Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ortodoksisen kirkon sakramentit - Coggle Diagram
Ortodoksisen kirkon sakramentit
Kaste
Merkitsee ihmisen liittymistä kristilliseen seurakuntaan ja kirkkoon
Alun perin vain aikuisia kastettiin, koska aikuisia tuli toimintaan mukaan
Lapsikaste alkoi yleistyä 300-luvulla jKr., kun kristityt vanhemmat halusivat kastattaa lapsiaan
Kastetilaisuudessa käytettävä vesi symboloi sitä, että kaste on lahja, jonka saamiseen ihminen ei voi itse vaikuttaa
Aikuiskaste tai uskovien kaste puolestaan on luonteeltaan ennen kaikkea uskontunnustus
ihminen haluaa itse aktiivisesti liittyä valitsemaansa kristilliseen yhteisöön
Katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkko kastavat lapsia, kun taas helluntailaiset kastavat nuoria ja aikuisia, jotka haluavat itse tulla kasteelle.
Mirhavoitelu
Toimitetaan välittömästi kasteen jälkeen
On Pyhän Hengen vuodattamisen toimitus
Mihravoitelu on kasteen antaman lupauksen vahvistaminen kirkolle
Pappi tekee pienellä sudilla kastettavan otsaan, silmiin, sieraimiin, suulle, korville, rinnalle, käsille ja jaloille pienen
ristin
mihralla lausuen joka kerta ristin tehdessään: "
Pyhän Hengen lahjan sinetti. Amen
."
Ehtoollinen
On pyhä toimitus eli sakramentti
Ehtoollinen on
syntien anteeksiantamuksen
,
sovituksen
ja
lunastuksen
ateria
Jeesus on käskenyt seuraajiaan nauttimaan leipää ja viiniä hänen muistokseen
Leipä ja viini konsekroidaan eli pyhitetään ehtoollisrukouksen yhteydessä
Asetussanojen myötä leipä muuttuu Kristuksen lihaksi ja viini vereksi
Tapahtuu ehtoollisaineiden muuttuminen eli transsubstantiaatio
Katumus
Synnintunnustuksen sakramentti
Syntien tunnustaminen ja anteeksiantorukous
Toimitus tapahtuu kirkossa tai muussa sopivassa tilassa
Läsnä ainoastaan pappi ja katuva
Merkitsee ihmisen paluuta Jumalan yhteyteen, johon hänet on kasteessa liitetty ja josta hän on erkaantunut väärien valintojensa vuoksi
Katumus merkitsee ennen kaikkea mielenmuutosta, koko käyttäytymisen ja ajattelutavan muutosta
Osoittaa ihmisen halua vaihtaa suuntaa
Avioliitto
Elinikäinen sakramentti
Kirkon toimesta ei voida vihkiä kahta kertaa avioliittoon
Poikkeuksina vain, jos puoliso on kuollut tai ensimmäistä liittoa ei ole mitätöity
Avioliitto voidaan mitätöidä, jos siinä on esiintynyt esimerkiksi väkivaltaa
Avioliittoon voivat mennä kaksi henkilöä, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta ja jotka eivät ole ennestään naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa
Koko avioliitto on sakramentt
Avioliiton perustana on sulhasen ja morsiamen ilmaisema tahto antaa itsensä toisilleen keskinäisesti ja lopullisesti voidakseen elää uskollisen ja hedelmällisen rakkauden liitossa.
Avioliiton sakramenttia ei siksi jaa pappi tai diakoni, vaan morsian ja sulhanen jakavat sen toisilleen.
Kirkko todistaa ja vahvistaa tällaisen liiton sekä lujittaa sitä rukouksellaan ja siunauksellaan.
Sairaanvoitelu
Kuuluu rippi ja ehtoollinen
Usein suoritetaan kuoleman kynnyksellä
Nimitys: viimeinen voitelu
Vakavasti sairas saa tunnustaa syntinsä ja valmistautua kuolemaan
Katolisen kirkon mukaan kuolleen ja pelastuneen ihmisen sielu siirtyy puhdistautumisen paikkaan
Kiirastuli, jossa ihmisen elämän aikaiset synnit pestään pois
ihminen on valmis taivaaseen
Pappeus
Elinikäinen tehtävä
Vain miehiä
vihitään papeiksi ja papin on elettävä selibaatissa
Pappi omistaa elämänsä kirkon ja seurakunnan palvelemiseen
Pappeudessa on kolme astetta:
Diakonaatti, varsinainen pappeus ja piispuus
Selibaatin luopumisesta on alettu keskustella viime vuosikymmeninä
Katolisen kirkon piirissä on jo nyt pappeja, jotka paavin erityisluvalla ovat naimisissa
Piispa toimittaa pappisvihkimyksen
Piispa on saanut oman vihkimyksensä toiselta piispalta tai useimmiten paavilta