Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Johdatus sopimusoikeuteen - Coggle Diagram
Johdatus sopimusoikeuteen
Mikä on sopimus?
(1) kahden tai useamman toisiansa edellyttävän oikeustoimen yhdistelmä, yhteensulauma
(2) yhteisnimitys joukolle
kahden osapuolen
välillä vaikuttavia
yksityisoikeudellisin
määräämistoimin
perustettuja
velvoitteita
ja niitä vastaavia oikeuksia
Sopimus jokapäiväisessä elämässä
Ihmisten jokapäiväisessä elämässä tarvittavat tavarat kuten ruoat ja vaatteet yleensä ostetaan. Asunto – ja yhä useammin myös auto – saatetaan hankkia ostamisen ohella myös vuokraamalla.
Yritystoiminta perustuu vastaavin tavoin sopimuksiin. Yrityksen perustaminen ja alkuvaiheessa tarvittava rahoitus toteutetaan yleensä sopimuksella. Tavaroiden ja raaka-aineiden hankinta, tuotteiden valmistaminen ja toimittaminen edelleen sekä niiden kuljettaminen ja varastointi edellyttävät myös sopimuksia.
Sopimuksen määrittely
Sopimuksia on monenlaisia ja moniin tilanteisiin. Ne poikkeavat toisistaan esimerkiksi
syntytavaltaan, laajuudeltaan ja muodoltaan.
OikTL:n mukainen tarjous ja vastaus = sopimus
OikTL:n määritelmä ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu kaikkiin tapauksiin.
Sopimus koskee kahta tai useampaa henkilöä. Heidän välilleen syntyy oikeussuhde, jonka sisältö selviää sopimuksesta ja sitä täydentävästä aineistosta.
Kaksipuolisesti velvoittava
Kun sopimus synnyttää velvoitteen sopimuksen kummallekin osapuolelle
Esim. kauppasopimus, työsopimus
Yksipuolisesti velvoittava
Esinelaina, takaus ja sopimus työn tekemisestä ilman palkkaa
Kirjallinen tai suullinen
Sopimuksen tehtävät ja täytäntöönpano
Sopimuksen merkittävä tehtävä on sitoa osapuolet.
Se sitoo osapuolet oikeudelliseen suhteeseen,
oikeussuhteeseen, jota sopimustyypin mukaan voidaan kutsua eri nimillä kuten vuokrasuhde, työsuhde tai luottosuhde.
Sopimus mahdollistaa viranomaisiin turvautumisen, jos sopimuskumppani ei täytä sopimusta. Sopijapuolen on kuitenkin päätettävä, käyttääkö hän hyväkseen viranomaisia.
Yleensä viranomainen ei ryhdy yksityisten välisissä asioissa toimenpiteisiin omasta aloitteestaan.
Esim. ulosotto
Sopimus oikeustoimena
Sopimuksessa vaaditaan aina muodossa tai toisessa kahden osapuolen myötävaikutusta.
Monesti sopimuksessa voidaan erottaa myös
kaksi oikeustointa:
tarjous sopimuksen tekemisestä ja tarjoukseen annettu vastaus.
Mikä on oikeustoimi?
Oikeustoimi on
tahdonilmaisu,
jolla on tarkoituksena perustaa, muuttaa tai kumota oikeus
Tahto
Oikeustoimi on yksityisen henkilön tahdon toimintaa. Siihen sisältyy muodossa tai toisessa tahto tulla sidotuksi.
Tahto on välttämätön oikeustoimen syntymiselle. Jos henkilö on pakotettu tahdonilmaisuun, kyseessä ei ole oikeustoimi.
Erilaisia tahdonilmaisuja
Oikeustoimi edellyttää tahdonilmaisua. Tahto on ilmaistava ja tahto on tullut tarkoittaa tulemaan tavalla tai toisella vastaanottajan tietoon.
Nimenomainen tahdonilmaisu
Kun vastaanottaja saa tiedon sitoutumista ilmentävästä tahdonilmaisusta, kutsutaan tahdonilmaisua nimenomaiseksi.
Tietyissä olosuhteissa pelkkä päännyökkäyskin voi olla nimenomainen tahdonilmaisu.
Konkludenttinen tahdonilmaisu
Tahdonilmaisu on hiljainen, jos tosiasiallisesti menetellään määrätyllä tavalla ilman, että tahto tulla sidotuksi oikeustoimeen nimenomaisesti ilmaistaan.
Hiljainen tahdonilmaisu on kyseessä esimerkiksi silloin, kun kauppias tilauksen perusteella lähettää tilatun tavaran.
Passiivisuus
Henkilöllä ei ilman erityistä perustetta (esimerkiksi kauppatapa) ole velvollisuutta vastata saamiinsa tarjouksiin eikä hänen vastaamatta jättämistään yleensä voida pitää myönteisenä tahdonilmaisuna.
Passiivisuus johtaa siis yleensä tarjouksen hylkäämiseen.
Joskus myönteinen tahdonilmaisu voidaan osoittaa hiljaisesti myös passiivisuudella.
Asianajajan, joka on ilmoittanut julkisesti ajavansa asioita, on vastattava toimeksiantokirjeeseen, ellei hän ota asiaa hoitaakseen. Muutoin asian hoitamatta jättämisestä seuraa asianajajalle vahingonkorvausvelvollisuus.
Jos
reklamaatio jätetään tekemättä
, katsotaan vastapuolen vastaus, suoritus tai muu vastaava toimenpide hyväksytyksi.
Tahdonilmaisun päättely henkilön käyttäytymisestä tai passiivisuudesta voi johtaa
virhearviointeihin.
Tahdonilmaisun oikeusvaikutusten alkaminen
Tahdonilmaisun oikeusvaikutukset alkavat yleensä silloin, kun tahdonilmaisu
on saapunut sille, jolle se on kohdistettu.
OikTL 2 §:n 1 momentin mukaan vastauksen tulee asetetussa
määräajassa
saapua tarjouksen tekijälle.
Tietyissä tilanteissa on riittävää, että tahdonilmaisu on lähetetty.
Tahdonilmaisun oikeusvaikutusten aikaansaamiseksi riittää silloin esimerkiksi kirjeen antaminen postin kuljetettavaksi
Sopimusten ryhmittelyä
Huomattava osa sopimusoikeudesta on yhteistä kaikille sopimuksille. Tämä yleinen sopimusoikeus muodostaa siksi perustan sopimusten tarkastelulle.
Sopimusoikeuteen kuuluu yleisen sopimusoikeuden ohella kuitenkin myös säännöksiä, jotka koskevat vain tietynlaisia sopimuksia.
Sopimustyypit
Sopimusta koskevien ongelmien ratkaiseminen edellyttää usein
aluksi sen määrittämistä, mistä sopimustyypistä on kysymys.
Sopimustyypin perusteella määräytyvät mahdolliset sovellettavat erityissäännökset.
Kuluttaja- ja liikesopimukset
Kerta- ja kestosopimukset
Vakiosopimukset ja yksilölliset sopimukset
Erityissäännökset
Sopimustyyppiä koskevat säännökset voivat perustua ensinnäkin lainsäädäntöön.
Lainsäädäntöä on erityisesti erilaisista kauppasopimuksista ja vuokrasopimuksista.
Monista tärkeistäkään sopimustyypeistä ei ole lainsäädäntöä.
Erityisesti liikesopimukset ovat tyypillisesti lailla sääntelemättömiä.
Laissa sääntelemättömille sopimustyypeille voi
vakiintua periaatteita oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa.
Vakiintuneiden periaatteiden lisäksi sääntelemättömien sopimustyyppien arvioinnissa voidaan mahdollisesti hyödyntää
analogisesti
lainsäädäntöä sellaisissa sopimustyypeissä, jotka sisällöllisesti muistuttavat arvioitavaa sopimusta.
Oikeustoimen ainesosat
Oikeustoimen ainesosia ovat ensinnäkin olennaiset ainesosat, jotka määräävät, mistä sopimustyypistä on kyse.
Kaupan olennaisia ainesosia ovat
omistusoikeuden luovuttaminen, kaupan kohde ja kauppahinta.
Jos jokin niistä puuttuu, kyse ei ole kaupasta.
Muuta luokittelua
Sopimusten sisällön ohella sopimuksia voidaan luokitella niiden
yleisten ominaisuuksien kuten keston, yksilöllisyyden tai osapuolten markkina-aseman perusteella.
Sopimusten sääntely
Suomessa ei ole yhtä sopimuksia koskevaa lakia, joka sisältäisi kaiken sopimuksia koskevan sääntelyn. Sopimuksia säännellään monissa laeissa.
Sen lisäksi erityisesti oikeuskäytännön perusteella on vakiintunut oikeusperiaatteita
Laki
Sopimustyyppikohtaista
OikTL.
OikTL:ssa säädetään sopimuksen
tekemisestä, valtuutuksesta, oikeustoimen pätemättömyydestä ja sovittelusta.
Laki ei ole tyhjentävä.
Kuluttajansuojalaki
Kauppalaki
Maakaari
Pakottava lainsäädäntö
Ei voida poiketa näistä
Tahdonvaltainen lainsäädäntö (dispositiivinen)
Sovelletaan siltä osin kuin ei toisin sovittu
Periaatteet
Sopimuksia koskevat ongelmat ratkeavat monelta osin sopimuksia koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti.
SV KHL
Sopimusvapaus ja sopimussitovuus
Kun sopimus on solmittu sopimusvapauden periaatetta noudattaen, sopimus yleensä sitoo. Noudatettavaksi tulee silloin sopimusten sitovuutta koskeva periaate.
Sopijapuolten mahdollisuudet keskinäisen oikeussuhteensa säätelemiseksi vastaavasti vähenevät pakottavien säännösten lisääntyessä.
Päätäntä- ja valintavapauden rajoituksia
Sopimuspakko.
Laissa tietyille elinkeinonharjoittajille säädetty velvollisuus, esim. sähkösopimus
Syrjintäkielto
Vilpitön mieli
Vilpittömän mielen arviointiin vaikuttaa yleensä se, onko henkilö ollut tietoinen jostain oikeustoimen kannalta merkityksellisestä olosuhteesta
Tyypillisesti vilpitön mieli tarkoittaa,
ettei henkilö tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää
jostain seikasta
Vilpittömän mielen suojaa lisää käytännössä se, että henkilön, joka väittää toisen olleen vilpillisessä mielessä,
on näytettävä väitteensä toteen.
Kohtuus
Periaatteita rajoitetaan eri tavoin. Yksi keskeisimpiä poikkeuksia on kohtuusperiaate.
Vain kohtuulliset sopimukset ovat sitovia
Sopimusten kohtuullisuuden arviointi kohdistuu erityisesti
osapuolten suoritusten tasapainoon.
Tarkasteltavana silloin on, ovatko osapuolten suoritukset kohtuullisessa määrin tasapainossa keskenään.
Heikomman suoja
On kuitenkin tilanteita, joissa osapuolten asema poikkeaa siinä määrin toisistaan, että lainsäätäjä on katsonut tarpeelliseksi suojata sopimussuhteen toista osapuolta.
Heikomman suoja liittyy erityisesti suhteisiin, joissa osapuolet ovat tietyn sopimustyypin osapuolina tyypillisesti
epätasavertaisia.
Keskeisin näistä on elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välinen suhde.
Sopimusvapaus sallii, että vastapuolta parempia tietoja ja taitoja hyödynnetään itselle edullisten sopimusten saavuttamiseksi.
Lojaliteetti
Sopimusoikeus perustuu ajatukselle, että osapuolet
saavat pyrkiä solmimaan itselle tarkoituksenmukaisia sopimuksia.
Sopimusosapuolen tulee toiminnassaan ottaa kuitenkin kohtuullisessa määrin huomioon myös sopimuksen toisen osapuolen edut.
Sopimus on yhteistyön väline
Lojaliteettiperiaate korostuu tyypillisesti silloin, kun
sopimussuhde edellyttää osapuolten vuorovaikutusta ja keskinäistä riippuvuutta.
Lojaliteettiperiaatetta vahventaa edelleen
sopimussuhteen pitkäkestoisuus.
Vielä merkitystä voi saada esimerkiksi se, ovatko osapuolet tai toinen heistä olleet alallaan
asiantuntijoita
. Asiantuntijalla on korostunut velvollisuus ottaa huomioon sopimuskumppaninsa intressit.