Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Nonverbal communication leader - Coggle Diagram
Nonverbal communication leader
Osa I: Alun perspektiivit
KPL 1. Perpsktiivi ei-verbaalisen kommunikaation määrittelttn ja ymmärtämiseen
Otetaan huomioon ennemmin ei-verbaaliset eleet kuin verbaaliset
Vaikuttavia tekijöitä
Konteksti
Suhde
tilanne
Kulttuuri
Voiman ja suostuttelun osoittaminen
Katsekontakti
Puhenopeus
kosketus
tila
Huijaus ja sen huomaaminen
Strategiset vihjeet
ihminen voi vaikuttaa
katsekontakti
epästrategiset vihjeeet
ihminen ei voi vaikuttss
KPL 2: Perspektiivi ei-verbaalisiin kommunikaatiotaitoihin
mikä tekee vaikuttavan viestijän
vastausaika
katse
Kartsekontakti
hymy
pään liikkeet
puheaika
puheen variaatio
äänenvoimakkuus
Osa II: ei-verbaaliset koodit
Osa A: Ulkonäölliset ja koristeelliset vihjeet (4-10)
Television vaikutus nuorten naisten kehon kuvaan
vaikuttaa negatiivisesti
Naisilla tulee kauneusihanne
Anorexiasta elämän tyydytys
HurryDate: kumppanin preferenssit toiminnassa
korkeamman statuksen ihmiset ovat nirsompia
ihmiset tietoisia siitä että ollaan "marketissa"
naisilla ei todellisuudessa väliä paljonko mies tienaa
Kun nostetaan laatua määrä laskee
Monella piirteellä yllättävn vähän merkitystä
koulutus, tulot, lapset, uskonto, suhde seksiin etc
tärkeintä samanlaisuus
Kauneus ja työmarkkina
kauniimpien ihmisten palkat nousevat nopeammin
Palkataan todennäköisemmin
Tehokkaampia, asikkaat mahd mieluummin heidän kanssaan
Miehet eivät välittäneet naisten ulkonäöstä, naisesimiehet välittivät
Naisten ulkonäkö ja vaatetus organisaatioissa
naisilla enemmän pelivaraa -> vaikeampi valita
Hyvällä pukeutumisella parannetaan mahdollisuuksia päästä töihin
hyvännäköisyys ja hyvä puekutuminen ehdottomia etuja
tummat puvut naisilla viestivät enemmmän taitoa ja tietämystä yms
Naisen ollessa varmempi työstään hän alkaa pukeutua vapaammin
mustat uniformut ja agressiivisuus ammattilaisurheilussa
Mustilla pelipaidoilla pelaavat saivat enemmän rangaistuksia puolustuksessajenkkifutiksessa
Pelaajat agressiivisempia
Tuomarit näkevät negatiivisemmin
Rakkauden haju
Rottakoe
Naisrotta valitsi miesrotan jonka haju vastasi tämän omaa
sama ihmisillä
Perfuumin vaikutus viehättävyyteen ja kompetenssiin
Testi siitä miten perfuumin käyttö vaikuttaa viehättävyyteen
ei ollenkaan - vähän perfuumiaa olivat parhaat vaihtoehdot
huomattavam, että henkilöt olivat tilassa juuri ruiskutettuaan perfuumia itseensä, joten "vähän" oli todellisuudessa aika vahv haju
Miehet pitävät naisten perfuumin käytöstä enemmän
naisilla enemmän vapauksia käyttää perfuumia
Osa B: Kinesiikkavihjeer: Keho, silmät ja kasvot
KPL 11: käsiliikkeet
Emblemit
nonverbaaliset teot joilla verbaalinen vaikutus
Illustraattorit
Kiinni hetki-hetkeltä puheessa
adaptorit
liikkeet jotka opitaan tyysyttämään tarpeita tai tekemään kehon toimintoja
KPL 12: Tapaamistavat ja kutsumistavat maailmalla
vaihtelevat
KPL 13: Katsekontakti, Interpersonaalisen samaistumisen kulmakivi
ero katsomisell ja tuijottamisella
tuijotus olemassa huolimatta toisesta ihmisestä
Johtaja pyrkii pöydän päähän, missä näkee kaikki
Kulttuuriset tekijät
puhenipeeus
Miesten ja naisten erot
Samastumisen halu
Positiiviset vs negatiiviset tunteet
KPL 14: siviili epähuomiointi on olemassa - hisseissä
Henkilö katsoo toista 1-4krt, kaikki täysin normaaleja
Ihmiset huomioiva ttoisensa kävellessään kadulla
Hissikokeessa 1/3 ihmisistä katsoivat toisiaan useammin kuin kerran
KPL 15: Sosiaaliset ja emotionaaliset viestit hymyilemisessä
Kuvaa tietyissä tilanteissa ystävällisyyttä eikä iloisuutta
Sosiaalinen mukaanotto suuri syy hymyilylle riippumatta henkilön mielentilasta
KPL 16: Ei-verbaalinen käytös ja valikoitujen haastattelujen lopputulos
kehon asennot
pään nylkytys ja heilutus
Kasvonilmeet
Katsekontakti
eleet
Osa C: Vokaliikka: Äänet ja hiljaisuus
KPL 17: Vokaalinen viehättävyys: Mikä kuulostaaa kauniilta on hyvää
Äänen viehättävyyteen vaikuttaa
äänenkorkeus
Nopeus, artikulaatio, kovuus
Mitä viehättävämpi ääni, sitä todennäköisemmin hlöä pidettiin menestyvänä
Naiselta odotettiin enemmän
Jo lasten puheen viehättävyyttä arvioitiin
Kyseessä pelkkä puhe, ei mukana kasvo-puhe mukautumista
KPL 18: Viettelyn ja kiintymyksen äänet
Viettely
Ääni korkealta matalalle
Loppua kohden kuiskaus ja kiintmyyksen osoitus
Miehillä: Huomiovaihe, huomiointivaihe, kanssakäyntivaihe, seksuaalisen puheen vaihe, Toimintavaihe(seksi)
Girls just want to have fun
Lapsipuhe
ilmenee rakastavaisilla
Naiset pitävät matalasta äänestä koska se viestii maskuliinisuutta
yhdistetään lihaksekkaaseen, vahvaan mieheen, hyvä hormonituotanto
KPL 19: Nuorten aikuisten ja vanhempien sekä isovanhempien välinen kommunikaatio
Nuoret aikuiset puhuivat hitaammin ja vauvamaisemmin isovanhemmilleen kuin vanhemmilleen
Käsiteltiin mieluummin yhteisiä ongelmia kuin hlökoht ongelmia isovanhempien kanssa
KPL 20: Hiljaisuuden voima keskusteluissa
tehokasta
Viestii asioita ilman, että ketään tarvitsee loukata tai sanoja sanoa
Voidaan kuitenkin väärintulkita
Voi liittää tai erottaa ihmisiä
Voi saada ihmiseyt ymmärtämään tai piilottaa ymmärrystä
voi kertoa suosinnasta tai inhoamisesta
Voi kertoa ajattelevaisuudesta tai typeryydestä
Osa D: Kontaktikoodit: Proksemiikka ja haptiikka
KPL 21: Proksemiikka ja haptiikka managerikommunikaatiossa
Usein ylempi voi koskettaa alempaa
Tiettyjä alueita mihin kuka vain voi koskea ja tiettyjä alueita mihin ei voi
Seksuaalinen häirintä
Kosketuksen tarkoitus
Funktionaalinen/professionaalinen
sosiaalinen/kohtelias
3.Rakkaus/intiimiys
4.Seksuaalinen/kiihotus
KPL 22: Shoppailu tungoksessa ja shoppailun tyytyväisyys
Shoppailu yleisesti tydyttävämpää kun henkilöllä on tilaa
Ahtauden sieto riippuu monesta asiasta henkilössä
Ahtaus ei välttämättä vaikuta asiakkaan arvosteluihin kaupasta
ei ole kaupan vika että samaan aikaan shoppailee paljon asiakkaita
Jos on avattu uusia kassoja ja pyritty tekemään tilaa, niin asiakas ei syytä asiasta kauppiasta
KPL 23: Kestämätön kyky olla digitaalinen: ei-verbaaliet sosiaaliset normit onlinessa virtuaalisessa ympäristössä
Interpersonaalinen väli suurempi miehillä kuin naisilla ja nais-mies suhteissa
Internetissä samanalsiet sosiaaliset säännöt kuin todellisuudessa
KPL 24: Signaalit julkisissa paikoissa; suhteet ja sukupuolten erot
Miehet yliarvioivat naisen lähettämiä fyysisiä signaaleja
Oma motivaatio tulkinnassa mlko keskeinen
Miesten odotetaan tekevän ensimmäinen liike, naisen jatkavan sitä
KPL 25: Julkinen kosketuskäytös romanttisissa suhteissa miesten ja naisten väliillä
Totisissa suhteissa enemmän julkista kiinnipitoa kuin kasuaaleissa suhteissa tai naimisissa olevilla ihmisillä
Kun henkilöt käyttävät samalla tavalla, tunnetaan yhteys
Naiset käyttävät hieman enemmän kosketusta sukupuolten välisissä eroissa
KPL 26: Midaksen kosketus: Interpersonaalisen kosketuksen vaikutukset ravintoloiden tippaukseen
Tulokset
Tippaaminen korkeammpaa kun oli aurinkoista, myöhemmin viikolla ja ihmisiä oli enemmän
Olkapää- ja käsikosketus nostivat tippiä saman verran. Ei yhteyksissä edelliseen
Kosketus ei vaikuttanut ravintolan mieleisyyteen
Miehet tippaisvat enemmän kuin naiset ja arvioivat ravintolan positiivisempana
Tippauksen ja ravintolan viihtyisyyden väluillä ei suhdetta
KPL 27: Parisuhdeväkivalta; haptisen kommunikaation tumma puoli
Intiimi terroori eroaa muista
Se sisältyy patriarkaalisiin sosiaalisiin käytäntöihin, ja on enemmön miesten tekemää
Taåahtuu useammin
Eskaloituu helposti
Yleinen perheväkivalta
Argumentti lähtee käsistä
EI niin yleistä
Ei niin väkivaltaista
Ei tapahdu välttämättä uudestaan
Yhtä paljon miehillä kuin naisilla
Osa F: Aika ja paikka koodeina; Kornemiikka ja ympäristö
KPL 28: aika perspektiiveissä
Eri ihmisillä eri käsitys ajasta
Miehet katsovat yleensä enemmän eteenpäin kuin naiset
7 aikaperspektiiviä
Tulevaisuus, työmotivaatio, kestävyys
Nykyisyys, fatalistisuus, ei huolia, suunnitelmien välttely
Nykyisyys, hedonistisuus
tulevaisuus, tavoitteiden etsiminen ja suunnittelu
Aikatarkka
tulevaisuus, pragmaattinen toiminta myöhäiselle voitolle
Tulevaisuus, spesifisyys, päivittäinen suunnittelu
Sukupuoli ja tulot
Korkeampi tulotaso-> tulevaisuuden suunnittelu, tulevaisuus, maalihakuisuus
Naisilla enemmän työmotivaatiota, työskentelyä ja päivittäistä suunnittelua
vanhemmat ovat korkeatuloisia-> lapsi tulevaisuuteen keskittynyt
tulevaisuusorientoituneet aikusiet näkevät kontrolloivan omaa kohtaloaan
KPL 29: monokroninen ja polykroninen aika
Monokroninen
Länsimaat
yksi asia kerrallaan
Keskitytyään työhön
aikamääreet tosissaan
matala-kontekstisia, tarvitaan tietoa
sitoutuneita työhön
noudatetaan suunnitelmia
ei häiritä toisia
kunnioitetaan yksityisyyttä
lyhytaikaiset suhteet
Polykrininen
Monta asiaa samaan aikaan
häiriintyviä ja keskeytettäviä
aikamääreeitä noudatetaan jos mahdollista
korkea-konteksti, on jo paljon informaatiota
pitkäaikaiset ihmissuhteet
suunnitelmat muuttuvat nopeasti ja helposti
Prio suvulle ja läheisille
paino suhteilla
Elämänkestävät ihmissuhteet
KPL 30: Ajan kokemus työssä
Miten "suoritetaan aikaa"
nopeus
lineaarisuus
täsmällisyys
suunnittelu
erotus
miten häiriötekijät eliminoidaan
Kommunikaatio-yhteisölliset organisationaaliset lopputulokset
kommunikaatio paino
miten ihminen jaksaa/hallitsee/joutuu kokemaan kommunikaatiota
osastojen välinen kommunikaatio
yksilöillä erilainen ajantaju, kommunikointi hasysvss
Mitä parempi lineaarisuus ja tulevaisuuden aikakeskittyminen-> parempi tytöyytyväisyys
työtyytyväisyys
tulee avoimista kommunikaatiokulttuureista
tulevaisuuteen keskittyminen ja täsmällisyys yhteydessä korkeampaan työtyytyväisyyteen
Nopea työtahti yhteydessä matalaan työtyytyväisyyteeb
KPL 31: fyysinen aktiivisuus ja rakennettu ympäristö
selkeät rakenteet ja jalkakäytävät sekä paikkojen lähesisyys yhteydessä kävelyyn
Aikuiset
ei käveltäviä kommuuneja
Nuoret
lintukodot nostavat kävelevyyttä mutteivat pelaavuutta
Vanhukset
kävely tärkeää oman itsenäisyyden säilyttämiselle
Fyysineen aktiivisuus ja ympäristön luominen
aikuiset
jalkakäytävien laatu tärekää
helppo pääsy puistoihin ja muille julkisille alueille
nuoret
aktiivisuus jalkakäytävillä, naapuruston kaduilla, koulun pihalla ja puistoissa
tärkeää paikkojen laatu
Vanhukset
Puistoja fyysiseen aktiviteettiin, kävelyteitä kävelyyn
puistossa käyminen -> henkinen ja fyysinen hyvinvointi
Sosiaalisen ympäristön vaikutus
mitä turvallisempi alue, sitä enemmän kävelyä
KPL 32: KKomunikointi värillä
punainen ja oranssi pikaruokaloissa koska auttavat ruokahalun kasvatuksessa
Vaalean sininen ja pastillin vihreä rauhoittamaan potilaita sairaaloissa
KPL 33: Stop-merkit yksityissyyden piämisessä ja ympäristöllisissä tekijöissä
Ihmiset haluavat yksityisyyttä
Keinoja hankkia yksityisyyttä
Fyysinen välimatka
Muutokselliset tilat
etupiha, kuisti, välipiha
Fyysinen tila
erottaminen
Vallit
Kopit
Uniikit tilat
maskeeraaminen
käytetään kun paljastuminen toisille on toivottavaa tai välttämätöntä
antaa henkilölle edun
julkiset paiakt
joukkoon hukkuminen
Valon käyttö
valojen himmentäminen jotta oma toiminta ei näkyisi
torjuminen
älä häiritse- kyltti
Punainen lippu
Sukka ovessa
Kaikki keinot johtavat 4 asiaan
Itsensä erottaminen yksityisyyden invaasioista
itsensä erottaminen toisista
maskeerata ykistyistä informaatiota
torjua muiden tunkeilu
Osa III: ei-verbaalit funktiot
Osa A: vaikutusten tekemistä ja tuomioiden antamista
KPL 34: 30s myynti; lyhyiden näytteiden tuomitsemista arvioidakseen myynnin tehokkuutta
Naiivi arvioija kykeni arvioimaan opettajaa melko hyvin pelkästään 3 x 15s videoiden avulla
Lyhyiden kokemusten arvioinnit melko samanlaisia kuin haastattelijoiden
"huippuihmiset" erosivat kesskeiverroista työntekijöistä/manafgereista etenkin sosiaalisten taitojensa vuoksi
insinöörit ja myyjät
35: stereotyypit ja ei-verbaaliset vihjeet; mitä tunnemme toisesta multikulttuurisessa vuorovaikutuksessa
Stereotyypit vaikuttavat
Mitä enemmän toisen ajatellaan olevan itsensä kaltainen, sitä positiivisempi vuorovaikutus tulee olemaan
KPL 36: yhtenäisen ja hajanaisen palautteen vaikutus metaoletusten muodostumisessa
Metaperception
miten muut näkevät oman itsensä
tulokset
Metaodotukset positiivisempia ihmisillä joilla korkea itsetunto
Metaoletukset positiivisia kun palaute positiivista
Metaoletukset positiivisempia kun palaute positiivista. Hajanainen palaute vaikutti samalla tavalla
Kun palaute yhdenmukaista, positiiviset viestit johtivat positiiviisiin metaoletukseiin
Kun palaute hajanaista(epäyhdenmukaista), metaoletukset positiivisempia kun positiviinen verbaalinen ja negatiivinen ei-verbaalinen käytös
Epäyhdenmukaisia viestejä hankala havaita, aiheuttavat hämmennystä
Korkean itsetunnon ihmisillä parempi metaoletus kuin negatiivisilla
Itsensä näkeminen samalla tavalla kuin muut ->psyykkinen hyvinvointi
Epäjohdonmukainen näkeminen itden ja yoisten välilä-> masennus, psyykkinen pahoinvointi
KPL 37: ei-verbaalisen kommunikaation rooli terrorismintorjunnasksa
Ihmisiä voidaan havaita erilaisista eleistä
viahiasuus, pelokkuus, jännittyneisyys, huono hygienia, hikoilu
Valehtelu
vaatii enemmän aivotoimintaa
jännittyneempiä
välttävät katsetta/katsovat liikaa silmiin
ei selkeitä vastauksia
Liian yksityiskohtaisia vastauksia
ei-verbaalisia piirteitä vaikea peittää
esim. Kävely, aksentti, tunteet
tunteet näkyvät
jännityyneisyys esim kävelynä, naputtamisena yms
Tiloja voidaan muokata sen mukaan että ihmiset eivät pääse soluttautumaan väkijoukkoihin yms
nopeutetaan jonoja, vähennetään kuolleita kulmia huoneesta
Osa C: Tunteet
KPL 43: tunnevihjeiden vaihtelu jokapäiväisessä elämässä
Vihjeiden laatu
Sanalliset vihjeet
Epäsuuorat sanalliset vihjeet
ilmeet
Aktiviteettivihjee
Kontekstivihjeet
iirrevihjeet
KPL 44: Tunteiden ilmaisu ja hallinta ei-verbaalissa kommunikaatiossa
Ilo
johtaa positiivisiin tulkintoihin
Ylpeys
Tehdään itseä isommaksi, klikkaukset ja ylävitoset yms
Viha
voidaan ppillottaa bih,a voidaan myös paiskoa tavaroita yms
Pelko ja ahdistus
Jäätyminen, muiden varoittaminen
Suru ja masennus
Kotiin ja sä nkyyn jääminen,
muihin tukeutuminne
Häpeä ja nolostuneisuus
Matala itsearvo, alemmuuden tunne
Tunteiden osoittaminen
Simulaatio
simuloidaan tunnetta mikä ei ole paikalla
Inhibito
ilmaistaan tunne kun sellaista ei tunneta
Intensifikaatio
vahvistetaan tunnetta mikä tunnetaan heikosti
Deintensifiointi
Heikkennetään tunnetta mikä on vahvasti paikalla
Maskeeraus
Tunteiden kokonainen piilottaminen
KPL 45: kulttuuri ja ilmeet tunteissa
Kulttuurisesti universaaleja tunteenilmauksia
Pelko, inho, viha, iilo, suru ja yllätys
Tunteiden ilmaisu vaihtelee
Japanilaiset tulkitsevat tunteita
eri tavoin kuin jenkit
Heikossa ilmaisussa jenkit eivät näe muuta, japanilaiset näekvät tunteen pidättäytymisen
Vahvassa ilmaisussa japanilaiset ymmärtävät syyn, jenkit ajattelevat liioittelua
Kollektiivisissa kulttuureissa negatiiviset ekspressiot peitetään hymyillä
Japanilaiset tulkitsivat alemman statuksen hlön negatiivisia tunteita paremmin kuin jenkit
Jenkit arvioivat negatunteita paremmin sisäryhmässä, japanilaiset ulkoryhmässä
Osa D: Huijaus
KPL 46: Interpersonaalinen huijauksen teoria
Keskeiset pointit interpersonaalisen huijauksen teoriasta
Lähettäjän (L) ja vastaanottajan (vo) kognitiot ja käytös vaikuttavat viestintäkontekstiin missä ne ilmenevät
L ja vo:n kognitioihin ja käytökseen vaikuttaa miten hyvin he tuntevat toisensa
Huijaavat keinot sisältävät strategisia keinoja tiedon hallinnaksi käytöksen avulla, sekä ei-strategista käytöstä
4.Mitä interaktiivisempi kommunikaation konteksti, sitä vshvemmin huijaajat lisäävät strategista käyttäytymistä
Mitä interaktiivisempi konteksti ja positiivisempi suhde-> korkeampi luottamus ja toisinpäin
Mitä vahvempi luotto ja odotukset, sitä vähemmän pelätään kiinnijäämistyä ja toisinpäin
Kun vastaanottaja saa lisää tietoa, huojaaja kokee enemän pelkoa kiinnijäännistä, aktivoi strategisia keinoja ja paljastaa enemmän ei-strategisia keinoja
Huijaajan pitää huolehtia useasta tavoitteesta, ja kommunikaatio reflektoi näitä tavoitteita
Strategiat dynaamisia ja voivat muuttua
Huijaajan kommunikaatio on yhteydessä vastaanottajan liikkeisiin
Huijaajt pyrkivät saamaan vastaanottajalta palautetta
Huijaaja mukauttaa käytöstään havaitun onnistumisen tai epäonnistumisen perusteella
Lähettäjä arvioidaan luotettavvaammaksi jos konteksti on interaktiiivisempi, suhde ei ole tuttu,
Huijaus nähdään paremmin jos vo enemmän käytöksellistä ja informationaalista tuttuutt, konteksti ei niin interaktiivinen
Vo epäilykset koostuvat strategisista ja ei-strategisista vihjeistä
Lähettäjä aistii epäilyksen kun se on läsnä kasattaen strategista ja ei-strategista käytöstä
KPL 47: Osaatko kertoa kun joku valehtelee sinulle
Todennäköisesti et, ihmiset huonoja valheentunnistajia
Valehtelun vihjeitä
kuulee äänestä
Keho kertoo ihmisen todellisista tunteista
Hyvä valheenpalajastaja
kuorrutetut valheet
Etiikkavalheet
Sosiaalisen ahdistuksen havaitseminen
Argumentointi onko valheiden läpi parempi nähdä jokapäiväisessä elämässä
Naiset parempia tulkitsemaan selkeitä vihjeitä; miehet parempia tulkitsemaan alitajuisia vihjeitä
Yliopistoikäiset eivät kokeneet salakuuntleun haittaavan sosiaalista elämää
Naiset kohteliaampia vihjeiden ymmärtämisessä kuin miehey
KPL 48: Salapoliisien uskottava tuomitsemistulos: Ei-verbaalisen käytöksen, sosiaalisten taitojen ja fyysisten ominaisuuksien vaikutus vaikutusten luomiseen
Ei-verbaalinen käytös
korkea ääni, katseen välttely, ei hymyilyä, liikkuminen
Sosiaaliset piirteet
Supeea ilmaisu, introversio,
Fyysiset ominaisuudet
Ei liikettä,
eivät kovin tarkkoja ennustamaan huijausta
Salapoliisit ass vahelpaljastimina, 4 syytä
Tarkkuus oli ryhmästaasolla, osan taso oli 70%, mutta 44% taso oli aalle 50%
Etsivät tulkinneet vääriä vihjeitä
Vaatteet
vähemmän hymyilyä ja enemmän käsien liikuttelua
havaittu että enemmän käsien liikuttelua viittaa toden puhumiseen, ja hymy ei ole validi arviointikriteeri
Sosiaalinen ahdistus
Itsevarmuus esti tarkempien havaintojen teon
poliisin työ on enemmänkin todisteiden kerräämisessä kuin valheiden tunnistamisessa
Osa E: Valta ja suostuttelu
KPL 49: Vallan muodot: Status ja dominanssi organisaatiokommunikaatiossa
Fyysinen olemus
Parempi pukeutuminen katsotaan korkean statuksen eleenä
Kinesiikka korkeassa statuksessa
Ryhti ja asento
Rennommin, suljetut kädenposititiot, istuminenen, ei nyökytyksiä
Liike
voidaan tunekutua toisen alueelle, enemmän liikkumatilaa
Eleet
enemmän eleit'->enemmän valyaa
Ilmeet
enemmän ilmeitä, ei hymyilyä,ei kulmakarvojen kohottelua,
Katseey
pitkittyneet katseet, katsekontakti, ei alempaan arvoon katsomista
Proksemiikka
enemmän hlökoht tilaa, ei voida tunkeutua niin helposti
Kosketus
korkea status voi koskea vapaammin ja enemmän,
tutkii kommunikatiota kehonkielen kautta
Vokaliikka
Matalampi ääni parempi
nauraminen nähty josssakin tutkimuksissa dominanttina käytöksenä
Suurempi status -> selekämpi aritkulaatio, terävämpi lausuminen ja enemmän intonaatiota
tutkii ääntä
Kronemiikka korkeassa sauksessa
Tutkii ajan käyttämistä
Odotusaika
alaisen voi laittaa odottamaan
Puheaika ja vuorovaaikutuksen hallinta
puhutaan enemmmän, vaikutetaan mataln statuksen henkilöihin
Työaika
enemmän vapauksia
työaikaa pidetään arvokkaampana
Organisaation ympäristö
alueet
Korkean statuksen henkilöillä suuremmat omat alueet
Pöydän päätyihin korkean statuksen hlöt
Artifaktit
Sihteerit, isot autot, salkut
Kertovat vallasta 4 tavalla
symboleja organisaation sisällä ja sen ulkona
yksilöt voivat nousta entisestään
voivaty toimia oikeina palkitnoina
voivat tuottaa henkilössä muutoksia jotka johtavat artifaktin mukaiseen käytökseen
KPL 50: Ei-verbaalisen käytöksen vaikutukset alistumisen prosessissa
katse
vaikuttaa
puhelinkoppi
kosketus
vaikuttaa
kauppakeskuskysely
proksemiikka
vaikuttaa
läheisyys kyselyssä ja sen täyttöajassa
vaatetus
vaikuttaa
pummi, palomies ja puku
Burgoonin odotusten rikkomisen teoria
ihminen lähemmäksi kuin odotettua, voi olla posia jos ihminen viehättävä
ei-verbaalisen vaihdon malli
ihmienn tuo mukanaan kulttuurin, persoonallisuuden, sukupuolen ja histotian interpersonaalisiin vuorovaiktuustilanteisiin
katsekontakti 2lk _> vaikuttaa vieläkin
Vaatimusteroia
ei-verbaalinen ele, kuten pitkittynyt katse, voi toimia vaatimuksena
KPL 51: ei-verbaalinen käytöksen vaikutus poliittisessa suostuttelussa
Informaation ollessa tiukassa ei-verbaalinen kkommunikaatio korostuu entisestään
ei-verbaalinen onteksti kriittinen aspetki Usan poliittisessa prosessissa
Ilmeet
voittajasuosikkien ilmeet positiivisempia
Fyysinen olemus
sukupuoli, ikä, rotu, viehättävyys yms vaikuttavat kaikki
Parakieli
puhetiheys
ennusti väittelyvoittoja, äänestystuloksia 8 vaaleissa ja sosiaalista dominanssia
visuaalinen fokus
silmien rpäyttely nähtiin negatiiciesena
puhuja saa posia katsomalla suoraan kameraan
Osa IV: Nykyaikaisia ei-verbaalisia teorioita viestien vaihdossa
KPL 52: non-verbaalinen mukautuvuus
CAT
KPL 53: Odotusten rikkomisen teoria
Odotusten rikkomisen teoria Burgoon
KPL 54: Persoonallisten suhteiden rakennusta ja ylläpitoa: kognitiivisen valenssin selitys
Kognitiivinen valenssiteoria
Henkilö käyttäytyy intiimisti tai lisää intiimiyttään
Proksemiikka
kehon asennot, fyysiesti samalla tasolla
haptiikka
halaukset, suutelu, kosketus
kinesiikka
iloiset ilmeet
kronemiikka
toisen odottaminen, toisen kanssa ajanvietto
vokaliikka
innostuneisuus, lämmin ääni
Tämän lopussa parin tunnettava intiimiyyden kasvatus
jos ei tunne niin kuivuu kasaan
Kiihotus
Korkea
negatiiviset ytunteet, kuivuu kaasaan
Puoliväli
jatkuu
Matala
ei tunne mitään, kuivuu kasaan
Kognitiivinen skematta
Kulttuuri
Persoonallisuus
Interpersonaalinen valenssi
tilanne
mielentila
Suhde
Kaikkien 6 oltava posi, muuten kuivuu kaasaan
Jos kaikki onnistuu niin positiivinen lopputulos
KPL 55: Interpersonaalisen adaptaation ilmiön ympärille kokoontuinen: Vuorovaikutuksen adaptaation teoria
9 periaatetta
Ihminen mukauttaaa vvtapojaan toiseen luonnollisesti
vvtapojen mukautuminen otttaa todnäk tiettyjä muotoja
synkronisuus ja vastavuoroisuus käytöksessä
vaikka mukautuminen luonnollista, on myös olemassa biologinen tendenssi kilpailla ja höydyntää utilitaristisesti lähestymistä ja erkaaantumista
Lähestyminen
hymyily, eleet, kehollinen lähestyminen
erkaantuminen
katseen välttely, poiskääntyminen
Vahva paine käyttäytyä samanlaisella ja molemminpuolisella tavalla
Molemminpuolisuus ja kompensaatio voivat käyttäytyä viestinnällisinä viesteinä
Henkilön mukautumista rajoittaa hlökoht erot, käytökselliset tekijät ja kulttuurinen influenssi
Biologiset, sosiaaliset ja psykologisrt tekijät johtavat synkronoivaan, molemminpuoliseen ja samankaltaiseen käytökseen
joukko tekijöitä vaikuttaa adaptaatioon mikä seuraa jokaista vvtilannetta
Adaptaatiokäyöksen joukkoa tutkitaan globaalilla tasolla, jotta voitaisiin havaita oikeaa daptaatiota käytöksen muuttamisen sijaan
Interaction adaptation theory (IAT) koostuu
vaatimuksista (R)
biologiset faktorit jotka vaikuttavat normaaliin vv
odotuksista (E)
mitä odotetaan sosiaalisten normien, sosiaalisten asioiden tai hlökoht tiedon perusteella
haluista (D)
ohjaa laajaa oman preferenssin kategoriaa mikä eroaa usein peersoonallisista tavoitteista
IAT ei ehdota että RED:in osalauleet eivät olisi yhteydessä
Kaikki yhdessä tuottavat vv position (IP)
IP muodostaa sen käytöksellisen osan, jonka hlö ottaa kohdatessaan uuden vuorovaikutustapahtuman
kookainen hlö vv:sssa omistaa IPn
Viimeinen elemtnti on vvosallistujien todellinen käytös (A),
Henkilön IP:n ja toien osapuolen A:n erot ennustavat kompensaatiota tai samankaltaisuutta riippuen IP:n ja A:n valenssista tai arvioinnista
Lopuksi
Jos meillä on jotain tietoa taai ymmöärrystä toisen ospauolen vvpositiosta, voimem käyttää tätä tietoa mukautumiseen ja suosiollisen lopputuloksen saamiseen
Toiseen mukautuminen ja sopeutuminen ennustaa vauvankkehitystä, aviollista tyytyväisyyttä ja tilanteiden tutkimista useammasta näkökulmasta