Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ontologia : Pinja ja Saaga - Coggle Diagram
Ontologia : Pinja ja Saaga
Metafysiikkassa kysytään suuria kysymyksiä
1600-luvulle asti metafysiikalla tarkoitettiin lähinnä filosofista teologiaa
syntyi käsite ontologia eli oppi olemisesta
nykyisin ontologia olennaisin osa metafysiikkaa
Metafysiikka ja sen ydinalue ontologia tarkastelevat olemassaoloon ja olevaan liittyviä kysymyksiä
Metafysiikka- sana on peräisin
Aritoteleelta
Aluksi hän järjesti eri tieteenalat omiksi kokonaisuuksikseen ja kirjoitti sen jälkeen joukon tekstejä perimmäisistä kysymyksistä.
Tekstit koottiin myöhemmin kirjaksi, jonka nimeksi tuli Ta meta ta fysika eli Fysiikan jälkeen
vakiintunut tarkoittamaan filosofisia kysymyskiä ja käsityksiä todellisuudesta, jotka ei ratkea tieteen avlla eikä ole todistettava oikeiksi
yksi peruskysymyksistä
subtanssin
eli perusolevan määrittely
Maailmankuva ja ontologia
Ihmisen maailmankuvaan liittyy aina ontologisia olettamuksia
Ovat taustalla, kun arvioidaan, mikä on mahdollista, totta tai todennäköistä
Maailmankuvan todistaminen oikeaksi on mahdotonta
Törmäät vaihtoehtoisiin maailmoihin pelatessasi videopelejä, lukiessasi fantasiakirjoja ja katsellessasi vampyyrielokuvia
Ovat eräänlaisia ontologisia ajatusleikkejä
Tarinamaailmoja ei ole tarkoitettu otettaviksi todesta, mutta joskus ne onnistuvat herättämään meidät pohtimaan metafysiikkaamme ja ontologiaamme
Tieteen käytäntöjen pohjalla on joukko ontologisia uskomuksia
On uskottava, että on olemassa menneisyys, jos haluaa tutkia historiaa
Fyysikko taas uskoo alkeishiukkasten olemassaoloon
Oikeustieteessä oletetaan, että vapaa tahto on olemassa ja ihmisiä voidaan pitää vastuullisina teoistaan
Lapsilla on rikas ja avoin ontologia
Tuntui mahdolliselta, että sängyn alla asuu mörkö, joulupukki on olemassa ja maailmassa on taikuutta
Tieteen maailmankuva vaikuttaa koulutuksen myötä ontologiaan
Alamme suhtautua kriittisemmin ontologisiin väitteisiin
Metafyysiset kysymykset eivät silti lakkaa olemasta aitoja kysymyksiä
Voi olla, että tiede ei tavoita kaikkea, mikä on todellista
Joidenkin filosofien mielestä ontologisten kysymysten pohtiminen on ajanhukkaa
Ontologiset kysymykset ovat luonteeltaan avoimia, eikä empiirinen tiede voi niitä ratkaista
Pluralismi, dualismi ja monismi
Onko kaikki yhtä substanssia, esimerkiksi henkeä tai ainetta? Vai onko useampia toisistaan riippumattomia substansseja olemassa?
Pluralismi
Aristoles oli siis
pluralisti eli pluralismin
kannattaja.
Aristoleelle jokainen
yksilöolio
esim. Platonin puu tai vaikka sinä oli subtanssi eli itsenäisesti olemassa oleva olio
Lajit. kuten koira, eivät olleet Aristoleen mielestä subtansseja, koska niiden olemassaolo riippuu lajiin kuuluvien yksilöiden olemassaolosta
substansseja on monta
Dualismi
Subtanssilaatuja on kaksi
Kartesiolaisen dualismin
eli filosofi
Rene Descartesin (1596-1650)
kehittämän dualismin mukaan aineellinen maailma noudattaa luonnonlakeja ja hengen maailmaan kuuluvat sielut ja tahdonvapaus.
Descartes piti ulottuvaista ainetta ja ajattelevaa henkeä toisistaan eli kahta subtanssia riippumattomalla tavalla olemassaolevnia
Kaikki koostuu aineesta ja hengestä
Monismi
Monistit uskovatt yksilöolioiden takana olevan yhden perimmäisen olevan, josta kaikki muu muodostuu
Monismia on esim.
Panteismi
, joka uskoo siihen, että kaikki on jumaluutta
Filosofi
Baruch Spinoza (1632-1677
ajatteli panteistisesti
Monisteja ovat myös
materialistit
ja
idealistit
Heille kaikki substanssit ovat pohjimmiltaan yhta tyyppiä, esimerkiksi aineellisia tai henkisiä
kaikki on ainetta tai kaikki on henkeä