Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
EU-vero-oikeus (Marjaana Helminen) - Coggle Diagram
EU-vero-oikeus (Marjaana Helminen)
Eu-vero-oikeus oikeusjärjestelmän osana
Kansallinen lainsäädäntö, verosopimukset ja EU-vero-oikeus
Verotuksen kannalta keskeisin on sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT).
EU-vero-oikeuden normit rajoittavat Suomen ja muiden EU-valtioiden itsenäistä verotusoikeutta lähinnä tilanteissa, joissa vero-objektilla tai verosubjektilla on liittymä Suomen tai kyseessä olevan muun EU-valtion ohella johonkin toiseen EU-valtioon.
Europpan unionin elimillä ei ole välittömän verotuksen osalta omaa verotusvaltaa.
Euroopan unioni ei käytä välittömiä veroja omien varojensa keräämiseen.
Ristiriitatilanteessa EU-oikeudella on etusija. Etusija koskee sekä perussopimuksia että direktiivejä.
EU-vero-oikeuden normien taustalla on pyrkimys verotuksellisten esteiden poistamiseen sisämarkkinoilla.
Yhdelläkin jäsenvaltiolla on mahdollisuus estää välitöntä verotusta koskevien direktiivien aikaansaaminen.
Kahden- ja monenkeskisten verosopimusten on oltava EU-vero-oikeuden mukaisia.
Kansainvälinen kaksinkertainen verotus rajoittaa sisämarkkinoiden toimintaa. Tästä johtuen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen on yksi EU:n keskeisistä tavoitteista.
EU-tuomioistuimella ja sen tekemillä ratkaisuilla on EU-vero-oikeuden tulkinnassa korostunut asema.
Syrjintäkielto ja perusvapaudet
Verosopimuksissa ei saa olla säännöksiä, jotka antavat etuja vain verosopimuksen solmineen EU-valtion omille kansalaisille, mutta eivät muille EU-kansalaisille.
Kielletystä syrjinnästä voi olla kyse vain, jos kahta samanlaista tilannetta kohdellaan eri tavalla tai jos kahta erilaista tilannetta kohdellaan samalla tavalla (siten, että toinen joutuu epäedullisempaan asemaan).
Komission suosituksen mukaan rajoitetusti verovelvollisten, jotka ansaitsevat vähintään 75 % tuloistaan työskentelyvaltiosta, tulisi olla oikeutettuja yleisesti verovelvollisten verotusta vastaavaan verokohteluun työskentelyvaltiossa.
Tytäryhtiö on yleisesti verovelvollinen asuinvaltiossaan toisin kuin kiinteä toimipaikka sijaintivaltiossaan.
Suomesta ja muista EU-valtioista saatuja osinkoja on kohdeltava Suomessa yhtä edullisesti.
Kotimaista ja ulkomailta saatujen osinkojen verokohtelu voi olla erilainen, kunhan se on yhtä edullinen.
Veronkiertonormeilla pitäisi puuttua vain puhtaasti keinotekoisiin järjestelyihin, joilla pyritään kiertämään normaalisti maksettava vero.
Kansainvälisen verotuksen territoriaali- eli alueperiaate merkitsee sitä, että kukin valtio verottaa ainoastaan alueellaan syntyneitä tuloja.
Yleisesti verovelvollisia luonnollisia henkilöitä ja kotimaisia oikeushenkilöitä verotetaan yleensä laajemmin.
Yritysverotusta koskevat direktiivit
Emo-tytäryhtiödirektiivi mahdollistaa EU-valtiossa asuvien tytär- ja emoyhtiöiden välisen voitonjaon täysin ilman veroseuraamuksia.
Emo-tytäryhtiödirektiivi edellyttää, että yhtiön verotuksellinen asuinvaltio on jonkin EU-valtion verolainsäädännön mukaan kyseisessä valtiossa.
Verovelvolliselle on aina varattava mahdollisuus osoittaa, että käytettyyn järjestelyyn on olemassa verotuksesta riippumattomia liiketaloudellisia syitä.
Rojalti = kaikenlaiset maksut, jotka saadaan vastikkeeksi kirjallisen, taiteellisen tai tieteellisen teoksen tekijänoikeuden käytöstä tai käyttöoikeudesta.