Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Sopimuksen pätemättömyys - Coggle Diagram
Sopimuksen pätemättömyys
Yleistä
- Sopimusta pidetään yleensä pätevänä, jos se velvoittaa luontoissuoritukseen (sopimuksen mukaiseen suoritukseen) tai vahingonkorvaukseen sopimusoikeudellisten sääntöjen mukaisesti.
- Luontoissuoritus on sopimuksessa (tai muussa oikeustoimessa) tarkoitetun ensisijaisen oikeussuhteen muutoksen toteuttamista.
Pätemättömyydessä on kysymys sopimuksen oikeusvaikutuksista. Oikeustoimi on pätemätön, jos molempiin seuraaviin kysymyksiin vastataan kielteisesti:
- Velvoittaako sopimus luontoissuoritukseen?
- Velvoittaako sopimus sopimusoikeudellisten sääntöjen mukaiseen vahingonkorvaukseen?
-
Analyyttinen pätemättömyysoppi
- Analyyttisessä pätemättömyysopissa pätemättömyys on jaoteltu yleensä kolmeen osakysymykseen.
- Analyyttinen tarkastelutapa osoittaa jo sinänsä, että ongelmat voidaan hajottaa osakysymyksiin.
- Analyyttisen pätemättömyysopin merkitys on siinä, että osakysymysten avulla pätemättömyyden sisältö tulee selvitettyä entistä tarkemmin.
Analyyttisen pätemättömyysopin mukaiset pätemättömyyden osakysymykset ovat seuraavat:
- (1) Pätemättömyyden voimaan saattaminen eli miten pätemättömyyteen on vedottava.
- (2) Pätemättömyyden korjautuminen.
- (3) Pätemättömyyden ulottuvuus eli keneen pätemättömyys kohdistuu.
Pätemättömyyden voimaan saattaminen
- Mitä on tehtävä, jotta oikeustoimi katsottaisiin pätemättömäksi.
Itsestään vaikuttava pätemättömyys
- pätemättömyys, joka otetaan huomioon viran puolesta ilman, että kukaan vetoaa siihen.
- Itsestään vaikuttavasta pätemättömyydestä voidaan käyttää nimitystä mitättömyys.
Reaktiota edellyttävä pätemättömyys
- Pätemättömyys otetaan huomioon vain, jos siihen vedotaan.
- Vaadittava reaktio voi olla kanteen nostaminen. Joskus riittää pelkkä väite siitä, että sopimus on pätemätön. Joissakin tapauksissa edellytetään reklamaatiota, kuten OikTL 28 §:n pakkoa koskevassa säännöksessä, jos vastapuoli on vilpittömässä mielessä.
Pätemättömyyden korjautuminen
- Pätemättömyys voi olla lopullista tai korjauskelpoista
Lopullinen
- Mikään tapahtuma ei silloin kykene poistamaan oikeustoimessa olevaa virhettä eikä virheen aiheuttamaa pätemättömyyttä.
- Oikeustoimi on tehtävä uudelleen, jos halutaan saada aikaan aiotut oikeusvaikutukset.
Korjauskelpoinen
- Korjauskelpoisuus merkitsee, että määrätyt, monesti säädetyt tosiasiat, joilla on oikeudellista merkitystä, poistavat oikeustoimessa olevan virheen tai puutteellisuuden.
- Pätemättömyyden poistavalla seikalla sanotaan olevan parantava vaikutus.
- Parantavat seikat ovat esim. ajan kuluminen, moiteajan umpeen kuluminen, virheellinen oikeustoimi hyväksytään myöhemmin
Pätemättömyyden ulottuvuus
- Pätemättömyyden ulottuvuudessa on kysymys siitä, kohdistuuko pätemättömyys jokaiseen vai vain määrätyssä asemassa olevaan henkilöön.
Absoluuttinen pätemättömyys
- Pätemättömyys on absoluuttista eli rajoittamatonta, jos kuka tahansa voi vedota siihen.
Relatiivinen pätemättömyys
- Pätemättömyys voi olla myös sellaista, että vain sopijapuoli saa vedota siihen.
-
OikTL:n pätemättömyysperusteet
- Pätemättömyystapauksista laissa annettu luettelo ei ole tyhjentävä, sillä pätemättömyysperusteita voi olla muitakin.
- OikTL:n mukaiseen pätemättömyyteen vaikuttaa yleensä ratkaisevasti se, onko sopimuskumppani ollut vilpittömässä mielessä vai ei.
- Pätemättömyysperusteisiin voidaan aina vedota vilpillisessä mielessä ollutta sopijakumppania vastaan. Tavallisesti vilpittömässä mielessä ollutta suojataan.
Pakko
- Oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on oikeudenvastaisesti pakotettu, ei sido pakotettua, jos pakottamiseen on käytetty väkivaltaista pitelemistä tai pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta.
- Jos pakotetun vastapuoli on tiennyt pakosta, oikeustoimi ei sido pakotettua.
- Jos hän taas on ollut vilpittömässä mielessä, pakkoon vetoaminen edellyttää reklamaatiota.
Lievä pakko
- Säännösten ero tulee ilmi esimerkiksi vilpittömän mielen suojassa.
- Vilpittömän mielen suojaa ei anneta törkeän pakon yhteydessä, mutta pakotetun on reklamoitava. Lievän pakon yhteydessä vilpittömässä mielessä ollutta sopijapuolta sen sijaan suojataan.
- Lievä pakko voi olla hyvin monenlaista. Pakko voi olla henkistäkin.
Petollinen viettely
- Petollinen viettely tarkoittaa sellaisen seikan esittämistä, joka ei pidä paikkaansa.
- Petollista viettelyä on joskus menettely, jossa vastapuolelta salataan jokin sopimuksen tekemiselle merkityksellinen seikka. Salaaminen on petollista viettelyä erityisesti silloin, kun sopijapuolella on ollut velvollisuus kertoa seikasta vastapuolelleen.
- Vilpitöntä mieltä suojataan
Kiskominen
Edellyttää:
- (1) Että oikeustoimi saadaan aikaan käyttäen hyväksi toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa.
- (2) Jos hyväksikäyttäjä edustaa itselleen sellaista aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on itse antanut tai myöntänyt.
- Vilpitöntä mieltä suojataa
Ilmaisuerehdys
- Lähtökohtana on, että sopimus sitoo sellaisena kuin se on tehty.
- OikTL 32 §:n 1 momentissa on kuitenkin pääsääntöön lievennys siltä varalta, että tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun oikeustoimen tekijän erehdyksen johdosta saanut toisen sisällyksen kuin oli tarkoitettu.
- Ilmaisuerehdystä koskevaa säännöstä ei voida soveltaa, jos sopijapuoli allekirjoittaa sopimuksen lukematta sitä. Jos sopimus on toisen sisältöinen kuin allekirjoittaja on kuvitellut, hän joutuu itse kärsimään seuraukset huolimattomuudestaan.
- Vilpittömässä mielessä olevaa vastapuolta suojataan.
Erhekirjoitus
- Tarkoittaa esimerkiksi kirjoitusvirhettä
Muu erehdys
- Toiseen erehdysryhmään voi kuulua mitä erilaisimpia erehdyksiä.
Välitysvirhe
- Se eroaa edellisessä jaksossa mainitusta ilmaisuvirheestä siinä, että välitysvirheen yhteydessä tahdonilmaisu sinänsä on täysin virheetön.
- Tahdonilmaisu ei kuitenkaan tule suoraan vastaanottajan tietoon, vaan se tiedotetaan hänelle välikäsien kautta. Välityksessä tahdonilmaisun sisältö muuttuu.
- sähköteitse ja suullisesti lähetin välityksellä
- Ei vilpittömän mielen suojaa
- Jos tahdonilmaisija ei reklamoi virheestä ja vastaanottaja oli vilpittömässä mielessä, on tahdonilmaisu sitova sellaisena kuin se on tullut perille.
- Reklamaation osalta välitysvirhe on rinnastettavissa törkeään pakkoon.
Kunnianvastainen ja arvoton menettely
- Yleislauseke
- Vilpittömän mielen suoja
Valeasiakirja
- Valeoikeustoimessa oikeustoimen tekijä ilmaisee tahtonsa niin, ettei ilmaisu osoita oikeustoimen todellista tarkoitusta.
- Valeoikeustoimen tarkoituksena voi olla esimerkiksi käytännöllisten etujen saavuttaminen tai julkisuuden välttäminen taikka usein myös ulkopuolisten harhaanjohtaminen.
- Jos valeoikeustoimin luovutettua omaisuutta on siirretty edelleen, oikealla omistajalla ei ole oikeutta saada omaisuutta takaisin vilpittömässä mielessä olevalta luovutuksensaajalta edes lunastusta vastaan.
Juoksevan sitoumuksen ja kuitin joutuminen pois oikealta omistajaltaan
- Säännös koskee asiakirjaa, jota ei ole annettu kenellekään, toisin sanoen tahdonilmaisua ei ole kohdistettu keneenkään.
- Rahan vastaanottamisesta kirjoitettua kuittia, joka on ilman velkojan tahtoa joutunut pois hänen hallustaan.
Pätemättömyyden seuraukset
- Pätemätön oikeustoimi ei saa aikaan luontoissuoritusvelvollisuutta eikä sopimusoikeudellisten sääntöjen mukaista korvausvelvollisuutta.
- Jos oikeustoimi katsotaan pätemättömäksi, se kumoutuu alusta pitäen. Pätemättömyys vaikuttaa taannehtivasti.
Korvausvelvollisuus
- Jos sopimuksen perusteella ei ole suoritettu mitään, pätemättömyyden toteamisen jälkeen ei tarvita erityisiä toimenpiteitä.
- Jos sopimuksen perusteella on jo suoritettu jotain, pätemättömyyden seurausten selvittely voi tuottaa hankaluuksia. Lähtökohta on kuitenkin selvä: suoritukset on palautettava.
- Oikeudelliset olot pyritään palauttamaan entiselleen eli sellaisiksi kuin ne olivat ennen sopimuksen tekemistä.
- Pätemättömän sopimuksen perusteella voi syntyä vahingonkorvausvelvollisuus vastapuolelle.
- Korvausvelvollisuus edellyttää vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tavallisesti tahallisuutta tai tuottamusta vahingon aiheuttajassa.