Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Moraalisen ajattelun lähtökohtia - Coggle Diagram
Moraalisen ajattelun lähtökohtia
Moraali ja etiikka
Moraali
käsitys hyvistä ja pahoista asioista, sekä oikeista ja vääristä teoista
Ihmiset tekevät väärinä pitämiään tekoja, mutta se, että tekoa pidetään vääränä tarkoittaa, että ihmisillä on moraali
tulee latinan sanasta mores
Etiikka
arkikielessä moraali ja etiikka tarkoittavat usein samaa asiaa
filosofiassa etiikka on moraalin filosofian tutkimusta
tulee muinaiskreikan sanasta ethos
Arvot
viittaa filosofiassa arvostettuihin asioihin
kertovat, mitä asioita tulisi tavoitella ja mitä välttää
Moraaliarvot
kertovat, mitkä asiat ovat hyviä ja mitkä pahoja
ovat moraalisten näkemysten taustalla
Kaikki arvot eivät ole moraalisia arvoja
esim. rahan arvo on taloudellinen, ei moraalinen arvo
esteettiset arvot
aisteihin liittyviä arvoja
esim. ruoka voi olla hyvää
Arvohierarkia ja epäarvot
Arvihierarkia
kuvaa ihmisten arvojärjestystä
kaikki arvot eivät ole ihmiselle samanarvoisia
eri ihmiset arvostavat eri asioita
esim. toiset arvostavat kestävää kehitystä ostaen pelkästään luomuruokaa, toiset eivät välitä siitä, miten ruoka on tuotettu
Epäarvot
arvoja, jotka aiheuttavat eettistä paheksuntaa ja joita yleensä pidetään vältettävinä
esim. ahneus, itserakkaus ja luonnon roskaaminen
Välinearvot ja Itseisarvot
Välinearvot
tavoittelemisen arvoisia vain välineinä tai väylänä jonkin tärkeämmän tavoittamiselle
esim. raha on väline lomamatkan ostamiseen, ja lomamatka on välinen rentoutumiseen tai uusien kokemusten saavuttamiseksi
Itseisarvot
arvot, joita tavoitellaan niiden itsensä takia eikä välineenä muun saavuttamiseen
esim. rauha, terveys ja onnellisuus
arvoihin liittyviä kysymyksiä tutkii arvoteoria eli aksiologia
Normit
viittaa puhekielessä usein tavanomaisuuteen
tarkoittaa filosofiassa sanktioiden avulla ylläpidettyä käyttäytymissääntöä
esim. "ole reilu ystävälle"
sääntöjä, jotka kertovat, minkälainen toiminta on oikein ja millainen väärin
Voivat olla oikeuksia tai velvollisuuksia
velvollisuudet
kieltoja
kertoo, miten ei pitäisi toimia
esim. normi "varastaminen on väärin"
käskyjä
kertoo, miten pitäisi toimia
esim. normi "ole rehellinen"
Jako
Tapanormit
kaunista käytöstä ohjaavat normit
hyvät tavat
esim. Mitä pitää tehdä, kun tapaa ihmisen?
ryhmäpaine voi luoda pakottavan normin esim. näyttää tietynlaiselta
Lakinormit
lait, asetukset ja säädökset, jotka määräävät, mitä saa tehdä tai mitä on rangaistuksen uhalla tehtävä tai jätettävä tekemättä
Moraalinormit
kertovat, mitä ihminen pitää oikeana ja vääränä toimintana
hyvät tavat ja lait eivät ole moraalinormeja, ennen kuin ihminen omaksuu ne osaksi moraaliaan
esim. jos ihminen pitää varastamista vääränä, "ei saa varastaa" on moraalinormi
Ylivertaisia
ratkaisevat viime kädessä, mitä normeja ihminen noudattaa
ovat tärkeysjärjestyksessä muiden normien yläpuolella
Arvojen suhde normeihin
Moraalien normien taustalla on aina moraalisia arvoja, mutta arvoista ei aina seuraa normeja.
esim. uhrautuminen toisen puolesta on arvokas asia, mutta ei ole moraalista normia, jonka mukaan pitäisi aina uhrautua toisten puolesta.
Etiikan osa-alueet
Normatiivinen etiikka
pyrkii perustelemaan filosofisesti, miksi tietyt moraaliset normit pitävät paikkansa
Osaako perustella, miksi jokin teko on väärin?
Mikä tekee yhdestä teosta oikean ja toisesta väärän?
Soveltava etiikka
soveltaa etiikan käsitteitä ja teorioita käytännön tapauksiin
tunnetuimpia kiistanaiheita esim. eutanasia, abortti ja eläinten oikeudet
esim. Onko oikein tappaa sitä pyytävä ihminen?
Soveltavaa etiikkaa tarvitaan perustelemaan kanta näihin kysymyksiin filosofisesti
Metaetiikka
tutkii etiikan ja moraalin luonnetta kielifilosofian, mielenfilosofian, metafysiikan ja epistemologian näkökulmista
esim. voiko lause ”Varastaminen on väärin” olla tosi tai epätosi tai voiko jokin lause taas olla vain tunteiden ilmaisun väline, tai esim. "Ovatko moraaliset arvot ja normit olemassa kuten esineet, vai ovatko ne vain subjektiivisia mielipiteitä?"
Metaetiikkaa mietitään mm silloin, kun pohditaan, voiko jokin teko olla toisaalla oikein ja toisaalla väärin, miksi tehdä oikein, vaikka siitä ei ole hyötyä itselle
Metaetiikan kysymykset tulevat senkin jälkeen, kun normatiivinen etiikka on selvitetty
Deskriptiivinen etiikka
kuvailevaa etiikkaa
moraalia ei tulkita filosofian vaan esim. psykologian tai historian näkökulmasta
esim. "Miten moraali kehittyy lapsen kasvaessa aikuiseksi?"