Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy - Coggle Diagram
Kansalaisyhteiskunta syntyy
termi kansalaisuus vakiintuu suomen kielessä
Voimakkaat aatevirtaukset, nationalismi ja romantiikka vaikutti Suomessa
Aatteet korosti kansallista identiteettiä ja kansan oman historian, kielen ja kulttuurin merkitystä.
Suomalaiset eivät ajatelleet olevansa suomalaisia
Kiinnostus suomalaiseen kulttuuriin nousi 1830-luvulla --> syntyi Lauantaiseura
Perustettiin Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS
Lönnrotin kokoama Kalevala vahvisti suomalaisten uskoa omaan kieleen ja kulttuuriin
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
uudistuksia
elinkeinovapaus
lakkautti porvariston yksinoikeuden kauppaan ja käsityöhön
Jokaisella oli lupa perustaa yritys tai harjoittaa ammattia
Ensimmäinen rautatie rakennettiin 1862 välille Helsinki-Hämeenlinna
pian myös yhteydet Tampereelle ja Pietariin
Lennätin, sähkö ja uudet kulutustavarat alkoivat muuttaa suomalaista arkea
Ensimmäiset puolueet syntyvät
Suomalaisten puolue eli fennomaanit
Keskeisenä tavoitteena suomalaisten elinolosuhteiden, kulttuurin ja kielen vahvistaminen
Jakautui 1800-luvun lopulla vanhasuomalaisiin ja nuorsuomalaisiin
vanhasuomalaiset kannattivat myöntyväistä linjaa suhteessa Venäläisiin ja venäläistoimiin
nuorsuomalaiset vastustivat venäläistoimia
Ruotsalainen puolue eli svekomaanit
Koostui ruotsinmielisestä ja -kielisestä sivistyneistöstä, aatelisista ja porvareista
uskoivat, että vain ruotsin kieli kykenee luomaan sivistystä
liberaalit asettuivat fennomaanien ja svekomaanien välimaastoon, ja uskoivat, että maassa tulisi keskittyä enemmän yhteiskunnallisiin uudistuksiin eikä kielikiistaan
raittiusliike perustetaan
Suomalainen raittiusliike sai vaikutteita Ruotsin Peter Wieselgrenin perustamasta raittiusjärjestöstä
ensimmäisenä muotona valistuskirjaset, joiden avulla pyrittiin vähentämään alkoholinkulutusta
Raittiusliike pyrki vähentämään alkoholinkäyttöä mm. juomalakkojen avulla, lopullisena päämääränä alkoholimyynnin täyskielto
vapaapalokunnat perustetaan
Mallin toiminta saatiin Ruotsista
Ensimmäinen vapaapalokunta perustettiin 1838 Turkuun.
Tavoite oli aluksi ideologinen
Vapaapalokuntaan kuuluminen korvasi pakkopalokuntaan kuulumisen velvollisuuden
Jäsenet oli aluksi lähinnä virkamiehiä ja käsityöläisiä
työväenjärjestöt perustetaan
Teollistumisen ja teollisuustyöväen määrän kasvun takia työläiset alkoivat perustaa työväenyhdistyksiä.
Tavoitteena oli sivistää työväkeä, edistää työväen yhteistyötä ja parantaa heidän olojaan
Suomen työväenpuolue syntyi 1899.
Nimi vaihdettiin SDP
Monet ammattiryhmät alkoi järjestäytyä ammattiyhdistyksiksi
naisasialiike perustetaan
Yksinomaan naisille perustettiin 1884 Naisyhdistys, joka vaati naisille kansalaisoikeuksia ja oikeutta ansiotyöhön
Näkyvillä samat jakolinjat kuin muualla yhteiskunnassa
sivistyneistön ja työväen ihmiset toimivat tavallisesti eri yhdistyksissä