Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Mielenterveyden taustatekijät - Coggle Diagram
Mielenterveyden taustatekijät
Biologiset
perimään liittyvät tekijät eli geenit
osa geeni varianteista on yhteydessä mielenterveyshäiriöiden kohonneeseen riskiin
poikkeavuuksia hermoston rakenteessa ja toiminnassa
synnynnäiset taustatekijät
äidin meielnterveysoireet, kuten stressi lisäävät lapsen ahdistuneisuutta, masennusta ja käytösoireita
myös suojaavia, kuten itsesäätelykyky, jonka avulla henkilö voi kerätä itselleen monia suojaavia tekijöitä, jotka auttavat suojaamaan elämän vastoinkäymisiltä
Psyykkiset
liittyvät esimerkiksi tunteiden käsittelyyn, tiedonkäsittelykykyihin, toiminnanohjaukseen tai muihin psyykkisiin kykyihin
optimismi, joka tarkoittaa yleensä myönteisiä odotuksia tulevaisuuden suhteen eli tunnetta siitä, että tulevaisuudessa on enemmän myönteisiä kuin kielteisiä tapahtumia
vastakohtana pessimismi, joka altistaa esim. masennukselle
itsetunto, joka tarkoittaa kösitystä omasta arvosta ja merkityksestä ja minäpystyvyys, jolla tarkoitetaan luottamusta omaan selviämiseen haastavissa tilanteissa. minäpystyvyys eroaa optimismista siinä, että minäpystyvyys koskee itseä ja omia kykyjä.
Haavoittuvuus-stressi-malli
psykologian teoria, jonka mukaan haavoittuvuus eli alttius sekä stressi yhdessä johtavat mielenterveyshäiriöiden kehittymiseen, pyrkii selittämään, miten erilaiset biologiset altistavat tekijät ja ympäristön stressitekijät tuottavat keskenään vuorovaikutuksessa mielenterveyshäiriöitä.
jos altistavien tekijöiden ja stressitekijöiden yhteisvaikutus on riittävän suuri, ihmiselle kehittyy mielenterveyshäiriö.
Sosiaaliset
sosiaalinen kontrolli, joka tarkoittaa, että ryhmän jäsenet tukevat ja ohjaavat toisiaan esimerkiksi valitsemaan terveyteen ja hyvinvointiin johtavia tapoja.
sosiaalinen tuki on kokemusta siitä, että ihmisestä välitetään, hän saa muilta tarvittaessa apua ja kuuluu osaksi tukea antavaa sosiaalista verkostoa. tuki voi olla joko konkreettista tietoa tai taloudellista tukea tai empatiaa, kumppanuutta tai neuvoja.
mitä enemmän ihmisellä on sosiaalisia suhteita ja tukea, sitä terveempi hän keskimäärin on niin fyysisesti kuin psyykkisesti. sosiaaliset tekijät näyttävät jopa olevan syy-seuraussuhteessa terveyteen ja hyvinvointiin, eli ne tuottavat terveyttä ja hyvinvointia.
mahdollistavat myös oman käyttäytymisen vertailun toisiin sekä sen, että toisilta ihmisiltä saadaan vaikutteita
sosiaalisesti torjutuksi tai hylätyksi tulemisen kokemukset ja yksinäisyys liittyvät voimakkaasti terveysongelmiin
vuorovaikutussuhteet voivat olla myös kielteisiä ja toimia haavoittavana tekijänä. esim. jos huumeidenkäyttäjän läheiset ovat myös huumeidenkäyttäjiä, käytön lopettaminen on erityisen vaikeaa ryhmän sosiaalisen kontrollin vuoksi.
myös lapsuusajan kaltoinkohtelu ja epäjohdonmukainen vanhemmuus altistavat mielenterveyshäiriöille. tämä voi johtua siitä, että kaltoin kohdeltu lapsi ei opi säätelemään itseään ja tunteitaan tehokkaasti ja nämä tuottavat lapselle stressiä, joka voi vaikuttaa stressijärjestelmien ja stressireaktioihin liittyvien geenien toimintaan.
haavoittavia tekijöitä ovat myös sosioekonomiseen asemaan liittyvät tekijät, jotka liittyvät koulutukseen, työhön ja taloudelliseen tilanteeseen. mielenterveyden häiriöitä esiintyy selvästi muuta väestöä enemmän matalasti koulutetuilla, työttömillä ja matalatuloisilla.
Kulttuuriset
vaikuttavat muun muassa siihen, minkälaisia odotuksia, toiveita ja tarpeita ihmisillä on omalle elämälleen, ja sitä kautta siihen, minkälaiset elämäntapahtumat koetaan vastoinkäymisiksi tai stressiä nostattavaksi
myös diagnosoinnissa on hyvä pitää mielessä kulttuurin vaikutus. joissain kulttuureissa saattaa olla esim. luontevampaa ja hyväksytympää tuoda esiin vatsakivun ja päänsäryn kaltaisia oireita kuin masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta tai niihin liittyviä ajatuksia tai tunteita. näin näyttäisi olevan esimerkiksi monissa aasialaisissa kulttuureissa.
huomioitava, että mielenterveyshäiriön ja diagnoosin arvioinnissa luotetaan paljon itsearviointilomakkeiden täyttämiseen ja haastatteluun. jos kysymykset eivät heijastele vastaajan oman kulttuurin tapoja ilmaista asioita, voi olla, että hän hahmottaa kysytyt asiat täysin eri tavoin kuin kysyjä, joten mielenterveyshäiriö voi jäädä diagnosoimatta. monissa kulttuureissa mielenterveyshäiriöihin liittyvä stigmatisointi eli leimaaminen on myös niin suuri huolenaihe, että ihminen saattaa tarkoituksellisesti vähätellä oireitaan välttääkseen psykiatrista diagnoosia.
kulttuuri voi myös itsessään olla mielenterveyden haavoittava tekijä. jos ihminen ei edusta maansa valtakulttuuria tai kuuluu vähemmistöryhmään, se voi altistaa mielenterveyden vaikeuksille. vähemmistöaseman vaikutusta mielenterveyteen kuvataan usein vähemmistöstressimallilla. se selittää, miksi yhteiskunnan syrjivät asenteet eri vähemmistöjä kohtaan ovat haavoittava tekijä mielenterveyden häiriöille.