Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Luennot (Persopsyka II) - Coggle Diagram
Luennot (Persopsyka II)
Luento 1: Holistiset persoonallisuusmallit
Holistiset persoonallisuusmallit: selitys
persoonallisuus muodostuu yhtä aikaa esim. biologisista, opituista ja kulttuurisista tekijöistä
miten suhteessa toisiinsa?
-> tavoitteena erotella nämä tekijät toisistaan ja ryhmitellä tekijöitä eri tasoihin
teoreetikkoja:
McAdams, McCrae & Costa Jr, Little, Roberts & Wood
McAdamsin 3-tasoinen persoonallisuusmalli
1) Taipumukselliset piirteet
tilasta, ajasta riippumattomat
temperamentti, piirteet
evoluutio takana
person as a social actor = toimija
2) tyypilliset sopeutumistavat
kontekstitisidonnaisuus, muuttuvia
motivationaaliset
voi vaikuttaa
tavoitteet, arvot, selviytymismekanismit
person as a motivational agent = tekevä
3) tarinamuotoinen identiteetti
kuka minä olen
luo elämään jatkuvuuden tunnetta
person as an author
tasot rakentuvat toistensa päälle
Uudet viisi suurta (McAdams & Pals)
1) evoluutio -> 2) piirteet -> 3) sopeutumiset -> 4) narratiivisuus -> 5) kulttuuri
kaikki vaikuttaa kaikkeen, paitsi evoluutioon ei voi vaikuttaa
Big Five -malli
ajatus siitä, että persoonallisuuden piirteet pysyviä, ihmisten väliset persoonallisuuserot johtuvat pääosin näistä
kuvaus persoonallisuuden piirteistä, muttei persoonallisuusteoria
viiden suuren persoonallisuuspiirteen systeemimalli (McCrae & Costa)
kaksi inputtia: biologinen pohja ja ulkoiset aikutukset
output: persoonallisuuden tuotos on objective biography
tärkeimmät tekijät: basic tendencies & characteristic adaptations (tyypilliset sopeutumistavat)
minäkuva hyvin keskeinen
aivojen rakenteet aiheuttavat nämä piirteet
eroaa McAdamsin teoriasta siinä, että kulttuuri ei tämän mukaan vaikuta biologiseen pohjaan
Piirteiden jäsentyminen?
Digmanin metapiirteet: alfa-faktori (sosiaalistuminen), beeta-faktori (yksilöllinen kasvu)
yksi faktori: general factor of personality (the big one), perustason piirre, joka integroi yleisimmät dimensiot
piirreprofiilit
kulttuurinen riippuvaisuus -> tutkimus: big five ei todettavissa kaikissa kulttuureissa
Luento 2: Persoonallisuuden geneettisestä taustasta
lähtökohtana Uuden viiden suuren evoluutio-osuus
Evoluutiopsykologiaa
metateoria, jonka pohjalta psykologia perustetaan
motivaatio evoluution tuottamana
yksilöiden välisten erojen tausta geneettisestä näkökulmasta (50% persoonallisuuden vaihtelusta)
geneettiset tekijät
genotyyppi = mitä lapsi perii vanhemmilta, kaikkien geenimuotojen kokonaisuus
fenotyyppi = ilmaisu, geenien ja ympäristön yhteisvaikutus, miten genotyyppi näkyy
epigenetiikka = geenien luennan muutokset ilman DNA:n emäsjärjestyksen muutosta
epigeneettiset tekijät = säätelytekijät, jotka ohjaavat geenejä aktivoitumaan tai sammumaan
voi siirtyä sukupolvelta toiselle
temperamentti - persoonallisuuden pohja
yksilölliset erot reaktiivisuudessa ja itsesäätelyssä
yhteydessä biologisiin mekanismeihin
näkyy reagoinnin intensiteetissä, tempossa, kestossa, palautumisajassa ja kynnyksessä
suhteellisen pysyvä, ennustaa tietynlaista kehityskulkua
tulee esiin ensimmäisten elinvuosien aikana, ilmenee eri tavoin eri ikäisenä
persoonallisuuden perinnöllisyys
40-60%
mitä enemmän samoja geenejä, sitä samanlaisempia ihmiset ovat (kaksostutkimukset)
perimän ja ympäristön osuudet elämän aikana
kognitiivinen suoritutuminen -> varianssi tulee genetiikasta
big five -> geenit määrittelee pitkälti, iän myötä alkaa laskemaan
perimän ja ympäristön pysyvyys: kognitiivinen suoriutuminen pitkälti geneettistä, persoonallisuus muokkautuu enemmän
miten geenit vaikuttavat käyttäytymiseen
vaikuttaa siihen, miten aivot rakentuvat
aivojen välittäjäaineet säätelevät geenejä (serotoniini: mieliala, vierys, aggressiivisuus, dopamiini: tunnesäätely, tarkkaavuus, rauhallisuus)
geenien ja ympäristön korrelaatio ja yhdysvaikutus
geenien ja ympäristön korrelaatio = GE-korrelaatio
voi itse vaikuttaa
kolmenlaista: passiivinen
Passiivinen (G x E)
vanhemmat siirtävät lapselle geneettisen alttiuden ja luo kasvuympäristön, joka tukee alttiutta
aktiivinen
lapsi hakeutuu aktiivisesti ympäristöön, joka tukee geneettistä alttiutta
reaktiivinen/evokatiivinen
geneettisesti erilaiset lapset herättävät ympäristössään erilaisia reaktoita
geenien ja ympäristön yhdysvaikutus
geenit ja ympäristö eivät vaikuta samalla tavalla kaikissa tilanteissa, vaan muovaavat toistensa vaikutusta
eri genotyypin omaavat ihmiset reagoivat eri tavoilla samassa ympäristössä TAI tietty genotyyppi vaikuttaa eri tavoilla eri ympäristössä
tutkimustuloksia:
MAO-A genotyyppi (serotoniinia säätelevä) -> se, miten lapset reagoivat epäsuotuisaan kasvuympäristöön, näyttäisi olevan geneettisen rakenteen ohjaama
temperamentin ja kasvatuksen yhdysvaikutus (haastava vs. helppo temperamentti, negatiiviset vs. positiiviset kasvatuskeinot)
-> lapset, joilla haastava temperamentti, herkempiä negatiivisille ja positiivisille kasvatuskeinoille
yksilöllisen herkkyyden hypoteesi:
osa ihmisistä on herkempiä ympäristön negatiiviselle että positiiviselle vaikutukselle
on tutkittu, että voi johtua dopamiinia säätelevistä geeneistä
uusi näkökulma interventioihin
positiivisten ympäristötekijöiden korostaminen
lajityypilliset perustarpeet
tarkoitus lisätä geenejä (fysiologiset tarpeet)
psykologiset ja sosiaaliset tarpeet
hengissä pysyminen
reproduktio
psykologinen näkökulma: itsemääräämisteoria (Deci & Ryan)
kolme perustarvetta: kompetenssi, autonomia, yhteenkuuluvuus
sisäinen ja ulkoinen motivaatio
-> taustalla motivaation evolutiiviset perustekijät
sillä, mitä haluamme kokea tai tehdä (motivaatio) on biologinen pohja, mutta sosiaalinen ympäristö tekee siitä persoonallisuutta
Luento 3: Motivaatiopsykologian näkökulma persoonallisuuteen
Moderni motivaatiopsykologia (Miksi, mitä, miten)
Tutkimuskohteina
itseraportoidut tavoitteet
haasteisiin suhtautuminen
uudessa viidessä suuressa käsitellään "Sopeutumistapoja"
McAdamsin teoriassa: taso II, tyypilliset sopeutumistavat
The four C's (neljä ässää)
Channeling = suuntaaminen
Choice = suunnistaminen
Co-agency = säätely
Compensation = sopeuttaminen
-> pohja hyvinvoinnille
social ecological model of quality of lives (elämänlaatu)
Elämänlaatu:
tyytyväisyys, onnellisuus, fyysinen & psyykkinen hyvinvointi, kompetenssit, saavutukset, eco-settings
2 reunaehtoa:
1) biogeeniset lähteet: luonne, kyvyt, preferenssit
2) sosiogeeniset lähteet: pysyvä konteksti, kuten kulttuuri, normit, ominaisuudet, historialliset trendit
pystymme kuitenkin väliaikaisesti muuttamaan näitä:
esim. introvertista muuttuminen ekstrovertiksi
toisaalta ajatellaan, ettemme ole pysyvien asioiden vanki
keskeisenä:
PAC UNITS = henkilökohtaiset ydinprojektit
tavoitteet näkyviksi
henkilökohtaiset kiinnostukset ja elämäntehtävät
Motivaatioon vaikuttaminen
ajattelu- ja toimintatapojen prosessi:
Minäkuva -> odotukset -> tavoitteet -> toiminta -> toiminnan tulokset -> kausaaliattribuutiot
negatiiviset ajattelutavat johtavat negatiiviseen toimintaan
motivaation prosessimalli
minäkuva -> onnistumisen/epäonnistumisen ennakointi -> tavoitteet ja suunnitelmat -> yrittäminen, tapa tehdä -> suoriutumisen arviointi -> syyselitykset -> vaikuttavat minäkuvaan
itseään vahvistava kierre
opiskelijan tukemisen näkökulmasta:
oppilaan hyväksyminen -> kykyihin sopivat haasteet -> tavoitteiden tekeminen yhdessä -> apua tehtävien aloittamiseen -> positiivinen palaute -> syyt pois pysyvistä sisäisistä syistä
ympäristön merkitys
kehitysvaiheen ja ympäristön yhteensopivuus
muuttuvat tarpeet
tavoitteiden sopeuttaminen
heikosti motivoituneiden opiskelijoiden tukeminen
ryhmämuotoinen tuki
Luento 4: Identiteetti osana persoonallisuutta
McAdamsin teorian kolmas taso: tarinamuotoinen identiteetti
Kuka olen, mitä teen täällä
menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus
jatkuvasti muovautuva
Identiteetin kehityksen keskeiset taustatekijät
biologiset ominaisuudet
yksilölliset psykologiset tarpeet, kiinnostukset (tyypilliset sopeutumistavat)
sosiokulttuurinen ympäristö
identiteetin merkitys
ankkuroi meidät kaikkiin ihmisen aikatasoihin ja osa-alueisiin
auttaa löytämään merkityksiä, tarkoituksia ja tavoitteita
miten näymme muille
sosiaalisen vertailun pohja
yhteisyys (yhteiset arvot, uskomukset), erilaisuus
Eriksonin identiteetin kehittyminen
Lapsuus
luottamus, itsenäisyys, aloitteellisuus (identiteetin omaksuminen)
Nuoruus
identiteetti, läheisyys
nuoruuden kehitystehtävä
keskeistä ympäristö, jossa paljon vaihtoehtoja identiteetin etsinnälle
kaksi vaihtoehtoa etsintävaiheelle
1) psykologinen moratorio eli roolikokeilujen vaihe
2) sosiaalisesti tuotettu institutionaalinen moratorio (esim. yliopisto)
Aikuisuus
generatiivisuus/tuottavuus
muista huolehtiminen, identiteetin päivittäminen
Vanhuus
minän eheys
viisaus
luopuminen
identiteetin kehityksen ulottuvuudet (Marcia)
Etsintä
kartoitetaan vaihtoehtoja
odotuksia -> kerätään tietoa -> panostetaan johonkin vaihtoehtoon
Sitoutuminen
omiin arvioihin pohjautuva valinta ja sitoutuminen identiteettiin
yhteensopivuus ihmisen ja ympäristön välillä
neljä odotettua identiteettiä
1) ei etsintää tai sitoutumista = selkiintymätön identiteetti
2) etsintää, muttei sitoutumista = etsivä identiteetti
3) ei etsintää, mutta sitoutunut = omaksuttu identiteetti (esim. vanhemmilta tullut)
4) etsintä ja sitoutuminen = saavutettu identiteetti
Tutkimuksista löytynyt 1 lisää:
huoleton selkiintymätön (ei etsitä, sitouduta, eikä se huoleta)
vastakohtana märehtiminen = jumitetaan etsintävaiheessa, vaikka haluttaisiin löytää identiteetti
Identiteetin osa-alueiden kehittyminen ajan saatossa
Marcia: poliittinen, uskonnollinen, ammatillinen
Interpersoonallinen & ideologinen (EOM-EIS -mittari)
nykyisin esim. kansallisuus, rotu, vanhemmuus, seksuaali-identiteetti
Identiteetin muodostuminen nykyään
paljon enemmän vaihtoehtoja
aikuistumisvaihe kestää aiempaa kauemmin (ei tarkkaa ikää mennä esim. naimisiin)
Narratiivinen identiteetti
miten ihminen rakentaa omaa todellisuuttaan
tarina siitä, miten ihminen ymmärtää (elämäntarina)
Motivaatiotekijät, tunne suunnasta, suhde elämäntapahtumiin, rakenne = koherenssi
Identiteetin kehitys aikuisuudessa
uusia identiteettihaasteita tulee elämänkulun mukana
vaikuttavia tekijöitä:
avoimuus kokemuksille
kognitiivinen kyvykkyys
onnistumisen kokemukset
yhteisö, sosiaalinen tuki
identiteetti kypsyy haasteita kohtaamalla (Marcia)
MAMA-sykli
Minän eheys / epätoivo
Tuottavuus / lamaantuminen
Läheisyys / eristäytyminen
identiteetti / roolien hajaannus
MAMA-syklissa identiteetti vaihtelee saavutetun ja etsivän vaiheen välillä
voi kestää vuosia
erilaiset elämäntapahtumat voivat aiheuttaa taantuvaa kehitystä
Uhkat / mahdollisuudet
kypsä identiteetti: hyvinvointi, joustavuus ja sietokyky
ennakoivat tekijät: koulumenestys, koulutustaso, persoonallisuuden tyylit
riskitekijät: alhainen koulumenestys, vanhempien ja oma matala koulutustaso, parisuhteen ja perheen perustamisen viivästyminen
Identiteetin kasvun tukipilarit
avoin vuorovaikutus
valintojen perustelu
tuki ja kannustus nuoren pohdinnoille
onnistumisen kokemukset
oman ryhmän löytäminen
Luento 5: Positiivisen psykologian näkökulma persoonallisuuteen
positiivisen psykologian historiaa
1950-luku Maslow & Rogers
mitä tapahtuu kun menee hyvin ja jos tutkisimme niitä
esim. resilienssi, hyvä elämä, hyvinvointi
periaatteet
voimavarakeskeisyys
positiivisen psykan kolme tasoa
1) subjektiivinen eli kokemuksellinen taso
2) yksilölliset ominaisuudet ja voimavarat
3) positiiviset instituutiot
Positiivinen psykologia nyt
tutkimus lisääntynyt
tieteelliset lehdet ja kongressit
ei vieläkään täysin hyväksytty (käsitevaliditeetti, metodologiset ongelmat, self-help kulttuuri)
tutkimuskohteena voimavarat
mitattavissa, myönteisiä, kehitettävissä
esim. asenteet, käyttäytyminen, suoriutuminen
keskeisiä teorioita
PERMA+ (Seligman)
P = positive emotion (toivo, mielenkiinto, ilo, rakkaus, myötätunto, ylpeys, kiitollisuus yms.)
E = engagement (kiinnittyminen, flow-tila)
R = relationships (tuki, arvostus, rakkaus)
M = meaning (yksilöllistä, ammatti, uskonto, luova juttu tms.)
A = Accomplishments Eli saavutukset (liittyy ylpeyteen, mestarius, kompetenssi, sisäiset vs. ulkoiset, sisäisillä yhteys suurempaan hyvinvointiin)
sekä eudaimoninen että hedonistinen hyvinvointi
Teorian laajentaminen: positiiviset emootiot (Fredrickson)
tutkittu yllättävän vähän, tutkimus painottuu kielteisiin emootioihin
tutkittu emootioiden kytkeytymistä toimintaan
Broaden and build -teoria (laajenna ja rakenna, Fredrickson)
Broaden:
positiiviset emootiot laajentavat ajatusten variaatiota ja mielihaluja (negatiiviset kaventavat)
laajemmat tavoitteet
Build:
positiiviset emootiot tuottavat älyllisiä, fyysisiä, psyykkisiä voimavaroja
Teorian laajentaminen: WOOP (Oettingen)
W = wish (haastava, mutta toteutettava tavoite, konkretia)
O = outcome (paras lopputulos)
O = obstacle (suurin itsestä riippuvainen este toiveen toteutumiselle)
P = plan (tehokas toiminta, jolla este selvitetään)
-> jos - niin -suunnitelma (eli este - toiminta)
positiivinen ajattelu + todellisuus = mentaalinen vertailu
vähentää negatiivisia emootioita
muuttaa fyysistä käyttäytymistä
Flow (Csikszentmihalyi)
täydellinen keskittyminen
tavoitteiden ja palkkioiden selkeys, välitön palaute
ajantajun katoaminen
kokemuksen sisäinen palkitsevuus
ponnistelut eivät tunnu kuormittailta
haasteet ja kyvyt balanssissa
toiminnan tietoisuus, ei murehtimista
vahva kontrollin tunne
Luento 6: Persoonallisuuden arviointi henkilöarviointikontekstissa
mitä on henkilöarviointi
psykologisten kompetenssien ja työympäristön yhteensopivuus
potentiaali työssä kehittymiselle (potkat)
ei arvioida persoonallisuutta laajasti, vaan on rajattua ja tehtäväkohtaista
ennakkotehtävät, simut, ryhmätehtävät, haastattelu
Miten mitataan
tunnettavat normit
sosiaalisen suotavuuden mittaaminen
prosessi:
millaiset kompetenssit tehtävässä tärkeitä
valitaan tätä mittaavat testit ja tehtävät
BIP
työkontekstiin kehitetty inventaari (spesifimpi kuin PRF)
motivaation suuntautuminen, työskentelytapa, sosiaaliset valmiudet, psyykkinen rakenne