Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Moraalisen ajattelun lähtökohtia - Coggle Diagram
Moraalisen ajattelun lähtökohtia
Arvot
Arvot viittaavat arvostettuihin asioihin ja jokaisella on omat arvot
Moraaliarvot
taas kertoo, mitkä asiat ovat hyviä ja mitkä pahoja
Kaikki arvot eivät kuitenkaan ole moraalisia arvoja, esim. rahalla on arvoa, mutta se on taloudellista eikä moraalista
Arvot kertovat, mitä asioita tulee tavoitella ja mitä yrittää välttää, jotta saisi hyvän elämän
Moraali
Käsitys mikä on hyvää ja pahaa, mikä on oikean ja väärin
Esim. Jonkin ihmisen moraalinen käsitys: "Toisen ihmisen tappaminen on väärin" tai "Alkoholin nauttiminen ei ole väärin"
Ihmiset kuitenkin tekevät oman käsityksen mukaan vääriä moraalisia tekoja. Esimerkiksi jos pitää valehtelua moraalisesti vääränä, niin saattaa silti valehdella
Etiikka
Arkikielessä moraalinen ja eettinen tarkoittaa samaa asiaa
Tieteessä etiikka tarkoittaa moraalien tutkimista filosofian kautta
Arvohierarkia ja epäarvot
Ihmisen arvojen tärkeysjärjestys kuvaa
arvohierarkiaa
, esim. toiset ostaa vain luomuruokaa, koska arvostavat luontoa ja kestävää kehitystä, kun taas toiset ostavat halvinta mahdollista ruokaa, koska, luomuruoka ei kuulu heidän arvoihin
Epäarvoja
ovat arvoja, jotka aiheuttavat eettistä paheksuntaa, kuten ahneus, mässäily ja luonnon roskaaminen
Välinearvot
Jokin arvo, joka auttaa jonkin tavoitteen täyttymisessä
Raha on välinearvo, koska sen avulla voidaan ostaa vaikka herkullista ruokaa tai hienoja vaatteita, eli se toimii välineenä.
Itseisarvot
Itseisarvot ovat arvoja, joita tavoitellaan suoraan niiden takia. Ei esimerkiksi rahan kautta. Tällaisia asioita voisi olla vaikka rakkaus ja onnellisuus.
Arvojen suhde normeihin
Arvot näkyvät jokaisen arkipäiväisessä toiminnassa, esim. ajoissa kouluun menemisessä tai jättää ostamatta lapsityövoimalla tehdyn paidan tai suosii kierrätystä
moraalisten normien taustalla on aina moraalisia arvoja, mutta arvot eivät aina johda normeihin
esim. henkilön uhrautuminen toisen puolesta on kyse hänen arvoistaan mutta se ei tarkoita, että jokainen uhrautuisi toisten puolesta
Normit
Arkikielessä normi tarkoittaa normaalia tai tavallista
Filosofiassa normi tarkoittaa sanktioiden kautta syntyneitä käyttäytymissääntöjä.
Sääntöjä mikä toiminta on oikean ja mikä väärin.
Oikeudet
Esimerkiksi saat ilmaista mielipiteesi
Velvollisuuksiin verrattuna oikeuksia ei ole
pakko
tehdä
Oman mielipiteen saa siis ilmaista, mutta ei ole pakko, jos ei halua
Velvollisuudet
Kielto
Esimerkiksi tappaminen on väärin
kertoo miten ei pitäisi toimia
Käsky
Esimerkiksi ole ystävällinen
Kertoo miten pitäisi toimia
Etiikan osa-alueet
Normatiivinen etiikka
Pyrkii perustelemaan filosofisesti, miksi moraaliset normit pitävät paikkansa
Esim. kysymyksien: "Jos varastaminen on mielestäsi väärin, osaatko myös perusteella kantasi?" tai "Mikä oikeastaan tekee yhdestä teosta oikean ja toisesta väärän?" avulla voidaan pohtia normatiivista etiikkaa
normatiivisen etiikan filosofit ovat muotoilleet moraaliteoriat
Soveltava etiikka
Tässä sovelletaan etiikan käsitteitä ja teorioita käytännön tapauksiin, kuten abortti, eutanasia ja eläinten oikeudet
Näiden esimerkkien perusteluun tarvitaan soveltavaa etiikkaa
Metaetiikka
irtautuu eettisesti kantaa ottavasta näkökulmasta ja tutkii etiikan ja moraalin luonnetta kielifilosofian, mielenfilosofian, metafysiikan ja epistemologian näkökulmista
tutkii esim. onko arvot ja normit olemassa samalla tavalla kuin tuolit ja pöydät ja voiko lause "Varastaminen on väärin." olla tosi tai epätosi
Myös kysymys: "Voiko jokin teko olla oikein jossain kulttuurissa ja väärin toisessa?" kuvastaa metaetiikkaa hyvin.
Deskriptiivinen etiikka
on kuvailevaa etiikkaa ja luetaan välittä etiikan osa-alueeksi, mutta ei ole varsinaisesti filosofiaa vaan moraalia tutkitaan esim. historian, psykologian ja sosiologian näkökulmasta
esimerkkikysymyksiä: "Mitä erilaisia arvoja ja normeja ihmisillä on ollut eri aikoina ja eri kulttuureissa?" ja "Miten moraali kehittyy lapsen kasvaessa aikuiseksi?"
Normit voidaan jakaa
Tapanormit
Normit, jotka pohjautuvat hyviin tapoihin ja hyvään käyttäytymiseen
Esimerkiksi opettajia on kohteliasta tervehtiä
Esimerkiksi kokeessa puhelin laitetaan äänettömälle ja reppuun.
Lakinormit
Lait määräävät mikä rangaistus tulee, jos jotain tekee, jää tekemättä tai mitä myös saa tehdä
Rikoslaki 28 luku 1§: "Joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi.
Laissa ei ole suoraan normia "älä varasta". Se kuitenkin antaa ymmärtää että varastaminen on väärin tai ei suoriteltavaa.
Moraalinormit
Ihmisen omiin normeihin perustuvia.
Moraalinormi on "ei saa tappaa" jos ihminen ajattelee sitä vääräksi.
Moraali ratkaisee aina loppukädessä mitä normeja ihminen käyttää
kansalaistottelemattomuus
Jossain tilanteessa jokin normi on moraalisesti oikeain, vaikka se olisikin lain vastaista.