Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Verbal communication - Coggle Diagram

- - - - Erottelu
        
        Kieli omana itsenään, joka on jonkin sortin väline, johon kuuluvat semantiikka, kielioppi
        
        Kielen käyttäminen, mikä in kielen käyttämistä välineenä saavuttaaa tavoitteita, kuten kommunikointi ja vuorovaikutus
        
        Erottelu tärkeää, koska lingvistinen kieli ei ole läpinäkyvää
      - Kielen käyttö on normaalein ihmisen vuorovaikutuksen muoto verrattuna eläimiin ja muihin ei-ihmisiin
      - kieli selittää kieltä välineenä merkityksen luomiselle verbaalisessa vuorovaikutuksessa kuulostaa ilmiselvyydeltä
      - Lingvistiikka keskittyy kompleksisten signaalien tulkitsemiseen kielen kautta
      - Kumpikaan osapuoli tai lingvistiikka eivät ole niin synkassa kuin voisi luulla
      - kielen ja kommunikaation opiskelu koostuu luonnontieteistä ja humanistisistä tieteistä
    - - Verbaalinen kommunikaaatio ei ole kohesiivinen alalaji viestinnän sisällä
      - Viestintä ei tunnusta verbaalista kommunikaatiota omaksi alalajikseen
      - Pohjois-Amerikassa puhe viittaa enemmän intellektuaaliseen perinteeseen jvviestinnän alalla kuin muut alalajit verbaalisessa viestinnässä
      - Viestinnän tutkinta syntyi WW2 jälkeen, puhetradition mukaan 1900-lvl aalkupuolella
      - Euroopassa retoriikka ei ollut vielä hetki sitten tärkeä ala
        
        Lingvistiikalla ja semiotiikalla tärkeämpi kehitys alan kannalta
      - Klassiset reettorit ensimmäisinä keskusteluanalyytikkoina
      - Lingvistiikka ja keskusteluanalyysi tuoneet retoriikan eurooppaan nostaen sen merkitystä
      - Nykyinen viestintäopetus ranskassa, sisältää kielitieteitä ja viestintätieteitä mukana keskusteluun ja sematiikkaan liittyviä kursseja
      - Keskusteluanalyysi nähdään pääosin metodina viestien analysointiin ja sosiaalisen merkityksen ymmärtämiseen
    - - etenkin jenkeissä kieli ja sosiaalinen vuorovaikutus saman katon alle
      - Lingvistiikka (kielitiedoe) on kokenut pragmaattisen käänteen joka on laittanut kielen käytön ja kommunikatiivisen toiminnan keskiöön
      - Sosiologia yhdistelmä kielitieteitä ja sosiaalitieteitä
      - Toinen suuri trendi on kognitiivinen orientoituminen kieleen ja verbaaliseen kommunikaatioon, enimmäkseen kognitiivisen ja kokeilevan pragmatiikan johdolla
      - Pragmatiikka sisältäen tietoisen kommunikatiivisen käytöksen, kontekstuaalisen prosessin ymmärrykseen ja implisiittiseen viestin ymmärrykseen, jaettuihin aikomuksiin ja tekemisten koordinaation, tarjoaa sillan kogintiiviisen ja sosiaalisen tutkimuksen välille
    - - Vuorovaikutustieteet, lingvistiikka ja kielitieteet, psykologia, sosiologia, filosofia tai muut sosiaalitieteet tarjoavat potentiaalisa uusille innovaatioille
      - Kriittisten teemojen kanssa kielestä johtuen on muutama suurempi ongelma mitä kieli on, miten sen tutkiminen lisää kriittistä ymmärrystä ohmisten vuorovaikutuksesta, ja mitä se kertoo meille filosofisella ja antropologisella tasolla ihmisten luonteesta
      - Verbaalisen kommunikaation tutkimus on yliesesti relevantti laajempiin viestintätieteiden ongelmiin liittyen. Sen viestinnän analyysin sopeutuminen useissa sosiaalisssa konteksteissa on aina osan (volume) kautta.
  - - - Maurer ja Reinemann mukaan Kennedyn ja Nixonin väittely ssynnytti ei-verbaalise retoriikan tutkimisen osana suostutteleevaa kommunikaatiota
      - Sanalliset elementit vaikuttavat mielikuviin niin kauan kun ei ole saatavilla videota
      - Maurer ja Reinemann
        
        kommunikaatiopyramidi " 55-38-7" sääntö
        
        Suostuttelevan esittämisen kolme faktoria
        
        kehonkieli 55%
        
        Äänen elementit 33%
        
        esityksen sisältö 7%
      - tohtori Foxin koe
        
        Laitettiin vakuuttava henkilö puhumaan puuta heinää tieteelliselle yleisölle, jotka ostivat esityksen ajatukset
    - - Carl I. Hovland
        
        havaittavat tekijät kommunikaation lähteestä ovat keskeisiä suostuttelevan kommunikaation määrittelemisessä
        
        Ei-verbalinen ärsyke
        
        Kineettinen
        
        Kehonkieli
        
        haptinen
        
        kosketus
        
        spatiaalinen
        
        ja kommunikaatiopyramid " 55-38-7" sääntö
        
        kronemiikka
        
        konteksti ja aika
        
        ikonisuus
        
        symbolit, kuvat
        
        Koe
        
        sama esitys, toisessa luotettava ja toisessa epäluotettava esiintyjä
      - Kokeellinen koe
        
        ideaalinen ratkaisu kausaalisuuden tutkimiselle
        
        Vaarantavia tekijöitä
        
        sisäinen validiteetti
        
        kokeen mitattava mitä sen pitääkin mitata
        
        Ulkoinen validiteetti
        
        miten ihmiset käyttäytyvät eri tavalla laboratoriokokeessa kuin oikeasti
      - Ei-kokeelliet metodit suosiossa
        
        Reaaliaikainen vastausmenetelmä tullut suosituksi
        
        Molemmat systemit tehokkaita, kun testattiin 2002 saksan väittelyssä
        
        kyselyt tärkeä metodi kun ne yhdistetään muihin
    - - Suurin haaste empiirisessä tutkimuksesta ei-verbaaliseen kommunikaatioon on tiedon kompleksisuus ja yhteenkietoutuneiden ärsykkeiden määrä
      - Keskeiset löydökset
        
        yleisön havainnot vaihtelevat
        esittämisen mallin mukaan
        
        ihmiset antavat tuomionsa perustuen lisäinformaatioon, kuten ilmeisiin ja vokaalisiin elementteihin
        
        audiovisuaalinen esitys vie huomiota esityksen sisällöstä lisäten huomiota esittäjään
        
        Verbaalinen ja ei-verbaalinen vihje
        kulkevat eri reittejä aivoissa
        
        visuaalinen informaatio prosessoidaan korkeamalla priolla ja nopeammin
        
        visuaalisessa informaatiossa amygdala
        
        Neurotieteen löydökset ovat yhteensopivia duaalisen prosessoinnin mallien kuten harkinnan todennäköisyyden mallin kanssa
        
        Periferaalinen ja keskeinen reitti
        
        duaalinen prosessointimalli
        
        Kognitiivinen monimutkaisuus prosessoidessa tietoa tärkeässä osassa
        
        Kun vähäinen tarve kognitiolle, keskitytään muuhun ja toisinpäin
        
        voidaan tunnistaa tutkimus joka keskittyy vokaaleihin vihjeisiin ja joka keskittyy kehonkieleen
        
        kielelliset vihjeer
        
        äänenpaino, puhenopeus, sujuvuus
        
        liian hiljaa puhuminen vaikuttaa negatiivisesti
        
        kehonkieli
        
        ilmeet ja eleet parantavat kommunikaatiota tarjoten lisää vihjeitä
        
        tehokkain esitys kun yhdistetään kielelliset ja visuaaliset vihjeet tehokkaasti ja kun niitä käytetään hyvin esityksessä
    - - yksi syistä miksi ei ole tehokasta raportoida suuria numeroita eksperimentaalisista kokeista on audovisuaalisessa vuorovaikutuksessa
      - ei tule todnäk ikinä olemaan universaalia reseptiä miten susostutteleva kommunikaatio toimii ja mikä sen elementti on tehokkain
      - useimmat vanhat tutkimukset ovat liian kapeita eivätkä linkitä asioita yhteen
      - Monet tutkimukset kärsivät
        keinotekoisesta manipulaatiosta
        
        ulkoinen validiteetti ei niin uskottava
      - Koska tutkimuksia on melko vään niin ei osata sanoa verbaalisten, vokaalisten ja visuaalisten keinojen tehoa tai niiden välisiä yhteyksiä
        
        ei tutkimusta mikä kombinaatio olisi kaikista tehokkaine
    - - Burgoonin js Marshin kriteerit
        
        Tutkimukset keskittyvät ei-verbaalisiin realistisiin kombinaatioihin,spesifistivokaalisiin elementteihin, ilmeisiin ja kehonkielen eleisiin
        
        tutkumukset toteutettiin naturalistisissa olosuhteissa käyttäen verbaalista + ei-verbaalista suostutteleva esiintymistä
        
        tutkimuksessa käytettiin monimetodisia mittausjärjestelmiä tutkimaan suostuttelevuuden kokonaisukuvaa ja tiettyjä eroja ei-verbaalisten ärsykkeiden vaikutuksesta suostuttelevuuteen
      - jackob ja Nagel
        
        Kaikki kriteerit täytetty
        
        puheen kohdistaminen erityisen hyödyllistä
        
        Käytettiin koetta, missä pidettiin puhe
        
        ei eleitä tai varianssia kasvojen ilmaisussa
        
        ei eleitä/variansseja kasvojen ilmaisussa + varianssia vokaalisessa toimituksessa
        
        paljon vaihtelua eleissä/ilmeissä + sanallisen tuotoksen muuttaminen
        
        hiuomattiin, että pouheella suurin vaikutus
        
        puhe nähtiin eloisana ja vivahteikkaana
        
        pelkästään ääni koettiin mukavammaksi kuin visuaalinen esitys
        
        audiovisuaaliset esitykset eivät siis parempia kuin muut
        
        sisältö hyötyy pelkästä äänestä, jotwn pelkkä ääni voi auttaa susostuttelevassa viestissä
        
        Tutkimus Merkelin ja Schröderin puheesta
        
        analkysoitiin retorisia strategioita
        
        verbaalinen sisältö ja elementit tärkeämpiä määrittelemään suostuttelevaa viestiä kuin ei-verbaaliset
        
        Merkel hyötyi kameraan katsomisesta ja korkeammalla äänellä puhumisesta
        
        äänenpainot, asetelmat, todisteet, poliittiset ongelmat olivat tärkeämpiä kuin ei-verbaaliset vihjeet
- - - - Lingvistista signaalia ei taarvitse avata kokonaan
      - Puhujalle kommunikaatioon kuuluu vihjeiden antaminen tarkoitetusta viestistä
      - Kuulijalle lingvistiset ilmaukset ovat vihjeitä käsittelemään viestin oikein
    - - Implikointi
        
        Viittaa asioihin joita tarkoitetaan mutta
        jätetään sanomatta
      - Tavoitteena koodatun viestin rikastuttaminen erilaisilla edustuksilla, jotka ovat eksiplisointi ja implikointi
      - explicature painottaa radikaalia eroa kunnioituksella muita implisiittiä merkityksiä kohtaan
      - jotkut viestit niin lähekkäisiä, että ollaan ehdotettu epäsuoria vihjeitä, jotka kuuntelijan pitää tulkita
    - - Implikaatiot eivät ole olennaisia lingivistisessä ilmaisussa, vaan paino on puhujalla
      - Vahvoja ja heikkoja implisitoita
        
        Puhujan puolelta koodausyritykset vaativat extrakommunikatiivisia vaikutuksia
        
        Implikoinnit tunnistetaan peruuttamisella
        
        Tulkinta voi tulla ylijyrätyksi jos puhuja lisää jotakin
    - - Pragmaattiset teoriat
        
        vaikka sepsifia implikaation sisältöä ei saa selville laauseesta, koko prosessi ei ole sattumanvarainen
        
        pitäisi katsoa prosessin periaatteita eikä tuloksia
        
        2 tapaa
        
        selvittämällä mitkä spesifit periaatteet hallitsevat keskustelua
        
        analysoimalla miten erilaiset kognitiiviset systeemit ovat mukana kommunikaatiossa vaikuttaen vuorovaikutukseen
      - 4.1 Gricen maksimi-pohjainen lähestymistapa
        
        väli sillä mitä sanotaan ja mitä tarkoitetaan voidaan selittää sillä, että keskustelulla on oma logiikka ja rationaaliset periaatteet jotka hallitsevat kaikkia vuorovaikutuskäytöksen muotoja
        
        4 maksimia
        
        määrän maksiimi
        
        1, Tee panoksestasi niin infoirmatiivinen kuin tarvis
        
        Älä tee panoksesta informatiivisempaa kuin on tarvis
        
        Laadun maksiimi: yritä osallistua sanomalla asia mikä on totta
        
        Älä sano jotain minkä uskot olevan valhetta
        
        Älä sano jotain mistä ei ole tarpeeksi todisteita
        
        suhteen maksimii: ole relevantti
        
        tavan maksiimi: ole selkeä
        
        Yhteistyön periaate (YP): Tee keskustelullinen panoksesi pyydetyllä tavalla, kontekstiin suhtautuen, keskustelun mukaisesti keskustelussa mistä löydät itsesi
        
        YP:n tekee relevantiksi se että se rwkww mahdolliseksi tutkia puhujan aikomuksia
        
        Implikointia tapahtuu kun maksiimeja rikotaan räikeimmin
        
        ei vaikeaa ajateella että erilaisia implikaatioita käytettäisiin eri hetkill'
        
        Implikaatiot kuten YP ja maksiimit ovat keskustelullisia implikaatioita (GCI)
      - 4.2 Neo-Gricean heuristiikat
        
        Hornin pitää laadun maksiimin ja tuhoaa loput luodakseen kaksi muuta periaatetta
        
        Q-periaate
        
        sano niin paljon kuin voit
        
        eroaa Gricen määrän maksiimista ja tavan maksiimista
        
        R-periaate
        
        älä sano enempää kuin sinun täytyy
        
        Keskustelulliset implikaatiot ovat käytössä normikielessä
        
        Levinsonin mukaan keskustelulliset implikaatiot kuuluvat omalle tasolleen kielenmerkityksen ja puhujan merkityksen lisäksi
        
        Levinsonilla ehdotus kolmesta periaatteesta, jotka ovat heuristiikkoja
        
        Q-heuristiikka
        
        Mitä ei ole sanottu, ei ole
        
        Vastaa Hornin Q-periaatetta
        
        Vastuussa implisiittisistä merkitykseistä jotka riippuvat tai ovat yhteydessä muihin vaihtoehtoihin
        
        I-heuristiikka
        
        Mitä on ilmaistu yksinekrtaisesti on stereotypisesti yksinkertaistettu
        
        pyrkii selittämään miten minimaaliset ilmaistu saavat maksimaaliset tulkinnat
        
        M-heuristiikka
        
        se mitä sanotaan eppänormaalisti ei ole normaalia
        
        vastaa Gricen tapaperiaatetta
        
        Q parempi kuin M, M parempi kuin I
        
        I-heuristiikkaan riittää yleismaailmallinen tieto
      - 4.3 Kognitio-orientoituneet lähestymistvat
        
        ei etsitä sääntöjä, pperiaatteita tai heuristiikkoja jotka autttavat selittämään eroa sanotun ja tarkoitetun väliklä
        
        Ideana selvittää miten mieli toimii
        
        Hypoteesi: evoluutio on mahdollistanut lajilllemme prosessointimahdollisuudret jotka asettavat rajoituksia vuorovaikutukselle ympäristön kanssa, mukaanlukien kommunikatiivinen käytös
        
        Kaksi periaatetta
        
        Kogntitiivisen relevanssin periaate
        
        ihmisen kognitio tähtää relevanssin maksimointiin
        
        koska prosessointikapasiteetti rajallinen, evoluution myötä in kehittynyt mekanisemj, jotka mahdollistavat prosessoitavien resurssien relevanttiuden jotta niitä prosessoitaisiin tehokkaammin
        
        ihmisillä ei a-priori tieoa siitä mikä in relevanttia ja mikä ei
        
        Kommunikaation relevanssin periaate
        
        jokainenv teko ostensiivisessa kommunikaatiossa kommunikoi oman optimaalisen tärkeytensä
        
        perustelee, että kaikkien mahdollisten ärsykkeiden jokosta kommunikatiivisella käytöksellä on oma sisäänrakennettu takuu relevanssin optimoinnista
        
        On henkilön itsensä tavoite tehdä viestistä mahdollisimman selkeä
        
        Jos relevanssi on annettu, kognitiivinen systeemi tekee mitä tahansa tyydyttääkseen relevanssin tarpeen
        
        Relevanssiteoria (RT)
        
        Seuraa tietä jossa on vähiten työtä kognitiiviseen relevanssiin. Testaa tulkinnallisia hypoteeseja
        
        Lopeta kun relevanssin ododtukset ovat tyydytetyt
        
        relevanssiteoriassa ei maksiimien rikkomista tai mahdollista konfliktia niiden välillä
        
        Ei tarvetta viestiä tulkitseville säännöille
    - - 5.1 pääteltävissä oleva prosessi
        
        Kuuntleija kokoaa tietoa eri lähteistä saadakseen arvauksia siitä mitä puhuja koitti kommunikoida
        
        Ei rajaa tieodlle jonka yksilö tuo prosessiin
        
        5.1.1. moitteenvarainen päätelmä
        
        tulkinnat useimmiten oikein, mutta ei ole idioottivarma eikä sisällä tuotosta
        
        Modus ponens
        
        Jotta argumentti olisi totta sen premissine pitää olla totta
        
        toinen vaihtoehto abduktiivisessa päättelyssä
        
        pyrkii löytämään selityksen ilmiöön
        
        käytetään tieteissä ja jokapäiväisessä asiassa
        
        nopeita, automaattisia, tehokkaita ja käänneettäviä
        
        voidaan vaihtaa uuden tiedon tultua ilmi tai jos havaitaan epäloogista ajattelua
        
        Uuden tiedon tullessa ollaan valmiita vaihtamaan kantaa
        
        Puhuja voi itse perua implisiittisen siällön, joka kuvaa miten sisältä ei aina ole koodatun tarkoituksen seurauksia
        
        5.1.2. rajattu rationaalisuus
        
        kuuntelija harkitsee ekaa ideaa joka rtulee mieleen ja käyttää sitä luomaan implisiittisen merkityksern
        
        Idea on että ihmisen käytöstä ei voida selittää rartionaalisena käytöksenä, kun otetaan guomioon ajan ja prosessoinnin kapasiteetin rajoitukset
        
        Ideana on harkita vain helåosti saatavaa infromaatiota ja lopettaa kun standardi on saavutettu
        
        Hyväksikäytetään 2 kognitiivista faktaa
        
        tiedon rakenne
        
        tieto rakennetaan yhteisöksi, jolla on yhteyksiä muihin tapahtumiin muodostaen näin koherentin kokonasiuuden
        
        Tyydytyksen kynnys
        
        Ihmninen ei tee optimaalisia valintoja vaan valintoja, jotka tekevät meidät iloisiksi
        
        Yhdessä tarjaoavat vastauksen kysy,ykseen miksi asioita tulkitaan tietyllä tavalla
      - 5.2 Aikomusten attribuutio
        
        Implisiittisten merkityksteen ymmärtäminen sisältää puhujan aikomusten ymmärtämisen
        
        tärkeää, että kaikki tulkinnat sisältävät aikomuksen
        
        ihmisen melkein mahdotonta paeta tendenssiä tehdä tulkintoja toisen käytöksestä
        
        Mielenluku-kykykyjen väittelyä
        
        joko teorisoimalla tai mentaalisen stimulaation tuloksena
        
        Mielenluku parantaa mahdollisuuksia selviytyä samalla tehden vuorovaikutustilanteista sujuvampia ja tehokkaampia
    - - 6.1 kohteliaisuus
        
        implisiittisten ilmausten käyttämiseen htenä syynä kohteliaisuus
        
        epäsuoran puheen takana on idea, että teon suorittaminen voi olla toisen teon suorittamasta epäsuorrasti
        
        idiomaattisten(kielikuvien) tietojen ymmärtäminen osana spesifiä kielikuvan konventiota
        
        Idiomaattisuus = kuuma peruna
      - 6.2 huumori
        
        Juumori voi pohjautua faktuaaliseen jaettuun tietoon ja implisiittisiin premisseihin joita yleisö pitää osana tulkintaa
      - 6.3 manipulointi ja mainostus
        
        ;amopulointi sisältää yleissölle täysin väärän tai puolueellisen tiedon syöttämisrä
        
        Manipuloinnissa tärkää kontrolloida kontekstia niin että ainakin osa viestistä menee läpi jotka muuten hylättäisiin normiolosuhteissa
        
        Manipulaatio on suostuttelun äärimmäinen muoro
        
        Muita suostuttelun muotuja ovat poliittinen propaganda ja mainiistaminen
        
        Mainostaminen
        
        viestin leipominen niin että osa tiedosta hyväksytään ilman sen kyseenalaistamista
        
        implisiittinen sisältö
        
        99% ajasta
        
        oletetaan aina että kuulutaan 99%
  - - - Metafora
        
        Sanojen tai fraasien käyttö tarkoittamaan toista sanaa kuvaamaan sanojen samanlaisuutta
        
        esim puhkesi kukkaan= pärjää hyvin
      - Nykyidin kolme suurta ryhmää joita tutkitaan
        
        skeemat
        
        keskeinen elementti formaalius
        
        Äänikelat
        
        lauseen rakenne
        
        Kiasmi
        
        symmetrinen retorinen kuvio, jossa kaksi virkerakenteen puoliskoa toistaa käänteisessä järjestyksessä toistensa pääelementit
        
        Antimetabolite
        
        Kun kiasmi sisältää myös konseptuaalisen kontrastin
        
        "sabatti oli tehty miehelle, ei miestä sabatille"
        
        Kielikuvat
        
        voidaan havaita konsepti-semanttisella tasolla
        
        Esimerkkejä
        
        Samanlaisuus
        
        Vertaus
        
        Metonomia
        
        etaforan kaltainen ilmaisu, jossa esinettä tai ideaa kuvaava sana korvataan joko konkreettisesti tai abstraktisti sukua olevalla sanalla
        
        Kliimaksi
        
        Antikliimaksi
        
        Liioittelu
        
        Paradoksi
        
        Ironia
        
        Retorinen kysymys
        
        Osa tutkijoista hylännyt nämä vain joukkona erillisiä osia
        
        Haluttu tutkia vain pääkielikuvia; metaforat, metonyymit, synekdootit ja ironia
        
        värikkyys (chroma)
        
        kuvaa puhujan aikeita
      - Aristoteles näki kuvailevan kielen voiman valottaa abstrakteja konsepteja
      - Metaforat mahdollistavat esim. rakakuden ilmaisun tietyissä konteksteissa
    - - Konseptuaalinen metaforinen teoria (CMT)
        
        pääsy metaforaan ajatuksen osana alkaa ilmiön erottamisesta lingvistiseen ja konseptuaaliseen metaforaan
        
        Aristoteles näki metaforat suhteellisen järkeilyn tuloksena
        
        Aristoteles saattoi itse tuoda metaforat läntisen maailman tutkimukseen
      - Thomas Akvinolainen selitti metaforia uskonnossa sillä, että se on ainoa keino jolla ihmiset voivat käsittää totuuksia, joten metaforat ovat myös tulkitsemisen keino
      - Kant sanoi metaforien olevan keino ymmärtää tuntemattomia asioita, jaa Nietzche näki metaforat ihmiskunnan suurimpana ongelmana johtuen niiden voimasta suostutella ihmisiä
      - Rcihards
        
        mikään lause ei voi sisältää metaforan perustaa
        
        metaforia käsitellään kokonaisuuksina jotka sisältävät ratkaisun
      - Max Black
        
        Tietty lingvistinen metafora on todellisuudessa osa yleisempää metaforaa
        
        Professoir on karhu -> Professori on eläin
      - Pollion, Barlown, Finen ja Pollion tutkimus osoitti että metaforat ovat osana jokapäiväistä elämää
    - - Lakeoff ja Johnshon
        
        Ihmiset eivät enää tajua, että useimmat lauseet ovat metaforisia tai sisältävät metaforia
        
        On konkreettisia ja abstrakteja konsepteja
        
        Konseptuiaaliset metaforat
        
        abstraktit konseptit
        
        yleistetyt metaforiset kaavat jotka ovat spesifien lingvististen metaforien alla
        
        Esim ihmiset ovat eläimiä
        
        joku on apina, sika, gorilla, käärme, pupu
        
        Kohdealue ja lähdealue
        
        Kohdealue
        
        aihe itsessään
        
        Lähdealue
        
        eläiumet koska se edustaa metaforan tuottavaa luokkaa
        
        Aiheet ovat johdannaisia kognitiivisten ideeooiden mallista
        
        malli relevantti vain tietyissä kulttuurisissa kokemuksissa ja tiedossa
        
        esim argumentti on sotaa on konseptuaalinen metyafora
        
        tarkoittaa, että tunnemme voitavamme tai gäviämme argumentin väkivaltaisella, fyysisellä tavalla
        
        Kuvaskeemat
        
        Mentaalisia oletuksia miten kokemukset paikasta, liikkeestä, muodoista ja muista kehollisista ilmiöistä
        
        yhdistävät fyysiset ja affetkiiviset kokemukset konseptuaaliseen abstraktioon, joka mahdollistaa kaabojen tunnistamisen tiettyjen kehollisten sensaatioiden sisällä samalla ennakoiden niiden seurauksia
        
        Ontologinen ajattelu
        
        konseptuaalinen metaforta missä aktiviteeti, emootiot, ideat ja muut abstraktiot voidaan laittaa säilytyslaatikkoihin yms
        
        esim. Mieli on säilytyslaatikko
        
        täynnä muistoja
        
        aivot ovat tyhjät
        
        Näkeminen on yhdistetty kulttuurien ylitse kuvaamaan ajattelua, uskomista, ymmärtämistä, tietämistä yms
        
        Kulttuurinen kognitio vaihtelee vain kielenkäytössä, ei sen juurissa
        
        Idealiset kognitiiviset mallit (ICM)
        
        ulttuurinen ryhmäaajttelu on rakennettu kerroksittain konseptuaalisen metaforan avulla
        
        Esim ideat ruokaa
        
        jätti pahan maun suuhun
        
        ideat persoonia
        
        Darwin on hyökkääjien isä
        
        Kun aiheen idea tulee esille, käytetään aiheen sanoja muodostamaan lauseita ekskusteluissa
        
        On olemassa tiedonlähteitä jotks ovat enemmän kulttuurispesifejä, kuten geometriset sanat ja kielikuvat
        
        esim ideat ruokaa ovat universaalimpi kuin kielikuvat
        
        Konseptuaalisen metaforan teoria näyttänyt mmiten metaforat muodostuvat spontaanisti lapsuudessa
      - Yritetään ensiksi kirjaimellista tulkintaa ennen metaforaa
    - - Sulautuminen
        
        CMT mallin sisällä
        
        on olemassa vuorovaikutus objektin ja lähdealueen välillä, missä toinen vaikuttaa toiseen siten, että näemme ihmiset ja eläimet samana
      - Metonomia
        
        Peosessi missä yhtä nimeä käytetään jonkun toisen assosiaation paikalla
        
        kaksi yhdistettyä elementtiä ovat väki-koko suhteessa laajemman skenaarion tai alueen kanssa
        
        Tarvitsemme uutta verta organisaatioon (=uusia ihmisiä)
        
        Konseptuaalinen metonyymi
        
        voidaan käyttää viittaamaan abstraktien kognitiivisten kaavojen alla oleviin lingivstisiin metonyymeieihin
        
        Kasvot-esimerkki
        
        hän on vain yhdet kasvot laajalla kurssilla
        
        ovat interyhdistettyjä muihin merkityksenteko-alueisiin kultrruueissa
      - Ironia CMT:ssa
        
        verbaalinen keino, missä sanoja käytetään ilmaisemaan vastakkainen asia kuin sanottiin
        
        tehokas satiirisissa, parodisissa ja muissa humoristisissa kirjoituksissa
        
        Konseptia painotetaan sanomalla sen vastakohta
        
        Kulttuurispesifiä
      - CMT
        
        löytänyt useit yhteyksiä kielen ja kommunikaation, kielen ja kulttuurin ja kielen sekä tiedon välille
        
        Figuratiivinen kognitio näkyy ei pelkästään kielessä mutta ei-verbaalisessa koodeissa
        
        ihmiset eläiminä -,etafora voidaan nähdä monena maalauksena jotka esittävät ihmisiä, ja narratiiveina joita kerromme lapsillemme yms
    - - CMT ososittanut että kaikenlaaisia keskusteluja ohjaa vertauskuvallinen kognitio
      - jinnybujaatuo voidaan nimittää navigoinniksi erilaisten lähdealueiden verkkojen läpi jotka ovat linkissä assosiatiivisen kognition välillä
      - Lausunnot voivat tietysti olla kirjaimillisia, mutta tässä tapauksessa se on todella epätodennäköistä
      - CMT yhdistää kommunikaation kulttuurin kanssa
        
        esim. läntisen maailman makeutta kuvaavat sanat rakkaudelle
        
        syödän kakkua häissä, annetaan makeaa ystävänpäivänä
      - Proverbit historiallisia metaforia joita ihmiset käyttävät tiedostamattomasti antamaan neuvoja
        
        Roomaa ei rakennettu päivässä
      - Jokaisella kulttuurilla omat proverbit, aforismit ja sanonnat
      - saarnaaminen olisi tehotonta jos saarnaaja ei osaisi yhdistää smaan aihepiirin sanoja
      - Eristyksessä olevilla sanoilla on viittaus johonkin
        
        kissa
      - yksittäiset sanat lingivistisissä kategorioiss luovat johonkin viittaavia alueita ihmisille joihin reflektoida ja säilöä tietoa, figuratiivisuus on stratefia jota käytetään luomaan merkitystä eri alueista
      - Alue missä figuratiivinen kognitio manifestoi itseään eniten on keskustelussa
        
        Keskustelu on intertekstuaalinen ja interdiskursiivinen
        
        yksi alue liittyy toiseen ja niinedespäin
      - Sulautumisteoria
        
        sulutuminen tapahtuu kun aivot tunnistavat erilaisia kokonaisuuksia erilaisten neruaalisten alueiden tai karttojen yhtenäisyyksistä
        
        Prosessia ohjaa tulkinta jonka mukaan ihmiset ovat substansseja, joka lisää viimeisstelyn sulautumiseen; kosketuksen joka pitää kaksi kokonaisuutta omissa neurokartoissaan
        
        Yhteys konseptuaalisessa metaforassa: ihmiset ovat substansseja ja neuroalue jonka pitää syöttää sitä muodostaa pohjan sulautumiselle
        
        Matemaaatikko on kuin kivi
        
        kaksi erillistä kokonaisuutta ovat "matemaatikko" ja "kivi"
- - - - 2.1 dialogi
        
        onnistunut dialogi olettaa että kommunikaation pitäisi olla demokraattista tai ideoiden symmetristä vaihtelua
        
        dialogin osapuolten pitäisi tehdä parhaansa edistääkseen intersubjektiivista ymmärrystä ja helpottaakseen jännitteitä
        
        Neljä tapaa ajatella dialogeja
        
        yksilö voi pitää sisäistä dialogia ilman ulkopuolista apua
        
        henkilö kuvittelee toisen osapuolen vastaukset
        
        voi sisältää ystäviä, vihollisia kuolleita ihmisiä yms
        
        Mikhail Bakhtin
        
        kiinnosti sisäiset dialogit
        
        tapoja käsitellä vuorovaikutuksellisia ongelmia, ennakoimaan muiden diskurssia ja esittelemään muita keksittyyn keskusteluun
        
        Dialogi viittaa symboliseen vuorovaikutukseen kahden tai useamman yksilön välillä jotka kommunikoivat toistensa kanssa käyttäen puhuttua kieltä/eleitä
        
        Dialogit keskeisiä lähteitä datalla ihmis- ja sosiaalitieteissä
        
        Dialogit ideoiden keskällä eikä ihmisten välillä
        
        Serge Moscovici soslaalisen representaatioiden teoriassaan väitti että kollektiivisesti jaetut ideat muodostavat sosiaaliset ymäpäristömme
        
        Dialogi symbolisemmassa mielessä, kuten dialogi kulttuuristen perinteiden tai historian eepoksien välillä tai kulttuurin ja vähemmitöjen välillä
        
        vaikeus sosiaalisesta tunnustuksesta multikulttuurisessa keskustelussa
      - 2.2 dialogismi ja dialogisuus
        
        suhteellisen uusia termejä
        
        termit viittasivat dialogiin ja ihmiskuntaa määrittelevään tilaan
        
        "minä" on olemassa vain vuorovaikutuksessa "muiden minien" kanssa kielellä ja kommunikaatiolla, kuten "minä-sinä"-suhde
        
        Bakhtin totesi, että dialogismi ja dialogisuus merktisee, että jokainen yksilö elää "toisten maailmassa" sanojen kautta
        
        Ihmiset luovat maailmoja toisten ja koko olemassaolon itsen suuntautuvan toisten kielten ja toistn maailmaan; että olemassaolot tarkoittaa kommunikointia ja kommunikointi tarkoittaa olemista toiselle, ja toisen kautta itselleen
        
        Käytti käsitteitä erotuksetta
        
        Linell ja Markova
        
        Viittaavat dialogismiin filosofisena terminä, ihmiskunnan ontologiana ja epistemologiana
        
        Dialogisuus määritellään ihmisten sosiaalis-psykologisena kykynä ajatella, kommunikoida, toimia ja osallistua sosiaalisesti muiden kanssa
        
        Nämä erilaiset dyadisuhteet ievät ole erillisiä toisistaan, vaan ne muodostava ttoistaan riippuvaisia verkostoja
      - 2.3 dialogisuuden etiikka
        
        Bakhtinin mukaan okainen dialoginen kohtaaminen on uniikki suhde dialogisen osallistujan ja hänen kumppaninsa välillä; itse ja toisen välinen vastavuoroinen suhde on erityinen ja toistumaton, ja se tekee itsestä ja toisesta keskinäisesti riippuvaisia yhteisymmärryksen tekijöitä
        
        Samaa tai eri mieltä, dialogiin osallistujat puhuvat toistensa lähtökohtien pohjalta, ennakoiva ttoistensa vastauksia ja kommunikoivat ennakkoluulojen perusteella
        
        Intersubjektiivisuus Ragnar Rommmetveitin mukaan
        
        kun vuorvaikuttajat astuvat kommunikaatioon, he olettavat ainakin jonkin verran yhteistä ymmärrysyä heidän jaetusta sosiaalisesta maailmastaan
        
        dialogin kautta hyväksytään, vahvistetaan tai kumotaan tämä ymmärrys
        
        Intersubjektiiivsuus oletettava mennessä suhteeseen
        
        Bakhtin
        
        hylkäsi ajatuksen yhdenmukaisesta kielestä järjestelmällisenä merkkien järjestelmänä sekä viestinnän neutraalisuuden käsitteen
        
        Jokapäiväinen puhe tuomiota antavana, aarvioivana ja uusia merkityksiä luovana uusissa tilanteissa
        
        Jännitteet sanojen ja ilmausten käytössä johtuvat dialogin eettisestä ja tuomitsevasta luonteesta
        
        huolenaihe liittyyy puhujan vastuusseen sanaoistaan ja viestinnästään
        
        kieli ei välim, jota käytetään; kieli on osa inhimillistä luontoa, oihmiset elävät kielessä
        
        Hans.George Gadamer ja Emmanuel Levinas
        
        Gadamer
        
        käsittää sisäisen dialogin ennakoivan keskusteluna muiden kanssa
        
        puheen dialogissuudessa korostetaan jatkuvaa pyrkimystä sitoutua tai osallistua johonkin
        
        Vaatii puhujan vastuuta ssiitä, mitä hän sanoo: jokainen lausunto on vastaus kysymykseen, olipa se sitten oma tai jonkun toisen
        
        dialogissa otetaan riskejä paljastaessamme oman diskurssimme toisten epäilylle alttiiksi
        
        omien oletusten ja uskomusten paljastus muiden edessä altistaa toisten arvioinnille ja mahdolliselle itsearvostelulle
        
        Dialogin rikkaus lepää mahdollisuudessa luoda läpinäkymättömiä ilmaisuja, kuten metaforia, ironiaa ja muita implisiittisiä merkityksiä
        
        Molemmat näkivät etiikan keskeisenä osana dialogia
        
        elämme kielessä emmekä käytä sitä insturmenttina
        
        Levinas
        
        dialoginen periaate filosofian perusta
        
        dialogi ei voi olla mitään muuta kuin eettinen dialogi
        
        Vv muiden kanssa moraalista ja velvoittavaa
        
        Epäsymmetristä, koska itse pitää vastuun toisesta
        
        etusija etiikalle ontologian yli
        
        Idea syvästä epäsymmetriasta itsen ja toisen välillä: itse on vastuussa toisesta
        
        toinen ohjaa itseä asemastaan
        
        Bakhtinilla ja Gadamerilla vastuu keskinäistä
    - - 3.1 intersubjektiivisuus ja sosiaalisen tunnustuksen etsintä
        
        Kaksi dialogista tendenssiä
        
        intersubjektiivisuus
        
        Viittaa erilaisiin eksplisiittisiin ja implisiittisiin toiseen liittyviin suhteisiin, jotka voivat koskea yksilöitä, ryhmiä tai jopa kulttuuriperinteitä
        
        Vygotsky näki lapsen dialogisen kyvyn kehittymisen toisen kanssa tapahtuvan keskinäisen ymmärryksen kautta
        
        intersubjektiivisuutta ei saa käsittää vain kasvavana yhteisymmärryksenä osallistujien välillä; yhtä tärkeää on, että dialoginen intersubjektiivisuus voi johtaa erimielisyyteen ja kritiikkiin toista osallistujaa kohtaan
        
        Bakhtin korosti, että dialogiset kognitiot ja vaikutukset ovat aian jännitteessä
        
        pyrkimys sosiaaliseen tunnustukseen
        
        liittyy itseen ja toiseen suuntautumiseen
        
        Itse korostaa omaa toimijuuttaan ja pyrkii samalla saamaan tunnnustusta toiselta tasavertaisena dialogisena osallistujana
        
        kamppailu sosiaalisesta tunnustuksesta ei ole rauhanomainen prosessi, vaan se tapahtuu jännitteen ja tavoitteiden neuvottelun kautta itseen ja muihin ja asettaen itse oman merkityksen toiselle
        
        Vaikeassa kommunikaatiossa minkä tahansa kommunikaatioresurssin vuorovaikutuksellinen vaikutus riippuu paitsi vammautuneesta puhujasta myös vammautumattoman puhujan tulkinnasta tarkoitetusta merkityksestä
        
        minkäänlaista vammautuneen puhujan käyttämää resurssia ei voi ennakkoon pitää ei-kommunikatiivisena tai erillsenä yksikkönä
        
        Oli kyseessä intersubjektiivisuuden tai sosiaalisen tunnustuksen tavoittelu, dialogin olennainen piirre on kommunikatiivinen jännite
        
        Dialoginen jännite on vuorovaikutuksen ja dialogin dynaamiikan liikevoima
        
        ilman dialogista jännitettä keskustelu apaattista infromaation vaihtamista
        
        vaatii myös itseä ymmärtämään ja voittamaan osallistujien tumtemattomat ominaisuudet ja asemat
        
        Bakhtinin mukaan ambivalenssi kommunikaatiossa ei koskaan muutu monovalenssiksi
        
        toisten puheiden ja ajatusten ymmärtäminen omista lähtökohdistamme ja niiden muuntaminen omiksi kommunikatiivisiksi resursseiksi on osa dialogista prosessia
      - 3.2 luottamus ja dialogi
        
        Dialogin kautta osallistujat vahvistavat luottamustaan yhteisesti jaetussa sosiaalisessa maailmassa elämiseen
        
        jaetaan kommunikatiivisia resursseja
        
        luottamus harvoin täydellinen
        
        Georg Simmelin
        
        Modernien kulttuurien tultua yhä enemmän objektivoiduiksi ne muuttuvat epäpersoonallisiksi
        
        Luottamuksen analyysi perustuu eron tekemiseen niiden välillä, joiden kanssa itse jakaa ja ei jaa hiensotunutta tietoa
        
        dialoginen kommunikaatio korvataan objektoidulla ja epäpersoonalisella sanoman välityksellä
        
        Luottamus ja epäluottamus ovat vuorovaikutuksen, kielen ja kommunikaation perusominasuuksia
        
        olemassa heijastamattomia ja heijastettuja luottamuksen muotoja, erilaisia luottamuksen muotoja mikro- ka makrososiaalisissa suhteissa, ystävien ja vieraiden kesken jne.
        
        LLuottamusta ja epäluottamusta löydetäänkielen näkökulmista, puheen sisällöstä, puhujien keskinäisistä moraalisista ja eettisistä velvoitteista, vuorovaikutuksen luonteesta, puhujien välisistä suhteista jne
        
        Toiset luottamusken muodot voivat liittyä dialogisten osallistujien totuudellisuuteen
        
        kun puhuja sanoo "kirsikat ovat makeita", lisäksin hän luottaa siihen, että kuulija ymmärtää kirsikoiden merkityksen, puhuja tietää, että kuulija voi luottaa tai epäillä, että puhuja puhuu totta
        
        päivittäisessä puheessa luottamus ja epäluottamus ovat upotettuja verkostoihin muiden merkitysten kanssa
        
        3.2.1 luottamus mikrosisaalisissa dialogisissa suhteissa
        
        sosiaaliset, filosofiset, sosiobiologiset lähestymistavat ja lapsen kehitystutkimukset viittaavat siihen, että luottamus muodostaa viestinnän ontologisen perustan
        
        Eriksson ja perusluottamuksen kriisi vauvalla
        
        Vauva varustettu jo syntymystä valmiudella keskinäiseen affektiiviseen säätelyyn, vuorovaikutukselliseen tilaan vastaavan hoitajan kanssa
        
        Ragnar ROmmetveit
        
        näkökulma viestintään dialogisesti perusuvana yhteistyönä sisältää useita monitahoisia ja toisistaan riippuvaisia luottamuksen ja eettisten vaatimusten muotoja
        
        luotamuksen muotoihin viitataan sopimuksina
        
        niin perustavia, että niillä on ontologinen tai eksistentiaalinen merkitys
        
        implisiittisä tai eksplisiittisä, ja kaikkien viestinnässä mukana olevien osapuolten oddoetetaan kunnioittavan niitä
        
        Bakhtin
        
        analysoi dialogista luottamusta ja riskiä tunnustavassa vuoropuhelussa Dostojevsin romaaneissa
        
        Tunnustus itseensä kohdistuva dialoginen vuorovaikutus syvällisellä hlökoht merkityksellä
        
        Tunnustaminen voi sisältää toiselle paljastamisen kaikkein intiimeimmät hlökoht salaisuudet
        
        3.2.2 luottamus makrososiaalisissa dialogisissa suhteissa
        
        Muita luottamuksen muotoja liittyy makrososiaalisiin suhteisiin ryhmissä, instituutioissa tai yhteiskunnassa kokonaisuutena
        
        luottamus/epäluottamus muuttuu progressiivisesti strategisiksi ja laskelmoiduiksi muodoiksi
        
        Viestinnällä erilaisia kanavia, kuten verbaalinen, fonologinen, käsimerkkien ja katseen kanavat
        
        voivat välittää erilaisia merkitykisä luottamuksesta epökuottamukseen
        
        Instiuutioita, jossa luotamuksellisia tietoja voidaan paljastaa huoletta: lääkäri, psykoterapia, pankkiavustaja
        
        ihmiset tekevät yhteistyötä, luottivat he toiseen tai eivät
    - - Vaikka kaikki dialogiset lähestymistavat korostavat vuoropuhelua ja kommunikaatiota, ne keskittyvät erilaisiin näkökulmiin ja painottavat erilaisia kysymyksiä
      - Per Linell
        
        jako monologismin ja dialogismin välille
        
        ekumeeninen lähestymistapa dialogisiin teorioihin
      - Vygotsky x Bakhtin
        
        lähestyminen dialofisuuteen, sisäisen puheen luonne, itse- ja toistietoisuus, sosiohistoriallinen käsitys kielestä ja kommunikaatiosta
      - Matusov
        
        Vygotskyn lähestymistapa oli ottanut vaikutteita Hegelin monologisesta ja universalistisesta filosofiasta, kun Bakhtinin lähestymistapa oli dialoginen ja pluralistinne
      - Charles Taylor
        
        käsittelee, eettisen, arvojen ja dialogisen toiminnan yhteydessä koherentin minän tunnetta, selittää ,että dialoginen toiminta eroaa olennaisesti pragmatismin vallitsevasta liikkeiden koordinaation klassisesta käsityksestä
      - william James ja Bakhtin käsittelivät erilaisia minän teorioita
      - 4.1 dialogisuuden jatkaminen sosiaalisiin representaatioihin
        
        Ihmis- ja sosiaalitieteissä termi representaayio tarjoaa konsepti pitkällä historialla ja monimutkaisilla merkityksillä
        
        Suurin ero durkenheimin kollektiivisten edustusten ja Moscovicin sosiaalisten edustusten välillä liittyy kieleen ja dialogiin
        
        sosiaaliset representaatiot ovat riippuvaisia kielestä ja kommunikaatiosta ja erityisesyi dialogisuudesta
        
        Sosiaalisten edustusten teoria
        
        tutkii arkista ymmärrystä, monimutkaisten sosiaalisten ilmiöiden merkitysten muodostamista ja muutosta kielen, kommunikaaation, historian ja kulttuurin kautta
        
        tutkii myös käyttäytymistä suhteessa sosiaalisiin edustuksiin
        
        Sosiaalisille edutuksille voidaan erottaa kaksi perustavamnlaatuista merkitystä
        
        Sosiaaliset edustukset viittaavat konkreettisiin sosiaalisiin ilmiöihin
        
        Edustaessaan yksilöt ja ryhmät kommunikoivat, toimivat ja puuttuvat elämän käytäntöihin käyttäen resursseja kulttuurista, perinteistä sekä elämänkokemuksestaan
        
        Sosiaalisten edustusten teoria voidaan ymmärtää dialogisena sosiaalisen riedon teoriana
        
        sosiaaliset edustukset voidaan käsoittää moniulotteisina tiedon ja uskomusten rakenteina
        
        Kieli ja kommunikaatio toisellakin tavalla merkittäviä; ne ilmaisevat eirlaisten ajattelutapojen dynaamista rinnakkaiseloa
        
        Kognitiivinen polyfaasia
        
        dialoginen
        
        soveltuu ja ilmenee sisällöissä, joissa puhujat luovat yhteyksiä toisten kommunikaatioigin, ennakoiden heidän vastauksiaan, reaktioitaan ja tunteitaan
        
        Psykoanalyysin tutkimuksessa epäsymmetriat hallitsevat vahvasti kommunikaatipjärjestelmiä kuten propagandaa, leviämistä ja levittämistä
      - 4.2 Dialogismi ja empiiriset metodit
        
        Empiirisissä tutkimuksissa dialogiset tutkijat soveltavat usein tutkimusmetodeja jotka ovat kehitettyjä ei-dialogisiiin lähestymistapohin
        
        Dialogiset lähestymistavat analysoivat dialogeja monolgoisesti
        
        Osallistumisia koodataan ikään kuin kunkin osallistujan olisi yksin vastattava osallistumisesta; toisin sanoen osallistumista ei käsitellä yhteisesti osallistujien yhdessä rakentamana.
        
        Kommunikaatio-ongelmien tai dialogissa kielivammaisten kanssa esille
        
        keskinäinen ymmärrys riippuu täysin sanallisten osallistumisten tai eleiden koordinoinnista
        
        Akkerman ja Niessen väittäneet, että dialogiset teoriat eivät kykene suorittamaan empiirisiä tutkimuksia sosiaalisista ilmiöistä, jotka vastaisivat dialogisia teorioita
        
        pääsiasaillinen syy kuiluun teorian ja empiirisen tutkimusken välillä puuttuvina konkreettisina menetelminä tutkia dialogista itseä
        
        Dialoginen lähestymistapa erityisen tärkeää tutkimuksessa, joka koskee ihmisiä, joilla on kielihäiriöitä ja kommunikaatio-ongelmia
        
        Miten yleistää yksittäisiä tapauksia
        
        tutkimuksessa ainutlaatuiset tapaukset valittava strategisesti, jotta niiden rikkaus ja monipuolisuus nousee esiin
        
        vaikka monet prosessit automatisoituja, kommunikaatio-ongelmissa nämä prosessit tulevat esille, Dialogisuus erityisen tärkeää
  - - - Vuoroovaikutus kantaaa seuraaavat ominaisuudet
        
        keskinäinen prosessi
        
        osallistujat eivät ainoastaan puutu asiaan, vuorollaan, vaan jokaisella hetkellä kuulijan on velvollisuus valmistaa viestintäopiirin jatkuvva ylläpito tuottamalla sanallisia ja sanattomia merkkejä kuuntelusta
        
        2.Prosessi pyrkii paitsi vaihtamaan tietoa ja siten muuttamaan osallistujien kognitiivista jrjestelmää, myös ohjaamaan heidän käyttäytymistään
        
        Viestint, kuten sitä hah,oteellaan, kehittyy joukon tietojen ja taitojen varaan, joita osallistujat voivat hyödyntää tilanteissaaan
        
        Vuorovaikutustutkija myöntää ensisijaisen tärkeyden kapealle ja laajalle kontekstille, johon vaihdetut ilmaisut kirjoittautuvat, ja korostaa niiden sosiaalista sijoittumista
    - - 2.1 Historiallinen läpikäynti
        
        2.1.1 Erwing Goffman
        
        Vaikutti merkittävästi siihen, miten tutkijat aajttelevat jokapäiväisiä vuorovaikutuksia
        
        Käsitti ne eräänlaisina teatteriesityksinä, joissa osallistujat pyrkivät ennen kaikkea säilyttämään ja hallitsemaan keskinäisiä kasvojaan
        
        2.1.2 kommunikaation etnografia
        
        Hymes
        
        puhe on, ennen kaikkea, vuorovaikutuksellinen prosessi jota pitäisi tutkia sen kontekstissa samalla tavoin kuin etnografit tekevät
        
        2.1.3 Etnometodologia ja keskustelun analyysi
        
        Harold Garfinkel
        
        Etnometodologia pyrkii kuvaamaan menettelytapoja, tietämysstyyppejä ja taitoja, joita tietyn yhteisskunnan häsenet käyttävät ratkaistakseen kaikki viestinnälliset ongelmat, joita heidän arkipäivässään esiintyy
        
        Sosiaalisen käuttäytymisen taustalla olevat normit uudistuvat jatkuvasti ja uudelleen arkipäivän käytännöissä sosiaalisen järjestyksen vuorovaikutteisen rakentamisen loputtoman liikkeen sisällä
        
        Keskustelut vaikuttavat otolliselta paikalta tutkia tätä
      - 2.2 Vuorovaikutus ja sosiaalinen konteksti
        
        Näkökulmille yhteistä, että ne näkevät diskurssit sosiaalisina tapahtumina ja ne harkitsevat diskurssin ja kontekstin suhdetta dynaamisena
        
        Vastaanoton näkökulmasta keskustelukumppani käyttää samaa tietämyksen kirjoa tulkitakseen hänelle esitetyt ilmaukset
        
        Hän voi kuitenkin myös ottaa suoraan vuorovaikutuksen tekstistä ne asiaankuuluvat kontekstuaaliset oletukset, joita hän ei aiemmin pitänyt
        
        Kontekstin ja diskurssin suhdetta voidaan kuvata ranskan sanoilla tu tai vous
        
        suhdetta ei voi aina muuttaa
        
        Keskusteluanalyysin (CA) alussa suosittiin tavallisia keksusteluja, joita pidettiin suullisen vv perusmuotona
        
        Myöhemmin CA suuntasi huomionsa kohti muodollisempia ja instituionaalisempia puheenvuoroja vv
    - - 3.1 Palo Alton Mentaalisen tutkimuksen instituutio
        
        viestinnän teoriaa pääasiassa ratkaisemaan joitain patologisen viestinnän ongelmia, olettaen että nämä häiriöt johtuvat pyörivästä kausaalisuudesta, joka liittyy yksilön sisällyttämiseen globaaliin suhteelliseen järjestelmään
        
        terapian vaikuteettava järjestelmään pikemmin kuin yksilöön
      - 3.2 Keskustelullisista makismeista relevanssiteooriaan
        
        Gricen maksiimit
        
        laatu
        
        määrä
        
        relevanssi
        
        tapa
        
        Dans Sperber ja Deidre Wilson
        
        Globaalin viestinnän teoria
        
        optimaalinen relevanssi
        
        tietyssä kognitiivisessa ympäristössä puhuja pyrrkii tuottamaan mahd suuria kognitiivisia vaikutuksia mahd pienellä kustannuksella
        
        Olettavat myös, että kommunikaation perustavoite on varmistaa ja kehittää informaation siirtämistä yksilöltä toiselle kognitiivisten ssysteemien kautta
    - - Kaikki jakavat konsensuksen faktasta
        
        keskustelujen kuvaus vaatii makenismien ja meenttelyjeen identifioinnin, jotka perustuvat tähän yhteisrakentmaisen toimintaan
        
        tehtävä voidaan saavutta vain tutkimalla spesifejä vuorovaikutuksia, jotka ovat samalla tarpeeksi ttleisiä kuuluakseen tiettyyn tyyppiin
      - Analyysi pyrkii selvittämään yleisyyksiä ja yleisiä operaation tapoja
      - Yhteisesti hyväksytyt periaatteet
        
        Data
        
        kaikkien mielestä data keskeistä
        
        Konteksti
        
        tarvitaan ennakkotietoa kontekstista
        
        analyysin fokus
        
        tutkijat CA:n kanssa keskittyvät enimmäkseen keskustelun rakenteeeeseenja mikrotason ilmiöihin, kuten vuorontottamieen
        
        joku voi haluta keskittyä laajemppiin asioihin
        
        4.Keskeinen kysymys: mitä tarkoittaa vuorovaikutuksen kuvailu, jos sen kuvailu johtaa aina tulkitsemiseen?
    - - muistetaan että
        
        Tutkijat eivät koskaan operoi tapahtumassa itsessään vaan nauhoitteiden avulla
        
        Aspektit joihin analyysi keskittyy voivat vaihdella tutkijan intressien ja työkalujen mukaan
      - 5.1 Pienet itsenäiset kaupat
        
        Keskityttiin fyysisiin ominaisuuksiin ja sanoihin
        
        Kolme analysoinnin tasoa
        
        organisaatiotaso
        
        transaktionaalienn taso
        
        Relationaalinen taso
      - 5.2 Poliittiset väittelyt TV:ssa
        
        kommunikatiivinen tapahtuma joka on yleistynyt
        
        2 kommunikaation aluetta
        
        Tv-ympäristö missä 4 persoonaa
        kahdessa roolissa
        
        Kaksi konfliktidyadissa ja kaksi solidaarisessa dyadissa
- - - - LSI
        
        kiinnostuneita
        vuorovaikutusjärjestyksen ensisijaisuudesta
        
        Miten kieli on järjestäytynyt usealla eri tavalla sanojen ja lauseiden takana
      - Jacobs
        
        kielen rakenteita useille eri tasoilla
        
        Käsitteellinen rakenne
        
        järjestää sisällön
        
        tekstit, tarinat, kekkustelunaiheet
        
        pragmaattinen rakenne
        
        järjestää kielellistä toimintaa ja vuorovaikutusta
        
        puhetapahtumat, vierekkäisparit
        
        tyylirakenne
        
        integroi kielellisert piirteet henkilön ja tilanteen ominaisuuksiin
        
        tyylit, koodit, suunnittelulogiikka
      - Mallit liittyvät jotenkin vvjärjestykksen pulmien ratkaisemiseen ja intersubjektiiviseen saavuttamiseen
      - Jacobs tiivistää äpulmat
        
        merkitys
        
        miten välitetään merkitystä
        
        toiminta
        
        miten ihmiset tekevät asioita sanoilla
        
        koherenssi
        
        miten koherentisti koordinoidaan merkitystä ja toimintaa
      - LSi
        
        uudet mediat muuttuvat osaksi vv:n pragmaattista luonnetta
        
        Kun pragmaattinen tietojärjestelmätutkimus osoittaa, miten kielen käyttö on keskeistä uusein medioiden luomisessa ja käytössä
      - Aakhus ja Jackson tunnistivaat 7 keskeistä tosiasiaa vv LSI-tutkimuksesta
        
        merkityksellisiä kielen käytölle ja teknologiselle suunnittelulle
        
        kiinnittävät huomiot, miten viestinnän teknologiat eivät ole vain viestien läetyskanavia, vaan osallistuva itse viestintäprosessiin
    - - 3.1 Vuoron ottaminen
        
        Viittaa puhujien menetelmiin, joilla he koordinoivat, kuka ottaa seuraavaksi puheenvuoron
        
        Tavallisten vuoropuhelukäytäntöjen keskeytyessä erilaisiet institutionaliset projektit voidaan saavuttaa (ristikuulustelu, haastattelu)
        
        Riidansovittelujen kolmas osapuoli
        
        Herringin mukaan kaksi keeskeistä ominaisuutta johtaavat vv:n koordinoinnin esteisiin
        
        Häiriintynyt puheenvuorojwen läheisyys
        
        kun järjestelmä näyttää viestejä osallistujille väärässä järjestyksessä
        
        viive
        
        ei voida valvoa puheenvuorojen muodostamista
        
        miten koetaan samanaikaisen puheen ja päällekkäisyyden kysymykset
        
        Kasvokkaisen vuorovaikutuksen aikana koettavan palautteen puute, joka on suht samanaikaistaa ja rikasta audiovissuaalisissa vihjeissä
        
        monimutkaisia formaatteja sisältävät tekstiviestit käsiteltiin vastaanottajien toimesta listan tyyppisenä
        
        Viesteihin vastattiin alkuperäisessä järjestyksessä
        
        Näihin asioihin sopeuduttu netissä
        
        Werry ja osoittellisuus
        
        viestille voidaan määrittää osoitettu vastaanottaja "Joni, palaan pian"(nimen käyttö)
        
        toinen kikkakolmonen on lainata osallistujia, joihin viesti vastaa
        
        nykyään Snapchatissa, Instagramissa yms voi vastata suoraan johonkin viestiin
      - 3.2 identiteetti ja kasvon huolet
        
        tekstiviesteissä havaittiin eroja ikäluokkien välillä
        
        nuoret eivät käyttäneet aloituksia tai lopeutksia tekstiviesteissään
        
        Identiteetti ja kasvot jatkuvia huolenaiheita vv:ssa kaikissa ympäristöissä
        
        identiteettejä neuvotellaan hallitsemalla kulloiisiakin vuorovaikutustoimintoja
        
        Ihmiset sopeuttavat käytöstään vastakseen vuorovaikutukseen
        
        Teknologiat ja niiden odotukset viestinästä tärkeässä roolissa siinä, miten ihmiset rakentavat, hallitsevat ja haastavat identiteettejä
      - 3.3 Puhe tekona
        
        Sanoessamme asioita teemme asioita. Tehdessämme asioita otamme velvoitteita ja synnytämme sitoumuksia
        
        Puheakti toimintaa, joka suoritetaan puhujan kielivalinnan kautta
        
        Lewinskin analyysit osoittavat
        
        online-keskustelut kehittyvät ympärillä argumentoitavien ehdollisten ja pragmaattisten sitoumusten ympärille, joihin osallistujia voidaan pitää vastuussa
        
        Osapuolet ylläpitävät monologeja huomioiden merkityksen, toiminnan ja osallistumisen yhtenäisyyden
        
        Osallistujat hyödytnvätä yhteisesti päättelyä- ja yhteisen tiedon potentiaalia vuorovaikutuksessa toistensa kanssa
      - 3.4 aktiviteettien ja jatko-osien laajennettavuus
        
        Kommunikointiin liittyvät perustavanlaatuiset toiminnot kuten vierusparit
        
        Sisältävät usein sekvenssiä aloittavan puheaktin, jonka jälkeen tulee viereinen ja pariksi liittyvä vastaava toiminta
        
        Levinsonin ehdotus toimintatyypeistä
        
        viittaa mihin tahansa kulttuurisesti tunnistettavaan toimintaan
        
        ovat sidoksissa asetukseein, osallistujiin ja sallitun osallistumsien muodostamiseen
        
        selittää, miksi erilaiset tapahtumat ovat erilaisia viestinnällisessä tekstuurissaan
        
        Sosiaalinen media mahdollistaa useamman vv:n muodon
        
        Somessa erilaisia merkityksiä
        
        Yksittäinen vv voi laajentua ja ylläpitää useiden mediakanavien kautta säilyttäen yhenäisen langan
      - 3.5 Koordinaatio ja korjausmekanismit
        
        Korjaaminen viittaa jälkikäteiseen huomioon ja toimiin puhumisen, kuulemisen ja ymmärtämisen ongelmien parissa keskustelukumppaneiden välillä
        
        Korjaamista koskevat diskursiiviset käytännöt heijastavat laajempia viestinnän vaatimuksia, esim merkitys ja toiminta
        
        Konversationaalinen analyysi
        
        Ydinerotus kirjallisuudessa koskee sitä, aaloittaako puhuja vai vastaanottaja korjauksen ja kumpi tarjoaa ratkaisun
        
        Psykolingvisttiikan tutkimus tutkinut roolia "yhteisen maaperän" rakentamisessa, ylläpitämisessä ja korjaamisessa
        
        Molempien lähestymistapojen mukaan keskinäisen ymmärryksen ja korjauksen koordinointi kasvotusten tapahtuvassa vv.:ssa ymmärretään atkiiviseksi ja perimältään yhteistyölliseksi saavutukseksi
        
        Ihminen-kone vv onnistuminen johtui ihmisen poikkeuksellisesta sopeutumisesta
        
        Online-keskustelujen osallistujilla on havaittu "itse aloitettua, itse päätettyä, samalla vuorolla korjaamista":
        
        Kasvokkain käytävän keskustelun suurin ongelma,jos osallistujan puheakti ei saa vastausta astaanottajiltaan
      - 3.6 Kulttuuri- vai kommuuniperustaiset oletukset
        
        verkkoryhmiä ja -yhteisöjä pyritään kehittämään ja säätämään omia paikallisia oletuksiaan vv:sta
        
        Viestinnän etnografia
        
        kehitettiin linssiksi, jolla tutkitaan miten viestintä sijoittuu laajempiin kulttuurijärjestelmiin
        
        "puhu kuin mies" tietyissä työhyteisöissä
        
        Yhteisön luominen mahd onlinessa
        
        henkilöt luovat käytäntöjä ja odottavat omaa vuoroaan
      - 3.7 kommunikaatio mallien tulokset ovat kasvavia ja dynaamisia
        
        Tavallinen vuorovaikuttaja huomio myös, että teknologian toteuttaminen voi panna täytäntöön puheen ja vv muotoja
        
        Teknologian myötä kehoittynyt uusia laitteita ja järjestelmiä joiden avulla kommunikoida
        
        Facebookissa
        
        Peruskehotus ->mitä teet juuri nyt
        
        tykkäys ja kommentti -toiminnot
        
        keksitään lisää mahdollisuuksia osallistumiseen
        
        teknologiat interventioita, jotka vastaavat tärkeällä tavalla siihen, miten sosiaaliset instituutiot voivat asettaa ehtoja viestinnälle
        
        Teknologiat toimivat väliintulona luomalla mahdollusuuden erkaantua siitä, mitä osallistujat todellisuudessa kokevat osana viestintäprosessia
    - - odotukset vähäisemiä yleisissä laitteissa ja sovelluksissa ja selvempiä työpaikan teknologiassa ja järjestelmissä
      - Pragmaattinen verkko
        
        on tapa käsitellä uusia medioita kontekstiriippuvaisina suhteina ihmisten, tieto- ja viestintäteknologioiden ja informaatiojärjestelmien välillä
        
        vastakohtana levinneelle, konventionaaliselle näkemykselle uusista medioista tiedon kontekstista riippumattomina siirtojärjestelminä
      - Teknologioista tulee osa ihmisen viestinnän pragmatiikkaa
        
        uudet muodot, kuten hymiöt ja hastagit
  - - - Organistoiutmiseen keskittyminen
        
        tutkittiin, miten ihmiset saavat asioita tehdyksi puhumalla toistensa kanssa; olipa kyseessä kokoukset, epämuodolliset keskustelut tai julkiset puheet
        
        Organisaatio osapuolten koalitio, joilla on erilaisia prioriteetteja
    - - Gail Fairhurst
        
        kvantitatiivinen lähestymistapa diskurssianalyysiin
        
        Kuinka usein tietyt suullisen viestinnän tyypit tapahtuvat
      - Systeemi-vuorovaikutustutkimus
        
        Liialliset hallinnan ja suhteellisen kontrolliun muodot yhden yksilön toimesta halitallisia harmonisille suhteille
        
        hallinnan jakaminen -> positiiviset tulokset
    - - Institutionaalinen puhe
        
        3 perusominaisuutta
        
        osallistujat taipuvaisia tavoittelemaan tiettyjä tavoitteita, jotka liittyvät suoraan heidän institutionaalisiin identiteetteihinsä
        
        Vain tiettyjä panostyyppejä pidetään sallittuina ja niitä käsitellään osallistujien toimesta sellaisina,
        
        Tähän suoritustyyppiin liittyy tyypillisiä menettelyjä, protokollia ja päättelykehyksiä
        
        vv organisointi
        
        esim luokkahuone, hätäpuhelu
        
        rakenteen oltava yhteisesti rakennettu, samanlainen joka kerta, osallistujien toimesta
        
        työpaikkatutkimus
        
        vv yksityiskohtainen tutkimus paljastaakseen teknologian ja työkalujen keskeisen roolin tiimityössä
        
        ttökalut & teknologiaat osoitettu aktiivisiksi osallistujiksi vv tuottaamiseen
      - Kiinnostus vuorovaikutusta kohtaan 1900-lvl
      - Etnometologit ja keskusteluanalyytikot eivä tutki organisaatiota perinteisessä merkityksesä
        
        ei kiinnostuneita oeganisaatiosta vaan organisoitumisesta
    - - James R. Tauylor ensimmäinen organisaatiotutkija
        
        ensimmäinen yritys linkittää sanallinen viestintä ja organisaatioiden olemassaolo sekä toiminta
        
        organisaatioita, instituutioita ja yhteiskuntia ei tulisi käsitellä vain ertityisenä kontekstina, johon toimijat suuntaavat tai jota he luovat keskustellessaan keskenään, vaan myös sellaisina, jotka tulevat olemassaoleviksi ja toimivat sen kautta, mitä he sanovat ja tekevät
      - 5.1 Deidre Boden: Keskustleuiden laminointi
        
        Organisaatiot eivät ole paikkoja, joissa ihmiset puhuvat ja käyttäytyvät; ne muodostuvat ja niiden kautta puhutaan
        
        Miten mahdollista skaalata keskusteluita mikrosta makroon?
        
        Organisaatio käsitettävä keskustelujen laminoitumana
        
        = erilaiset keskustelulliset kerrokset rakentavat toisiaan muodostaen organisaation kokonaisuuden
        
        Vaikka keskustelut ja kokoukset pysyvät aina paikallisina ja tilannesidonnaisina, osallistujat aktiivisesti vaikuttavat siihen, että menneet keskustelut palautuvat siihen, mistä he puhuvat tietyllä hetkellä.
        
        Järjestyksen lähde löydettävä keskustelusta
        
        Organisaatiot ensisijaisesti motivoituneita saamaan asioita tehtyä yhtenäisesti
        
        Organisaation jäsenet tietyillä paikoilla jatkuvasti tietoisia siitä, mitä muut tekeväy muissa paikoissa, mikä lio ne olosuhteet, jotka mahdollistat oman panoksen argumentoinnin
      - 5.2 James R. Taylor : tekstit ja keskustelut
        
        Bodenin keskittymistä pelkästään inhimilliseen toimijuuteen ja keskusteluihin kyseenalaistettiin
        
        Boden kirjoitti, että organisaatiot eibät toimi tai tee mitään, ihmiset tekevät
        
        Taylor muistuttaa, että organisaatioita pidetään täysivaltaisina toimijoina, joilla on erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia
        
        Jos organisaatiot nousevat kommunikaatioista, niitä tulisi ymmärtää sekä toteutettuina että kuvattuina kohteina
        
        Organisaatioit tarkasteltava sekä keskustelu- että teksitperustaisina, mikä määrittää niiden emergenttisen mutta myös rakenteellisen ja instituoidun luonteen
        
        2 maailmankuvaa organisaation muodostamisessa
        
        käytännällisen keskittyneen yhteisön eletty maailma, joka kiinnittyy objekteihin, esittää ongelmia ja edellyttää niihin vastaamista
        
        vastaa organisaation sijaintia
        
        Tulkittu maailma, joka koostuu yhteisesti ja neuvotelluista ymmärryksistä, jotka yhdistävät yhteisön menneisyyteen ja tulevaisuuteen sekä muihin keskustelun maailmoihin yhteisen kielen pwerintönsä kautta
        
        muodostaa pinnan, eli organisaation sellaisena kuin se on tekstuaalisesti kuvattu, tunnustettu ja tehtyä läsnäolevaksi sen jäsenille
        
        Mikä tahansa teksti tarjoaa loppuratkaisun tunteen, joka määrittelee, mitä organisaation pitäisi olla tietyllä hetkellä
        
        Alvesson ja Kärremanin pienten d -diskurssien ja suurten D -diskurssit
        
        Suuret D -Diskurssit edustaavat tekstejä, jotka tuotetaan keskustelujen jaa vuorovaikutusten aikana, ja niiden kautta organisaatioiden jäsenet tunnistavat organisaation ja sen edustajien lionteen
        
        pienet d -diskurssit vastaavat organisaation vv ja keskusteluja
    - - CCO-näkökulma 199-lvl puolivälistä ->
        
        tavoitteena tunnisttaa keskeiset näkökohdat verbaalisessa viestinnässä, jotka määrittelevät sen perustavanlaatuisen roolin organisaatioiden olemisen ja toimimisen muodossa
      - 6.1 Auktoriteetti ja limittäisyys
        
        Jokainen keskustelu voidaan karsoa paikaksi, jossa yksilöllisesti ja yhteisesti sovittujen toimien perustuslaki tai teksti neuvotellaan tai määrätään
        
        Auktoriteetin saavuttaminen ja vahvistaminen vv:ssa keskeinen osa organisaation toimintaa
        
        Auktoriteetti ja kirjoittajuus jakavat saman etymologisen juuren, mikä viittaa sekä lisääntymiseen että tuottamiseen
        
        Verbaalisen viestinnän avulla auktoriteettia voidaan vahvistaa viittaamalla muihin hahmoihin, jotka liittyvät siihen, mitä sanotaan.
        
        Esittämällä näitä hahmoja osana keskustelua voidaan lisätä sanotun voimaa ja vaikutusvaltaa, erityisesti virallisten auktoriteettien kohdalla, kuten yrityksen toimitusjohtaja.
        
        Olemassa myös hienovaraisempia valta-asemia
        
        Analysoidassemme keskustelua voimme pyrkiä paljastamaan, kuinka jokainen osallistuja ilmaisee, ilmentää tai välittää heidän mielestään organisaation toimintaa ohjaavat erityiset arvot, periaatteet, säännöt tai lait
      - 6.2 Identiteetti ja konsubstansiaatio
        
        suoritusperusteisesti identifikaatio on jotin, joka on uudelleen toteutettava, hoidettava, viljeltävä ja neuvoteltava keskusteluissa
        
        tämän konstitutiivisen näkemyksen mukaan vv voidaan tunnistaaa paikkana, jossa auktoriteetti, mutta myös eriliset identiteetit, neuvotellaan
        
        Cheney ja Tompkins
        
        organisaation identifioituminen liittyy paljon "yksilön tai ryhmän", 'samanlainen tai substanssi' kehittämiseen
        
        Substanssia tulisi pitää toimintana
      - 6.3 dislokaatio, ruumiillistuma ja personifikaatio
        
        Verbaalinen viestintä muodosta paikasta toiseen siityvän paikan, jossa
        
        Organisaatio konkterisoituu ja esittäytyy
        
        toiminnot jakautuvat ja järjestetään ajan ja tilan kautta
        
        Kerronnallissesti ja vastuullisesti luodaan ja ylläpidetään koherenssin tunnetta
        
        Konstitutiivinen lähestymistapa kutsuu kiinnittämään huomiota siihen, miten ne jatkuvasti siirtävät itseään sen kautta, mitä osallisrujat kutsutvat, mobilisoivat ja vetoavat
        
        erbaalinen viestintä muuttuu siis paikasta toiseen siirtyväksi paikaksi, jossa monia erilaisia hahmoja voidaan vedota, ventriloikoida tai kutsua esiin tehdäkseen eron siinä, miten vuorovaikutus kehittyy
      - 6.4 vatsastapuhuminen, kiintymys ja perustuslaki
        
        CCO-liikkeen liittyvät tutkimusohjelmat
        
        verbaalisen viestinnän vakavasti otttaminen tarkoittaa, että monet erilaiset asiat ilmaisevat itseään tietyssä vvtilanteessa
        
        oiminta on aina jaettua eri toimijoiden välillä, se tarkoittaa sitä, että mitä saavutetaan verbaalisessa viestinnässä, ei ole jotain, mihin ihmiset olisivat yksinomaisesti oikeutettuja
        
        Jos organisaation todellisuus viestinnällisesti muodostunut, se tarkoittaa, että kaikki hahmot tehdään puhumaan ja ilmaisemaan itseään, kun ihmiset vv:ttavat niiden kanssa tai keskenään
        
        Vatsastapuhuminen siis molemiin suuntiin
        
        jos ihmiset ventriloquistivat, esimerkiksi asioita kuten missiot, säännöt, menettelytavat, arvot, kulttuurit ja asiakirjat, nämä samat ihmiset ovat myös itse samassa jamassa, siihen asti että heitä myös tehdään tai johdetaan puhumaan kiinnittymisensä kautta näihin asioihin.
        
        John Dewey
        
        organisaatiot eivät vain jatka olemassaoloaan viestinnän kautta, vaan ne myös olemassa olevat viestinnässä, koska juuri viestinnässä organisaatiomaailma tulee uudelleen muokatuksi tai jälleen tuotua esiin toista kertaa ensimmäistä kertaa
        
        viestinnnän vakavasti ottaminen -> todellisuuden rakentaminen jaettua muiden olentojen tai hahmojen kanssa, jotka tekevät heistä vastasatapuhujia ja joita he itse vatsastapuhuvat
        
        Konstitutiivisen näkemyksen mukaan viestintä on se keino, jonka avuklla organisaatiot voivat tutlla olemassa oleviksi ja toimiviksi
- - - - Kolme kontrastin muotoa
        
        ymmärtäminen
        
        väärinymmärtäminen
        
        ymmärtämisen kokonainen epäonnistuminen
      - Väärinkäsitys voi olla myös kategorisoitu kahdella tavalla
        
        Ei tarkoitettu
        
        tarkoitettu
        
        Jenkkisotilas Saksassa
        
        esimerkki manipulatiivisen puheen sisälle
      - Gricen tutkijoiden mukaan esim relevanssiteoria pyrkii pitämään tiedon mahd. relvanttinaa kuuntelijalle
      - väärinkäsitykset mahdollisia
        
        luullaan että joku istuu kun todellisuudessa joku vain poimii kynää
      - Pitää olla tarkkana
        
        välillä
        
        väärinkäsitys
        
        b) oikein ymmärrys
        
        c) täydellinen ymmärtämisen epäonnnistuminen
        
        välillä
        
        a) vahingossa väärinkäsitys
        
        b) puhujan tarkoittama väärinkäsitys
        
        välillä
        
        a) väärinkäsitys ja verbaalinen kommunikaatio
        
        b) väärinkäsitys yleisessä mielessä
        
        välillä
        
        a) väärinymmärryksiä mitä puhuja tarkoittaa
        
        b) muita väärinymmärryksiä jotka nousevat kommunikaatiossa
    - - ei yhteisesti hyväksyttyä
        väärinkäsitysten teoriaa kommunikaatiossa
      - Väärinymmärrysten tutkiminen mahdollistaa usein tapahtumien tulkitsemisen tutkimisen tapauksissa, missä kaikki menee niin kuin sen pitää
      - "jos halutaan oppia systeemistä parempi kertoa pieniä vikoja kuin täydellistä toimintaa"
    - - Pragmatiikan tutkimus näkee viestinnän puhujan implikoimisena ja vastaaanottajan päättelynä siitä, mitä puhuja tarkoittaa.
        
        jokainen puheenvuoro tarkoituksellinen vihje puhujan merkitys-aikeille, ja vastaanottajan tehtävänä päätellä merkitykset
        
        Paul Gricen puhujan merkitys ja maksiimit
      - 2.1 Koodimalli ja johdettu malli
        
        Koodimalli
        
        Viestintä = koodaus, välittäminen ja dekoodaus
        
        väärinymmärrys voi tapahtua vain seuraavasti
        
        Yhteisen koodin puutttuminen
        
        melu kanavalla, jotta viestiä ei välitetä tarkasti
        
        virhe koodauksessa tai dekoodauksessa
        
        Jotkut kehittäneet version koodimallista
        
        Bourdieu ja Passeron
        
        koodia ei voi oppia muuten kuin viestien vähitelleen taitavammalla purkamisella
        
        Zaefferin kehittynyt koodimalli
        
        väärinymmärrykset voivat johtua koodien koodaus- ja purkamiskielten epäsopivuudesta tai kontekstin väärästä tunnistamisesta
        
        Päättelymalli
        
        sanallinen viestintä kaksivaiheinen prosessi
        
        kieli koodi joka pitää purkaa lauseen jälkeen. Koodi toimii kuitenkin merkityksen rakenteellisena vihjeenä
        
        Argumentti=
        
        a) pelkästään elehtivä, kooditon viestintä mahdollista
        
        b) sanallisessa viestinnässä se, mitä tarkoitetaan, ylittää sen, mitä on koodattu
        
        ihmisen viestintä edellyttää päättelyä muttei koodeja
        
        relevanssiteoria
        
        päättelymalli implikoi, että on olemassa kognitiivinen prosessi tyydyttävän tulkinnan etsimiseksi kokeilemalla ja virheellä
        
        Kuulijan harkittava hypoteesia siitä, mitä puhuja tarkoitti välittää ja hyväksyä tai hylätä se
      - 2.2 Komponentit lausahdusten merkityksiin
        
        Wilsonin mukaan 4 tyyppistä tietoa, jonka puhuja tahtoo välittää, ja jotka kuulijoiden on pääteltävä oikein ymmärtääkseen puheenvuoro
        
        Minkä väitteen puhuja aikoi ilmaista
        
        Mitä puhuja tarkoitti implikoida
        
        Mikä on puhujan asenne siihen, mitä hän ilmaisi ja implikoi
        
        Mitä kontekstuaalisia oletuksia puhuja tarkoitti kuulijan harkittavan
        
        2.2.1 väite ilmaistuna
        
        Ollut tutkimusta miten puhuja määritellä vaajavaisesti puhujan ilmaiseman lausahduksen
        
        väitteen ilmaisun tapauksessa puhujan ilmaisema väitee on mikä tahansa se, mitä hän väittää olevan totta
        
        Kielellinen epäselvyys/monitulkintaisuus on vain yksi vaihtoehto lingvistiselle vaajavaisesti määärittelylle
        
        EI uniikkia väitettä koodattuna (alimäärittely!!)
        
        epäselvyys/monitulkintaisuus
        
        kuulijan täytyy erotella monitulkintaisuus, eli päätellä merkitys, ja hän voi erehtyä
        
        indeksiset viittaukset
        
        Sanat kuten 'hän', 'tuolla', ja 'silloin'
        
        eivät viittaa mihinkään, joten hlön pakko päätellä itse
        
        puuttuvat komponenetit
        
        ei määrittele väitettä edes sen jälkeen, kun monitulkintaisuus ja viittaus on ratkaistu
        
        " hän on liian nuori"
        
        Koodattu (kiistanalainen) väite, mutta se ei ole ilmaistu
        
        paljoussanojen alueen rajaus
        
        sanoja kuten "kaikki", "jotkut", 'useimmat', 'kaikki', 'jossain', 'ei mitään'
        
        niiden joukko, joihin ana ulottuu, eli jotka huomioidaan jotenkin
        
        "minulla ei ole mitään sopivaa päällepantavaa"
        
        rajoittuu sopiviin asioihin eikä kaikkiin
        
        vapaa rikastus
        
        " Olen usein ollut Japanin suurlähettilään juhlissa, mutta en koskaan ole syönyt sushia"
        
        voitaisiin lausua ilmaisemaan, että puhuja ei ole syönyt lainkaan sushia, tai että hän ei ole syönyt sitä Japanin suurlähettilään kansssa
        
        Kuulijan täytyy päätellä, mikä tulkinta oli tarkoitetu, koska missään tapauksessa tieto ei ole läsnä puhujan lausumassa
        
        sanat, jotka ilmaisevat ad hoc -käsitteeen
        
        "juna lähtee kymmeneltä"
        
        Käytetään sanaa välittääkseen tapahtumakohtaista merkitystä, joka poikkeaa sanan koodaamasta käsitteestä
        
        Joudutaan selvittämään lähteekö juna aamulla vi illalla, ja lähteekö se tasan kymmeneltä vai joskus paikkeilla
        
        2.2.2 Implikaatiot
        
        Implikaatio tarkoittaa tarkoituksellisesti vihjattua puheensisältöä
        
        "käytän muiden rahoja kuin omiani"
        
        Implikointi selkeää, mutta voidaan väärinymmärtää sen tarkoittavan sitä, että Thatcher käyttää rahoja itseensä
        
        riippuu oletuksista
        
        2.2.3 asenteet
        
        Tärkeää tietää puhujan asenteet
        
        mitä puhuja implikoi
        
        Ironia
        
        sanotaan mitä ei tarkoiteta
        
        riippuu mitä tiedetään henkilöstä
        
        John on englantilainen" -> implikoi olevan huono kokki
        
        tarkoittaako tosissaan vai leikillään?
        
        2.2.4 kontekstuaaliset oletukset
        
        Vääränlaiset oletukset -> väärinymmärryksiä
        
        reelvanssiteoriassa = kontekstuaaliset oletukset, koska niitä ei ole koodattu puhutussa kielessä materiaalissa, vaan ne on johdettava kontekstista
        
        kuulijoilla ja puhujilla plajon yhteistä, heillä pääsy moniin jaettuihin oletuksiin
        
        Puhujat hyviä muokkaamaan puheenvuorojaan kuulijan tietämyksen mukaan
        
        Gricen teorian mukaan puheenvuoron muokkamista voidaan kuvailla Yhteistytyön periaatteen ja joukon keskustelumaksiimeja kanssa
      - 2.3 Odotukset ja huipulta-pohjalle effektit
        
        Kuulijan odotukset keskeisiä viestin tulkitsemisessa keskeisiä
        
        odotukset ja taustatiedot voivat painaa enemmän kuin kielellinen koodaus
        
        Psykolingvistiikassa näyttöä siitä, että ylhäältä alas suuntautuvat vaikutukset ovat vahvoja ja voivat syrjäyttää sen, mitä on koodattu
    - - 3.1 Kulttuurien välinen kommunikaatio ja väärinymmärrykset
        
        tutkimus keskittyy väärinymmärryksiin, joiden ongelmien juuret ylittivät yksilön ja olivat juurtuneet ryhmiin tai liittolaisuuksiin, jotka antavat yksilölle tietyn sosiaalisen tai kulttuurisen identiteetin täten edistäen väärinymmärrystä
        
        erojen erottamiseen kohdistuva kärsimättömyys voi osittain johtua kiireellisestä tarpeesta kiinnittää huomiota valtasuhteista aiheutuviin epäoikeudenmukaisuuksiin
        
        tutkijat kiinnostuneita ihmisryhmien välisistä eroista
        
        Oelmassa eroja jotka jotka ovat kielellisiä ja kulttuurisia
        
        ammatilliset sisäpiirit
        
        Sortoa vastaan tällaiset erot voivat vaikuttaa akateemisilta (pilkallisessa mielessä): [Jokin], joka lisää kiireellisyyden ja sitoutumisen merkitystä tähän kysymykseen ... on se, että nämä kohtaamiset ryhmien välillä nähdään edistävän epäreilua ja epäoikeudenmukaista epäedullisuutta - yhtä osallistujaa kohtaan.
        
        Kyseessä että nainen ymmärretään väärin miehen toimesta ymsyms
      - 3.2 Ylläpito ja korjaus
        
        Korjaus- ja ylläpitotoimenpiteiden tutkimus keskittynyt tutkimaan ongelmia puhumisessa, kuuntelemisessa ja keskustelun ymmärryksessä
        
        Esim. "kolmannen vuoron korjaus" osana tutkimusta
        
        Esim. 2 hlöä, A puhuu ensin, B vastaa ja A tajuaa että B on väärinymmärtänyt, A:lla mahd korjata B seuraavalla vuorolla
        
        Kielelliset keinot väärinkäsitysten ehkäisemiseksi ja merkitsemiseksi
        
        Täyttösanat uh ja um kun keskeytys on tulossa
        
        uh lyhyempi, um pidempi keskeytys
        
        epävarmuuden ilmaisuun käytetään sanoja "tavallaan", "mun mielestä" yms
        
        Clark
        
        ensimmäisen vuoron korjaukset toimivat annaltaehkäisevästi ja korjaavasti
        
        vaikka korjaavatkin vain yhden ongelman, estävät syvempiä ja kalliimpia väärinkäsityksiä jatkossa
        
        Keskustelijat aktiivisesti tarkistavat ymmärryksen saavuttamisen
        
        Puhujat osoittavat usein ymmärtäneensä edellisen puhujan vuoron lisäksi, että edellinen puhuja ymmärsi sen edellisen puheenvuoron
        
        Saman vuoron korjaukset
        
        käytetään sanoja kuten "tiiäks" tai "siis mä tarkotan"
  - - - Suullinen kommunikaatio tärkeää
        
        Instrumentaalisuus
        
        Mooses, opettaja, toimittaja
        
        hläkoht hyvinvointi ja tyytyväisyys
        
        ystävät, parisuhteet, pätevyystaso
        
        Psykologinen ja fyysinen hyvinvointi
        
        masennus, ahdistus, omakuva
    - - 3.1 Mikä lasketaan "taidoksi"?
        
        Viestinnän taidon vaikeasti määriteltävä
        luonne on ainakin neljän tekijän tuote
        
        Suullinen viestint'käytös ei ole yhtenäinen asia, vaan pikemminkin usean komponentin sekoitus
        
        Ero eri komponenttien sisltämisen tosiasian välillä on se, että se antaa mahdollisuuden analyysiin usealla abstraktitasolla
        
        Ihmiset osallistuvat monenlaisiin viestinnällisiin toimintoihin
        
        Taitava viestintäkäyttäytyminen kontekstuaalisesti riippuvaista
      - 3.2 Standardeja suullisille viestintätaidoille
        
        Viestinnän taitojen "taito" perusajatus siitä, että hlö enemmän tai vähemmän pätevä jossakin
        
        4tasoinen hierarkkinen järjestelmä tarjoaa perustellun ja tiiviin lähestymistavan
        
        Perustaso
        
        kyky tuottaa ymmärrettävää, sujuvaa puhetta
        
        vuorovaikutuksen taso
        
        kyky ollaa vv keskustelukmppanin kaanssa
        
        Sosiaalinen todellisuus
        
        Perustaa ja tekee järkeväksi osallistujien toimet
        
        voivat sisältää 4 komponenttia
        
        itsestä kertominen
        
        Oman näkemykssen esittäminen toisesta
        
        Oman käsittyksen esittäminen henkilön X ja itsen välisestä suhteesta
        
        oman tulkinnan esittäminen sosiaalisen tilanteen luonteesta
        
        Vvtavoitteiden saavutus tehokkaalla ja asianmukaisella tavalla
        
        Poliitikko vaikuttaa, myyntiedustaja tekee kaupan, yms
        
        voidaan saavuttaa tavoite epäeettisesti
        
        hallitsee keskustelua viestinnän pätevyydestä
        
        Tavoitteiden-suunnitelmien-toiminnan mallit
        
        tilannekoht tavoitteet-> suunnitelmat toeuttamiseksi -> ohjaavat mekanismeja suunnitelmien toteuttamiseksi
    - - 4.1 Suullisten viestintätaitojen hankinta
        
        Huomioidaan vain aikuiset, joilla ei vammoja
        
        3tasoinen malli, mikä helpottaa suullisten viestitnätaitojen osaamisen tai osaamattomuuden ymmärtämsitä
        
        Temperamentti, persoonallisuuspiirteet
        
        eivät ole suullisia viestintätaitoja, mutta voivat helpottaa niiden hankkimista
        
        Ihmisen sosiaaliset kokemukset
        
        vanhemmuuden tyylit, perheen viestintämallit, vertaisvaikutteet
        
        Tekijät jotka liittuyvät suoraan todelliseen käyttäytymisen tuottamiseen
        
        Vaikuttavat ihmisten kykyyn muuttaa abstraktit toiminnan käsitykset käyttäytymiseksi, joka vastaa yllä kuvattuja pätevyyden standardeja
        
        4.1.1 Suullisten viestintätaitojen harjoittelu ja hankinta
        
        Kukaan ei synny lahjakkaaksi puhujaksi
        
        käyttäytymisen ja kognitiivisen toiminnan muutokset
        
        Suurempi nopeus
        
        Parempi tarkkuus
        
        Suurempi joustavuus
        
        vähentynyt kognitiiivinen kuormitus viestin muotoiluun liittyen
        
        Taitojen hankinta 3 vaiheen kautta
        
        Hlö oppii joukon faktoja tai sääbntöjä, miten taitoa toteutetaan, ja pitämällä säännöt mielessä se voidaan tehdä hitaasti
        
        Taitokohtaisten muistirakenteiden vahvistuminen, että ei tarvitse pitää mielessä jatkuvasti sääbtöjä suorituksen aikana
        
        3.Jatkuvan toteutuksen myötä puheesta tulee nopeampaa, tarkempaa ja vaivatttomampaa
        
        Harjoituksen voimalaki
        
        viestintä paranee sitä harjoittelemalla vaiheiden kautta
        
        4.1.2 Persoonatekijät ja taitojen hankinta
        
        Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä
        
        Suhteellisen pysyvät persoonallisuustekijät
        
        tilamuuttujat
        
        viestintäahdistus
        
        henkilön ikä
        
        Ihmiset eroavat
        
        oppimisnopeudessa
        
        suorituksen laadussa
        
        suoritustasossa
        
        4.1.3 Harjoiteluohjelmat ja harjoittelun ehdot
        
        Kattavassa harjoitteluohjelmassa
        
        Alustava arviointi suoritusvaatimuksista ja yksilöien nykyisistä taidoista
        
        ohjeet toivottavien suoritusten ominaisuudesta
        
        Esimerkkien esittely hyvästä ja huonosta käytöksestä
        
        Harjoittelu roolipelien, kotitehtävien jne muodossa
        
        Taitojen säilyttämisen ja siirtämisen jälkeiset arvioinnit
        
        Suullisten viestintätaitojen hankinnassa harjoittelumahdollisuuden tärkeyttä ei voi liioitella
        
        yleisiä periaattetia harjoituksistaa
        
        1.Kesitetyt harjoitukset
        
        toteutusharjoitukset tehokkaapia, kun ihmiset eivät vain suorita liikkeitä mekaanisesti
        
        Monipuolunen harjoittelu
        
        Uutuuspiirteen mukaanotto
        
        Harjoituksten jaksotus
        
        tehtävän yksinkertaistus
        
        kokonaisuuksia kannattaa pilkkoa
        
        aikainen palaute
        
        kerrottava mitä tehtiin oikein ja mitä ei
      - 4.2 suullisten viestintätaitojen säätäminen/hyväksyminen
        
        tason tekijät (ne jotka vaikuttavat taidokkaan käyttäytymisen toteuttamiseen) eivät rajoitu riittäviin käsityksiin, mitä tehdä ja miten
        
        Egojen ollessa mukana henkilöllä ei kauheasti kiinnostusta soveltaa tekniikoita
        
        Motivaation ajatellaan olevan tärkein suortiuskykyyn vaikuttava konstruktio
        
        viestintäkäytös ei ole yhtenäinen ja saumaton teko, vaan pikemminkin jatkumo lukuisista osatekijöistä
        
        Suorituskyvyn puutteiden lähteitä
        
        kyky joustavasti kohdsitaa huomio relevantteihin käyttäytymisen näkökohtiin
        
        Kyvyttömyys tukahduttaa tai korvata helpommin saatavilla olevia, mutta vägemmän sopivia vastauksia
        
        vaikeudet yhdistää tai integroida erilaisia toiminnan piirteitä
    - - Suulliset viestintätaidot merkitsevät
      - tällaiset taidot sisältävät taitoja suorittaa tunnistettavia viestinnällisiä toimintoja
      - Ihmiset eroavat jonkin verran, jonkinasteisesti, viestinnällisissä taidoissaan
      - Taitojen puutteiden lähteet voidaan tunnistaa
      - Taitoja voidaan parantaa
- - - - Ihmisen aivot järjestelty hahmottamaan kokemuksia ja suunnitelmia kertomuksellisessa muodossa
      - Episodisen ja semanttisen muistin ero
        
        Episodinen muisti
        
        autobiografiset taapahtumat,
        
        ajat, paikat, tunteet, konteksti
        
        Semanttinen
        
        faktat, käsitteet ja skeemat
      - 2.1 Narratiivi vuorovaikutuksessa
        
        Lapsia sosiaalistetaan tarinankerrontaan
        
        pelkkä wau ja hmm ei riitä
        
        vaatii genrejen, avauskohyien, episodien ja lopetusten tunnistamista
        
        opittava tarinoiden rakenne kuten toisto, yksityiskohdat ja dialogi
        
        tarinoiden avulla luodaan hlökoht ja ryhmän identiteettejä
        
        vv tarinallisuuden parametrit nousevat selvemmin esiin
        
        muistetaan omia samankalstaisia kokemuksia ja etsitään niistä yhtäläisyyksiä
        
        Hlökoht tarinoiden vastaanottaajt voivat nostaa oman tarinansa paremmaksi
      - 2.2 Narratiivi ja muisti
        
        Labov
        
        kertojat, jotka muokkaavat muistettua
        todellisuutta intresseihinsä
        
        rakennetaan nykyhetkelle relevabtin menneisyydeb valikoimalla muistoja
        
        Chafe
        
        kertojat aktivoivat ideoita perättäin muistamisen
        kautta kerronnan rakentamisessa
        
        Kokemuksien kertomisen vaikutettava konteksiin ja miten se sisäistetään tulevaa kerronnallista koodausta varten
        
        Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen muisti
        
        yksilöt muokkaavat elämäntarinoitaan sopimaan elämäntarinaansa ja yhdistääkseen ne sosiaalisten ryhmien ja paikan historiaan
        
        Tarinankerronta edellyttää ideoiden klusterien aktivoimista, jolloin menneisyyden kokemus uudelleen käsitellään nykyisten kategorioiden ja kielen mukaisesti nykyisille kuulijoille
        
        hlökoht tarinoissa tarkoittaa aukkojen täyttämistä
        
        Tarinankerronta asettaa mielentilan, joka on myötämielinen sopivien ajatusten ja yksityiskohtien kuvittelemiselle
        
        Aukkojen täyttämisen ja yksityiskohtien kuvittelemisen käytännöt osoittavat, että meillä ei ole eikä näytä olevan tarvetta täydellisiin tarinoihin muistissa
        
        Tarinoiden muistamiseen vaikuttavat myös muut ihmiset, jotka voivat antaa uusia käsityksiä tarinalle
        
        Keskustelu räätälöitävä sen omiin olosuhteisiin
    - - Kertominen ja kuuntelukäytännöt palvelevat identiteetin esittämisen tarpeita, sovittaen kertojia ja kuulijoita, osoittaen kohteliaisuuksia ja koordinoimalla vuorovaikutusta nyökkäämällä, hymyilemällä ja nauramalla yhdessä
      - Tarinat rakennetan osaksi omaa identiteettiä
      - 3.1 kerrottavuus
        
        Nykyisin ajatellaan, että kerrottavuus riippuu sisällöstä mutta myös kontekstuaalisesta merkityksestä osallistujille
        
        Ennen tarinan oli oltava raportoitavissa
        tai kerrottavissa
        
        piti voida oosoittaa relevanssi
        
        Hauskojen tarinoiden kerrottavuus riippuu tapahtuman dybnamiikasta kuin sisällöstä
        
        Synkkä puoli
        
        tarinat liian noloja, hlökoht tai sopimattomia
        
        2tahoinen käsite
        
        jotkin tapahtumat merkityksettömiä saavuttaakseen kertomisen alarajan, toiset liian intiimejä
        
        Normien rikkomisessa enemmän häpeää kuin tylsän tarinan kertomisessa
        
        Kertomisen ylärajan kertovuudesta neuvotellaan itse
      - 3.2 arviointi
        
        Osaksi hlökoht kertomuksia kertovissa kertomuksissa Labovin ja Waletzkyn osaltaa
        
        kertomusten osa, joka paljastaa kertojan asenteen kertomusta kohtaan
        
        Labovin mukaan ulkoista tai sisäistä
        
        ulkoinen
        
        suora arviointi
        
        sisäinen
        
        dialogit, toistot ja kaavamaisuus
        
        Arviointi voi olla ukaksin verroin ulkoista
        
        lähtee kuulijoiden panoksista, jotka sisällytetään pääkertojan esitykseen
        
        Young
        
        erotti kertomusmaailman ja tarinamaailman välille
        
        tapahtumien tarinassa ja niiden esittämisen muodossa tarinana
        
        jokainen hlökoht kertomuksen esitys muodostaa 2 tyyppiä itse-esittäytymistä:
        
        kertojan hahmon tarinassa ja identiteetin kertojana
        
        dentiteetin kertojana nykyisessä kontekstissa
        
        Ensimmäisen persoonan kertomuksessa pronominien minä ja minut toimivat saranana näiden alueiden välillä,
        
        viitaten sekä hahmoon tarinamaailmassa että kertojaan tarinamaailmassa
        
        Kuuntelijat voivat vaikuttaa tarinaan
        
        voidaan arvioida tarinaa eri näkökulmista ja eri kohdissa kertomusta
        
        arviointi vuorovaikutteista
        
        Kertoja voi taas reagoida kuulijan arviointiin hienovaraisesti
        
        VAstaaanottajien viesyin tunnustus lyhyesti
    - - Kertomuksellinen pragmaattinen lähestymistapa
        
        mitä ihmisete tekevät kertomuksilla työpuheessa ja miten ihmiset tekevät sen kertomuksen hetki hetkeltä kehittymisessä
        
        vallan ja sukupuolen kysymykset nousevat esiin kertomuksellisessa vuorovaikutuksessa typuheessa, kun taas kertomukset paljastavat myös yhteistyöidentiteetin ja yhteistyökulttuurin kuvioita
      - Kognitiivinen narratologia
        
        tutkii kertyomusta ja mieltä painetussa tekstissä, kasvokkaisessa vv, elokuvassa, radiossa ja TV-lähetyksessä
      - Keskusteluanalyysi
        
        korostaa yleisön suunnittelua ja tarinankerronnan sekvenssijärjestystä puheenvuorojen vuorovaikutuksessa, tarkastellen jokaista kertomusta tilannesidonnaisena, emergenttinä esityksenä