Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

HAVAITSEMINEN, image, image, image - Coggle Diagram

- - - - kuulo: oman äk sanat tunnistetaan samoiksi puhujasta (äänenkorkeus, puhetapa) riippumatta
  - - - tappisolut: aistii verkkokalvolle tulevan valon väriä
        
        kolmenlaisia - herkkiä tietylle valon aallonpituudelle: siniselle, vihreälle ja punaiselle
      - sauvasolut: aistii valon voimakkuutta
        
        enemmän kuin tappisoluja
  - - - käsitellään usein jo aistielimessä
        
        esim silmänpohjan solut tunnistaa asioiden reunoja
      - Silmä ohjaa ja tarkentaa saapuvaa valoa verkkokalvolle
        
        verkkokalvolla sauva- ja tappisolut
    - - takaraivolohkolla näköaistin ensisijainen aistialue V1
        
        näkötiedon eri piirteiden käsittely V1 ja sen lähellä olevilla trl alueilla
        
        V1:n solut ovat erikoistuneet rekisteröimään näkötiedon eri piirteitä
        
        näkökentän jokaista osaa vastaa tietty V1:n alue
        
        käsittelee näkötietoa sellaiseen muotoon, että muut aivojen osat pystyy päättelemään, mitä, missä ja minne näkökentä olevat asiat on liikkumassa
    - - Mitä-rata/ventraalirata kulkee V1:ltä ohimolohkon alaosiin
        
        mitä näkökentässä on
        
        vauri aiheuttaa eriasteista visuaalista agnosiaa
        
        kyvyttömyys tunnistaa objekteja
      - Missä-rata/dorsaalirata kulkee V1:ltä päälakilohkon takaosiin
        
        missä asiat on ja minne ne on liikkumassa
        
        vaurioituessa tunnistaa kohteen, mutta ei sen paikkaa => ei esim voi kurkottaa sinne
      - Milner ja Goodale
    - - tarkkaavaisuus etsii sen hetkisen skeeman mukaista aistitietoa ja automattisesti tunnistaa myös aistitietoa, joka on odostusten ja skeeman kanssa ristiriidassa
    - - eri silmistä tulevat hermosäikeet yhdistyy ja jakautuu uudelleen siten, että v kulkeutuu talamuksen kautta takaraivolohkon o puolelle ja o v puolelle
- - - - havaitseminen: merkityksen ja tulkintojen antamista aistinelinten vastaanottamalle tiedolle (ärsykkeille)
        
        havainnon muodostumiseen vaikuttaa aistitieto, skeemat, muistot ja autonomisen hermoston reaktiot
        
        skeemat ja havaintokehä - Ulric Neisser
        
        skeemat ohjaa ympäristön havaitsemista ja tarkkaavaisuutta. Uusia havaintoja verrataan olemassa oleviin skeemoihin, jotka vaikuttaa tulkitsemiseen. Uusi tieto muokkaa tai vahvistaa skeemoja. Muuttuneet skeemat ohjaa tiedonhakua taas uudella tavalla.
        
        tulkinta maailmasta riippuu skeemoistamme
        
        skeemat välttämättömiä ja hyödyllisiä, myös automaattisesti rajoittavat ajattelua ja käyttäytymistä
        
        tulkinta, joka syntyy, kun aistien vastaanottamaa tietoa käsitellään aivoissa
        
        aistimme ärsykkeitä, kuten ääniä tai kipua havaitsemme asioita, kuten puhetta tai pistoksen
        
        aistiminen samankaltaista, havaitseminen yksilöllistä
      - merkityksellisyys, jotta tarkkaavaisuus tunnistaa
    - - täynnä aistinreseptoreja: soluja, jotka ottaa vastaan ärsykkeitä ja muuttaa ne hermoimpulsseiksi
        
        myös muualla elimistössä
      - näkö: silmät ja niiden tappi- ja sauvasolut
      - kuulo: korvat ja sisäkorvan aistireseptorit
      - maku: kieli ja sen makunystyröissä aistinreseptorit
      - haju: nenä ja sen sisällä aistinreseptorit
      - tunto (paine, lämpö, kipu): iho ja sen sisältämät erilaiset aistinreseptorit
      - korvan tasapainoelimillä tasapainon aistiminen
    - - aistinreseptorit vastaanottaa tietoa ympäristöstä => ärsyke muutetaan hermoimpulssiksi => hi kulkee hermoja pitkin joko suoraan tai selkäytimen kautta aivoihin
        
        kulku hyvin nopeaa
      - näkö: verkkokalvo => näköhermoristi => talamus => aivokuori
      - kuulo: sisäkorva => ydinjatke => talamus => aivokuori
      - maku: kieli => ydinjatke => talamus => aivokuori
      - haju: nenän aistinreseptorien kautta otsalohkojen alapinnalla sijaitsevaan hajukäämiin
      - tunto (paine, lämpö, kipu): ihon reseptorit => selkäydin => talamus => aivokuori
      - aivorunko, talamus, ensisijaiset aistialueet, mantelitumake...
    - - näkö: takaraivolohkojen takaosa
      - kuulo: ohimolohkot molemmilla aivopuoliskoilla
      - maku: ohimolohkojen ja päälaenlohkojen rajalla sijaitseva alue
      - haju: otsalohkon alapinnalla hajukäämin yhteydessä sijaitseva alue
      - tunto: päälaenlohkojen molemmilla aivopuoliskoilla sijaitsevat alueet
- - - - aistitiedon kategorisointi skeemojen avulla
      - usein kategorista havaitsemista
    - - konteksti: ympäristö ja olosuhteet, joissa havaitsemisen kohde on
        
        ulkoiset ympäristötekijät (mm paikka, kulttuuri) sekä oma olo- ja tunnetila
        
        väsymyksen, terveydentilan, kunnon, tunteiden ja mielialan vaikutus mäen kaltevuuden arviointiin
        
        tulkinta omasta tilanteesta, ominaisuuksista ja toimintakyvystä vaikuttaa havainnon muodostumiseen
  - - - esim vieras kieli
- - - - videolla toistettiin ga-tavua, mutta ääniraita oli korvattu ba-tavulla => näkö- ja kuulotieto vastasi eri tavuja. Koehenkilöt kuuli da-tavun ja oli siitä varmoja.
        
        ristiriitaisen näkö- ja kuulotiedon käsittely voi saada aikaan havainnon, joka ei vastaa täysin kumpaakaan aistitietoa
      - osoittaa puheen havaitsemisen olevan moniaistista
      - tapahtuu aina samanlaisena vaikka tietäisi etukäteen, mitä tapahtuu
- - - - syvyysvihjeen selitys
        
        syntyy, kun 3D maailmaa katsotaan 2D kuvana
        
        A tulkitaan huoneen ulkokulmaksi, B huoneen sisäkulmaksi => B lähempänä ja siksi pidempi
      - kilpailevien vihjeiden selitys
        
        Havaitsija vertaa toisiinsa viivoja ja kuvien kokoja. B isompi kuin A => B viiva pidempi kuin A