Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vesistöjen rehevöityminen - Coggle Diagram
Vesistöjen rehevöityminen
Vesistöjen rehevöitymistä aiheuttaa
typen päästöt
pääravinne, minimitekijä
noin 80% ihmistoiminnasta
lannoitteet maataloudessa
fosforin päästöt
pääravinne, minimitekijä
noin 60% ihmistoiminnasta
lannoitteet maataloudessa
fosfaatti- ja typpipäästölähteiden vertailua
maatalous molemmissa suurin
turvetuotanto molemmissa pienien
yhdyskuntien merkitys typpipäästölähteisseä merkittävämpi kuin fosforipäästöissä
haja-asutuksen merkitys fosforipääsölähteissä on merkittävämpi kuin typpipäästölähteissä
Ylimääräiset ravinteet aiheuttavat muutoksia vesiekosysteemissä
runsastuu
kasviplankton
levät
syanobakteerin massaesiintymät eli sinileväkukinnot
vesikasvit
vesi samentuu
rannat limaistuvat
kalakannat muuttuvat
hajotustoiminta lisääntyy, ja hajoittavat käyttävät hajoitustoimintaansa pohjaveden happea
happikato jos vesikerrokset eivät pääse sekoittumaan toisiinsa
Järvien rehevöityminen
Suomessa herkästi rehevöityviä
syitä
järvien matalapohjaisuus
vesien hidas virtaus/vaihtuvuus
Näin voidaan parantaa järvien tilannetta
järveen tulevien päästöjen vähentäminen
vedenpuhdistuslaitokset
suodatus- ja saostusaltaat
suojavyöhykkeet
pelloilta valuva pintavesi kulkee sellaisen alueen läpi, jossa typensidontaa tapahtuu tehokkaasti, ennenkuin vesi päätyy vesistöön (esim. nuoria puita alueella)
ekologinen kunnostus
kasviplanktonin määrän vähentäminen eläinplanktonia syövien kalojen kalastamisella (jäljelle jää eläinplanktonia enemmän, joka syö kasviplanktonia)
vesikasvillisuuden niittäminen ja poistaminen vesistöstä
ruoppaaminen
vesialueen syventäminen
ravinteikaan sedimentin poisto
ilmastus
veden tilavuuden lisääminen
rehevöityminen tarkoittaa
kasvien perustuotannon ja sen vuoksi myös vesikasvillisuuden liikakasvua
saattaa johtaa
kalakuolemiin
happikatoon
vesistön lajiston muutoksinn
vesistöjen virkistyskäytön estymiseen
rehevöityneen järven tunnistaa erittäin runsaasta vesikasvillisuudesta
rehevöitymisen merkittävimmät syyt ja seuraukset
hajakuormitus
pieniä päästölähteitä laajalla alueella
vaikea torjua
sisäinen kuormitus
vähennetään
eläinplanktonia syövien kalojen kalastus
esim. särkikalat
pohjaa syövien kalojen kalastus
pohjasta vapautuu sedimentoituneita ravinteita kasviplanktonin käyttöön
sedimentoituminen=kerrostuneisuutta, jossa paikalle on kulkeutunut maa-ainesta
sisäisen kuormituksen takia, ulkoisten kuormituslähteiden vähentäminen ei auta, jos vesistö on jo pahasti rehevöitynyt
silloin pitää puuttua sisäiseen kuormitukseen
tila, jossa pohjaan kertyneet ravinteet palaavat yhä uudelleen ja uudelleen takaisin kiertoon
johtaa rehevöitymiseen
fosfaatteja vapautuu sedimentistä
kasviplankton ja perustuotanto kasvavat
eläinplantkton ja kuluttajien määrä kasvavat
pohjasedimentin hajotustoiminta kiihtyy
happea kuluu enemmän
kaukokulkema
yleinsä ilmakehän kautta, kulkeutuu kauempaa kuin lähialueelta
typpeä kaasumuodossa (juurikin ilmakehän kautta)
pistekuormitus
päästölähde helppo paikallistaa
päästöjen torjuntatoimet helppo kohdentaa tehokkaasti
kalankasvatus
jätevesi
Itämeren rehevöityminen
Itämeri on yksi maailman huonokuntoisimmista sisämeristä
linkki Itämerelle tyypillisiin piirteisiin ja niiden ekologiseen merkitykseen, taulukko on minun kopioimani BIOS 3 -verkkokirjasta
https://docs.google.com/document/d/1bo1mI4eYORw4lF433jhi4RLlaZ7jjokT_QAEl1FGlPc/edit?usp=sharing
hapettomissa oloissa voi käynnistyä sisäinen kuormitus
(pohjan sedimentistä alkaa vapautumaan fosfaatteja ja fosfaattien noustessa pintaan levien kasvu kiihtyy)
suolapulssit sekoittavat veden kerrostuneisuutta