Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Keskiaika alkaa Rooman hajoamisesta - Coggle Diagram
Keskiaika alkaa Rooman hajoamisesta
Rooman valtakunnan yhtenäisyys ja sen rapistuminen
Rooman valtakunnan yhtenäisyys rapistui 200-luvulta lähtien, ja lopulta Rooman imperiumi hajosi.
Kristinusko kohosi keisarikunnan viralliseksi uskonnoksi.
Länsi-Rooman tilalle muodostui uusia ruhtinaskuntia
Idässä keisarinvalta jatkui vielä vuosituhannen ajan
Välimeren eteläosat siirtyivät islamilaiseen kulttuurin vaikutuspiiriin
Pax Romanasta 200-luvun kriisiin
Tasavallan kauden päättyessä Rooma oli vauras imperiumi, jonka alueelta eli yli 60 miljoonaa ihmistä ja heistä vähintään viisi miljoonaa eli orjuudessa
Arvometalleihin perustunut rahajärjestelmä teki laajan kaupankäynnin mahdolliseksi
Valtakunta oli kuitenkin samalla vuosisatoja jatkuneiden sotien myötä saavuttanut rajat, joiden takana ei ollut enää uusia helposti valloitettavia alueita ja väestöjä orjuutettaviksi.
Rajasodat idän Persiaa ja pohjoisen germaaniheimoja vastaan vei keisarien huomiota hallitsemisesta pois ja koska sotiminen ja palkka-armeijoiksi muutettujen legioonien ylläpito oli kallista, verotusta oli pakko kiristää. Lisääntynyt verorasitus kohdistui erityisesti kaupunkiväestöön, mutta rikkaat maanomistajat selvisi vähemmällä.
Keisari Augustuksen luoma perimysjärjestelmä perustui siihen, että jokainen hallitsija valitsi itse itselleen vuorollaan joko omista lapsistaan tai adoptoimalla mieleisensä seuraajan.
200-luvun alussa aiemmin toiminut vallanperimys ei toiminut enää luotettavasti. Keskenään kilpailleet sotilaskomentajat alkoivat julistautua armeijoidensa tuella keisareiksi, josta seurasi sisällissotien aika ja 80 vuoden ajan Roomalla oli 40 eri keisaria ja valtakunta ajautui sekasortoon
Rahatalouden ja kauppareittien romahdus
Keisari Augustuksen aikaan Rooman rahataloutta oli uudistettu ja Rooman rahan arvo perustui niissä olevan hopean ja kullan määrään. Sestertiukset laskettiin hopeadenaareina ja kultarahoina, jossa yksi hopeadenaari vastasi neljää sestertiusta ja yksi kultaraha vastasi sataa
Denaarien hopeapitoisuus alkoi laskea aikojen myötä ja Rooman hallinto takasi rahan arvon ja kiinteän vaihtosuhteen. Tämän takia rahan arvon aleneminen ei aluksi ollut ongelma
Sisällissotien aikaan rahan arvoa ei pystynyt keisarin arvovalta takaamaan, joka johti siihen, että hinnat nousi ja ihmiset menetti luottamuksensa rahaan ja ulkomaankauppa vähentyi, sekä provinsseissa siirryttiin paikalliseen vaihtokauppaan.
Julkinen viljanjakelu keisarivallan aikana oli perustunut halpaan tuontiviljaan, jota ei voitu enää jatkaa vanhaan tapaan kaukokaupan romahduksen jälkeen ja tämän takia kaupunkien köyhälistö suuntasi maaseudulle etsimään itselleen viljelysmaata, jota he voisi vuokrata
Suuret tilalliset tarjosi köyhille suojelua vastineeksi uskollisuudesta maanvuokraajilleen. Suuret tilanomistajat vuorostaan sitoutui luovuttamaan vuokralaisensa ja orjiaan tarpeen vaatiessa sotilaiksi paikallisille sotapäälliköille. Lopulta köyhistä vuokraviljelijöistä tuli maaorjia
Kulkutaudit oli hyvinkin tuhoisia suuremmissa kaupungeissa, sillä se vähensi raskaasti väestöä, josta kärsi kaupungit ja rahatalous, etenkin imperiumin länsiosissa, mutta lopulta Rooman hallinto sai erilaisin uudistuksin tilanteen vakautettua, mutta siinä pisteessä valtakunnan kartta näytti jo aivan erilaiselta.
Kristinusko valtionuskonnoksi
Kristinuskon suosio roomalaisten keskuudessa nousi valtakunnan levottomien aikojen myötä ja kristinuskoon samalla sulautui vaikutteita roomalaisten uskonnollisesta elämästä.
Kristittyjen haluttomuus osallistua keisarikulttuuriin teki heistä hyvän kohteen ajoittaisille vainoille, sekä huhuille.
Kunnes keisari vaihtui Diocletianuksen ajasta, jolloin kristinusko haluttiin hävittää kokonaan Konstantinukseen, suhtautuminen kristinuskoon muuttui ja vainot loppui, vaikka itse hän kääntyi vasta kuolinvuoteellaan kristinuskoon.
Kristikunnan kehittynyt hallintorakenne vahvisti kirkon johtajien asemaa. Tavallisten pappien yläpuolelle nousi piispat, jotka johti hiippakuntia ja kirkolla oli oikeus verottaa ihmisiä, eli kerätä kymmenyksiä
Kirkko oli myös ainoa koulutuksen järjestäjä pienten valtakuntien tilkkutäkiksi muuttuneessa läntisessä Euroopassa, latina säilyi lännessä kirkon virallisena kielenä, vaikka se ei enää ollut kenenkään äidinkieli
Rooman piispasta muodostui lännen ylin uskonnollinen johtaja ja idässä säilyi keisari hengellisen, että maallisen vallan johtajana.
Lännessä Rooman piispa, eli paavi julistautui maallisesta vallasta erilliseksi kirkon ylimmäksi johtajaksi. Katoliset pitävät paavia apostoli Pietarin seuraajana. Läntinen ja itäinen kirkko ajautuivat satojen vuosien saatossa erilleen
Kansainvaellukset
Germaanitaustaisia sotilaita ja virkamiehiä kohosi korkeisiin asemiin Rooman hallinnossa. Vuosisatojen kuluessa germaanisten kielten ja heimojen vaikutus lisääntyi hitaasti valtakunnan länsiosissa
Rooman valtakunnan rapistuessa kansainvaellukset tapahtuivat 300-500 luvuilla jaa.
Hunnit saapuivat keski aasiasta idästä Mustanmeren seudulle n. 370-luvulla ja pakotti muut kansat liikkeelle