kuin avioliitossa syntyneiden lasten asema avioeron jälkeen.
Sukunimi
- Nykyisin sellaiset avopuolisot, joilla on yhteinen lapsi, voivat hakemuksesta saada yhteisen sukunimen.
- Vuoden 2019 alusta voimaantulevaksi tarkoitetun etu- ja sukunimilain mukaan avopuolisoilla on oikeus saada yhteinen sukunimi, jos heillä on yhteinen lapsi tai avoliitto on kestänyt viisi vuotta.
-
Lakisääteinen avoliitto
- Avoliittolaki
- Laissa sääntelemätön avoliitto muuttuu lakisääteiseksi avoliitoksi ilman erillistä rekisteröintimerkintää tai avopuolisoiden nimenomaista tahdonilmaisua silloin, kun lakisääteisen avoliiton tunnusmerkistö täyttyy
- Avoliittolakia sovelletaan Suomessa asuviin henkilöihin heidän kansalaisuudestaan riippumatta.
- Avopuolisot voivat sopia joko ennen avoliittoa tai sen aikana, ettei lain säännöksiä sovelleta heidän väliseensä suhteeseen. Sopimuksen muodosta ei lakiin sisälly määräyksiä.
Lakisääteisen avoliiton tunnusmerkistö
- Avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi
Taannehtivuusperiaate
- Avoliittolaki on taannehtiva. Sitä sovellettiin kaikkiin niihin avoliittoihin, jotka eivät olleet päättyneet lain voimaantullessa
- Jos avopuolisoilla oli esimerkiksi ollut yhteinen talous vuodesta 2004 lukien ja heillä oli yhteinen talous keväällä 2011 kun laki tuli voimaan, he elivät jo tuolloin lakisääteisessä avoliitossa.
Oikeussuhteet
- Avoliiton aikana avopuolisoiden väliseen suhteeseen ei sovelleta mitään erityissäännöksiä
- Avoliittolakiin ei sisälly määräyksiä avoliiton varallisuusjärjestelmästä.
- Tässä suhteessa lakisääteinen avoliitto ei eroa erityislailla sääntelemättömästä avoliitosta, eikä siirtyminen lakisääteiseen avoliittoon vaikuta millään tavalla avopuolisoiden omistuskysymyksiä koskeviin ratkaisuihin.
- Avoliittolaki koskee vain niitä tilanteita, joissa avoliitto päättyy joko avoeron tai avopuolison kuoleman johdosta.
Omaisuus
- Lakisääteinen avoliitto rakentuu ajatukselle, jonka mukaan kummallekin kuuluu vain hänen omistamansa omaisuus
Elatus
- Lakisääteisessä avoliitossa elävät henkilöt eivät ole toisiinsa nähden elatusvelvollisia avoliiton aikana tai sen päätyttyä.
Omaisuuden erottelu
- Avoliittolakia sovelletaan vain yhteistalouden purkamiseen ja vain niissä tapauksissa, joissa avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen vaatii avopuolisoiden omaisuuden erottelua
- Avopuolisoiden omaisuuden erottelu voidaan jakaa avoeron johdosta toimitettavaan omaisuuden erotteluun ja avopuolison kuoleman johdosta toimitettavaan jäämistöerotteluun.
- Omaisuuden erottelu voi molemmissa tilanteissa tapahtua osapuolten keskinäisin sopimuksin (sopimuserottelu) tai sen voi toimittaa myös pesänjakaja (toimituserottelu).
Pääperiaatteet
Avoliittolaki rakentuu täydelliselle omaisuuden erillisyydelle.
- Kumpikin avopuoliso omistaa sen omaisuuden, joka heillä oli avoliittoon mennessään tai jonka he avoliiton aikana ovat saaneet siitä riippumatta, sijaitseeko omaisuus Suomessa vai ulkomailla
- kumpikin puoliso saa sen omaisuuden, joka hänelle omistajana kuuluu.
- Omaisuuden erillisyyttä täydentää avopuolisoiden velkojen erillisyys. Avopuolisot voivat olla yhdessä vastuussa velasta vain velkasitoumuksen ehtojen perusteella.
Yhteisomistusolettama
- Jos avopuolisoiden omaisuutta eroteltaessa ei voida näyttää sitä, kummalle omaisuus omistajana kuuluu, eivätkä avopuolisot ole toisin sopineet tai olosuhteista voida päätellä sitä, kumpi avopuolisoista omistaa irtaimen omaisuuden, sen katsotaan kuuluvan avopuolisoille yhteisesti yhtäläisin oikeuksin
- Yhteisomistusolettama on mahdollista kumota saantonäytöllä.
Hyvitys erottelussa
- Täydellinen omaisuuden erillisyysjärjestelmä voisi johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen niissä tapauksissa, joissa omaisuutta on avoliiton aikana hankittu vain toisen avopuolison nimiin.
- Yksinomaan se seikka, että avopuolisoiden omaisuudet ovat erisuuruiset, ei oikeuta hyvitykseen.
- Vähäisyyskriteeri leikkaa järjestelmän ulkopuolelle lusikkariidat, joiden lopputuloksella ei ole merkittävää vaikutusta kummankaan puolison taloudelliseen hyvinvointiin.
- Pesänjakaja voi ottaa kantaa hyvitysvaatimukseen, jos pesänjakajahakemus on tehty oikeudelle viimeistään kolmen vuoden kuluessa siitä, kun avoliitto päättyi avopuolison kuoleman johdosta tai vastaavassa ajassa siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen.
Edellytykset
- Sen mukaan avopuolisolla ja vastaavasti kuolleen avopuolison oikeudenomistajalla on oikeus hyvitykseen, jos avopuoliso on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan
- Hyvitysvaadetta ei voi esittää avoliiton kestäessä, sillä silloin se on ennenaikainen.
- Hyvitystä ei ole mahdollista saada, jos puolisoiden panokset perheen hyväksi ovat keskenään tasapainossa.
Sopimus
- Puolisot voivat keskinäisin sopimuksin sopia hyvityksen suuruudesta ennen avoeroa tai sen jälkeen.
Hyvityksen vaatiminen erilliskanteella
- Avoliittolaki ei ole saattanut voimaan pesänjakajapakkoa. Avopuoliso voi vaatia hyvitystä myös entistä avopuolisoa tai tämän perillisiä vastaan nostamallaan erilliskanteella.
- Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos hyvitystä ei ole vaadittu omaisuuden erottelussa eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu 6 kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta
Avoliiton purkautuminen kuoleman johdosta
- Jos avoliitto päättyy avopuolison kuoleman johdosta, eloonjäänyt avopuoliso ei ole suoraan lain nojalla oikeutettu saamaan suhteellista tai tietyn suuruista arvomääräistä perintöosaa ensiksi kuolleen avopuolison omaisuudesta.
- Avoleskellä on oikeus ainoastaan harkinnanvaraiseen avustukseen kuolleen puolisonsa jäämistöstä (PK 8:2)
- Avoleskellä on oikeus saada kohtuullinen avustus, jos hänen toimeentulonsa on heikentynyt avopuolison kuoleman johdosta ja avustus on tarpeen turvaamaan avolesken toimeentulon