Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KIELI - Coggle Diagram
KIELI
hermostollinen perusta
päälakilohko
takaraivolohkon kuuloaivokuori
nähdyssä kielessä näköaivokuori
Puhutun ja kirjoitetun kielen käsittelyyn osallistuvat osin samat aivoalueet
puhuttu kieli
puhuttu kieli
aktivoi laajoja alueita, kuten
motorisia alueita
erityisesti
vasemmassa otsalohkossa.
kuulo- ja näköaivokuorta
ja niitä ympäröiviä alueita
puheen havaitseminen ja ymmärtäminen
puheen ymmärtämisessä aktivoituu
ohimolohkon yläosa
(W)
kuuloelimet
vastaanottaa äänitietoa => äänitieto muutetaan
sisäkorvassa
hermoimpulsseiksi => hi kulkee
kuulohermon
kautta aivorungon eri osia pitkin
talamukseen
=> yhteys
mantelitumakkeeseen
ja
kuulon ensisijaiselle aistialueelle ohimolohkolla
=> kun tunnistettu äänteiksi ja sanoiksi,
B
ja
W
mt tunnesävyn nopea havaitseminen
puheen käsittely aivokuorella
ohimolohkon
kuuloaivokuori
minne puhetieto saapuu aivokuorella ensin
puheäänteiden hermostolliset
muistijäljet
Brocan
ja
Wernicken alueet
saapuu kun puhe on tunnistettu kuuloaivokuorella äänteiksi ja sanoiksi
Brocan alue
puheen
tuottaminen
vasen
otsalohko
Wernicken alue
vasen
ohimolohko
puheen merkityksen
ymmärtäminen
kirjoitettu kieli
luetun ymmärtäminen aktivoi
ohimolohkon yläosaa
(W) ja
vasemman ohimolohkon alaosaa
(visuaalinen sana-alue)
takaraivolohkon
näköaivokuori
=>
mitä-rataa
pitkin ohimolohkon alapinnalle
visuaaliselle sana-alueelle
=> muut aivojen osat (
B
ja
W
sekä
liikeaivokuori
)
konkreettisissa sanoissa
liikeaivokuori
sanan toiminnosta vastaava osa
ajatuksen voi muuttaa lähes samaan aikaan tekstiksi ja puheeksi.
kielen käsittelyyn liittyvät alueet ovat pääosin
vasemmalla aivopuoliskolla.
puheen tuottaminen ja havaitseminen
muodostaa aivoissa yhtenäisen järjestelmän
lateralisaatio
vasen aivopuolisko
puheen
ymmärtämisessä
ja
tuottamisessa
tärkeämpi (90% ihmisistä)
oikea aivopuolisko
tärkeä puheen
tunnesävyjen
prosessoinnissa
Kielen kehitys
vuorovaikutus
välttämätöntä
kieli opitaan osin vain kuulemalla
läsnäolon merkitys
tarkkaavaisuuden suuntaaminen
lapsi voi testata osaamistaan tutkimalla vanhemman reaktiota
lapsen ohjaaminen
kielen oppimisessa tärkeää
transaktionaalisuus
eli vv vastavuoroisuus
monikielisyys
kielimoodien
vaihtaminen kuormittavaa
kielen kehitykseen vaikuttaa se, opitaanko kaksi kieltä samaan aikaan vai peräkkäin
samaan aikaan => yksi kielimoodi, jossa molempien äänteet
äänteiden erottelu ei yhtä tarkkaa, mutta ei tarvi vaihtaa. Auttaa pärjämään kasvuympäristössä
eri aikaan tai ei kuule jatkuvasti => kaksi eri kielimoodia
käytetään eri aikoina => ei tarvi jatkuvasti vaihtaa => ei kuormita
tyypillisesti kehittyvälle lapselle vain hyötyä - voi kuitenkin viivästyttää kielen kehitystä varhaislapsuudessa
kielellinen ymmärtäminen
ja
tuottaminen
etenee pääosin samaan tahtiin
opitaan tunnistamaan äänteet => sanat => sanojen merkitys
sanojen merkitys opitaan yleensä kahdella eri tavalla
nopea oppiminen
merkityksen päättely
lapsi ymmärtää enemmän kuin osaa tuottaa
kielen kehitys ensimmäisen ikävuoden aikana -
Patricia Kuhl
ymmärtäminen
oman äk k
ategorinen havaitseminen
(6-12kk)
suurin muutos yh => kh
tuottamisessa näkyy ensin jokelteluna ja sitten oman äk äänien tuottamisena
alkaa havaita parhaiten oman äk äänteitä
kategorinen havaitseminen
= kuullut äänet luokitellaan eri luokkiin ja niiden ero tunnistetaan nopeasti
luokat oman äk äänteille
kehitys osa kieliyhteisöön sosiaalistumista
tilastollinen oppiminen
(0-12kk)
tärkein oppimistapa
säännönmukaisuuksien oppiminen
oppii esim mitä tavuja painotetaan
tarkoittaa aivojen automaattista tapaa etsiä ja tunnistaa säännönmukaisuuksia
yleismaailmallinen havaitseminen
(0-8kk)
pystyy erottelemaan kaikkia eri kielten äänteitä lähes yhtä hyvin
tuottaminen
tuottaa paljon
ääniä
, jotka ei muistuta mitään kieltä (0-3kk)
tuottaa
kaikenlaisia ääniä
, jotka voisi olla mitä tahansa kieltä (0-10kk)
puheen kaltainen
jokeltelu
(6-12kk)
6kk iässä alkaa toistaa oman äk äänteitä ja tavuja. Ennen sitä vaan epämäärästä
tuottaa lähinnä
oman äk ääniä
(10-12kk)
ekat sanat vähän yli 1v
sanojen käyttäminen
etenee yleensä
3
vaiheen kautta
osaa tuottaa
yksittäisiä sanoja
(1v)
sanavarasto konkreettinen ja rajoittunut (50-100)
loppupuolella osaa yhdistää sanan ja eleen
oppii yhdistämään
kaksi sanaa lauseeksi
(2-3v)
oppii käyttämään
useamman sanan lauseita ja ilmaisemaan monimutkaisempia asioita
(kouluikää lähestyessä)
Kielen kehityksen vaikeudet
voi vaikeuttaa myös muuta kehitystä
voi johtaa esim
käytöshäiriöihin
ja
ulospäin suuntautuvaan ongelmakäyttäytymiseen
tunteiden sanoittaminen ja säätely
ei osaa ilmaista tunteitaan, kokemuksiaan ja halujaan => mahd
vv
ongelmat
vanhemman kokemus lapsesta
oppiminen vv
yksilöllinen tahti
kieli on vahvasti sidoksissa kaikkeen ihmisen toimintaan
tunteiden säätely
tunteen kuvaaminen sanoin => helpompi tunnistaa ja pohtia syitä
sosiaalinen vuorovaikutus
toiminnanohjaus
toiminnan suunnittelu kielellisesti
muisti
tietomuistissa
useimmat asiat kielellisiä
kielelliset muistikuvat, kielen avulla kuvailu
säilömuisti
perustuu usein kieleen
tallennus kielellisten käsitteiden avulla
numerot ja matematiikka => aika
kulttuurin välittäminen
oppiminen
kielelliset kategoriat
tarkoitaa tapaa luokitella asioita yhden käsitteen alle
kieli ja kulttuuri
konkreettinen, toiminnallinen tai abstrakti
muodostaa
semanttisen verkon
tarkoittaa sitä, miten kk ovat yhteydessä toisiinsa
muistista hakeminen nopeampaa jos yhteys tiivis
kk yhteydessä toisiinsa
skeemojen
avulla
kuullaan sana => mielessä aktivoituu tietty skeema => semanttisessa verkossa aktivoituu skeemaan liittyvät kk
ohjaa
havaitsemista
esim kielelliset kategoriat
miten esim värit luokitellaan
käsitteellinen ajattelu ja asiantuntijuus
kielellinen tuottaminen
: kykyä tuottaa merkityksellistä kieltä muodosta riippumatta
puheen tuottaminen
: kykyä tuottaa merkityksellistä ja ymmärrettävää puhetta, joka noudattaa puhutun kielen sääntöjä
useimmissa malleissa puheen tuottamisen ajatellaan etenevän
skeemalähtöisesti
ajatus, joka tahdotaan ilmaista sanoin
ajatus ilmaistaan joukkona sanoja ja sanayhdistelmiä
oikea järjestys ja kielen säännönmukaisuuksien noudattaminen
sanat ja sanayhdistelmät pilkotaan tavuiksi ja äänteiksi
aivot yhdistävät tavut ja äänteet ääntöväylän liikkeiksi
kielellinen ymmärtäminen
: kykyä ymmärtää kielen merkitys muodosta riippumatta
puheen ymmärtäminen
: puhutun kielen merkityksen ymmärtäminen
Sanojen merkityksen analyysi eli
sanojen ymmärtäminen
hyvin nopeaa
puheen automaattinen ymmärtäminen perustuu
kielen hermostollisiin muistijälkiin
äänteille ja sanoille
nopea, tarkka ja automaattinen tunnistaminen ja luokittelu
sanan oppiessa sille kehittyy aivoihin
muistijälki
, eli hermosolujoukko, jonka avulla aivot tunnistaa sanan automaattisesti.
ei kaikilla sanoilla
perustuu äänteiden, tavujen ja sanojen automaattiseen luokitteluun