korkeakulttuurit
kaupunkeja ja keksintöjä
Maanviljely alkaa jokilaaksoista
kirjoitustaito syntyy
Laajamittainen viljely alkoi suurten jokien laaksoista, koska niiden tulvatasangoilla kevättulvat toivat alueelle säännöllisesti uusia ravinteita.
lisääntynyt ruantuotanto
Varallisuuserot alkoivat kasvaa
Lähi-idässä maanviljelyn syntyaluetta kutsutaan nimellä hedelmällinen puolikuu.
väestönkasvu
uusia korkeakulttuureja Euraasiassa 3500 eaa.
ruuantuotannon ylijäämä mahdollisti ammattien synnyn
Siksi siellä oli mahdollista viljellä samoja kasveja vuosisadasta toiseen.
kylät kasvoivat ja syntyi kaupunkeja
ensimmäiset muistiin merkitsemisen välineet olivat savisia laskurahoja
jopa kymmeniätuhansia asukkaita
Viljelyyn perustuvia kulttuureita syntyi myös Aasian muihin jokilaaksoihin, Niilin laaksoon ja Väli-Amerikkaan.
kun oli enemmän ihmisiä johtajien oli keksittävä uusia tapoja johtaa
Sotilaat puolustavat kaupunkeja
Johtajien tehtävänä oli huolehtia, ettei yhteisiä ruokavaroja ryöstetä. Kaupunkien ympärille ryhdyttiin rakentamaan suojamuureja, ja lisäksi tarvittiin sotilaita, jotka suojelivat viljavarastoja ja koko yhteisöä.
Viljelijät maksoivat tästä turvallisuudesta luovuttamalla viljaa johtajilleen.
Mesopotamia
monen varhaisen korkeakulttuurin syntypaikka
Sotilaista muodostui korkeakulttuureissa merkittävä ryhmä. Sotilaiden komentajista tuli kaupunkien hallitsijoita ja vaikutusvaltaisia sotapäälliköitä.
Kirjoitustaito oli harvojen osaama
keksittiin laajempi kastelujärjestelmä
Sotakäyttöön kehitettiin hevosten vetämät vaunut. Sotavaunujen avulla armeijat kykenivät liikkumaan tasangoilla aiempaa nopeammin.
Uusia keksintöjä ja ajattelutapoja
vettä saatiin laajasti pitkin vuotta
kiistojen välttämiseksi viljelysmaiden rajat oli opittava mittaamaan ja merkitsemään entistä tarkemmin
kesyjä eläimiä opittiin käyttämään työntekoon
keksittiin pyöriä, jotta esim. kärryjen vetäminen helpottui
Orjuuden synty
Metsästäjä-keräilijöiden ei kannattanut orjuuttaa ihmisiä. Ruuan hankinta vaati kaikkien yhteisön jäsenten työtä.
Mesopotamiassa hyödynnettiin ongelmien ratkaisemisessa yhteen-ja vähennyslaskun lisäksi kertolaskua
sukupuoli ja syntyperä määrittävät ihmisten asemaa
Maanviljelijöille ja paimentolaisille pelloilla tai paimenessa raatavista orjista taas oli selvää hyötyä.
Sodat ja ryöstöretket olivat yleisiä. Sotapäälliköt valtasivat armeijoineen kokonaisia kaupunkeja.
korkeakulttuureihin syntyi hierarkioita, eli valtarakenteita
Valloitettujen alueiden ihmiset vangittiin orjiksi
maanviljely vaati tarkkaa ajanlaskua
Orjaksi jouduttiin paitsi sodan, myös maksamattomien velkojen tai rikoksesta saadun rangaistuksen vuoksi tai syntymällä orjan lapseksi.
ihmisten asema määrittyi iän, syntyperän ja sukupuolen kautta
Kyseessä ei ollut rasistinen orjuus, sillä orjuutettavat olivat samaa alkuperää orjuuttajiensa kanssa.
naisten aseman heikkeneminen
maat periytyivät isältä pojalle
kiinnostus lasten oikeasta isäsätä syntyi
heikensi naisten asemaa entisestään
ajanlaskua, mittausta ja viljavarastojen ylläpitoa valvomaan muodostui vähitellen uusi yhteiskuntaluokka, papisto
naisten elämä rajoittui perheeseen ja kotiin
Kasvava kaupankäynti ja ympäristöongelmat
Viljan ylijäämä mahdollisti entistä laajemman kaupankäynnin. Kaupunkien sisällä ja niiden välillä käytiin vilkasta kauppaa.
Joki toimi kauppatavaroiden kuljetusreittinä.
Yhdessä paikassa asui nyt paljon ihmisiä, jotka halusivat ostaa esimerkiksi mattoja tai saviastioita. Näin yhä useamman kaupunkilaisen oli mahdollista hankkia elantonsa kaupankäynnillä.
Kaupankäynnin vuoksi ihmiset myös rakensivat historian ensimmäisiä tieverkostoja kaupungista toiseen.
Aasien, kamelien ja laamojen kaltaisten kuormajuhtien kesyttäminen teki mahdolliseksi pienimuotoisen kaupankäynnin vesireittien ulkopuolella.
Tunnetuimpia varhaisten korkeakulttuurien syntypaikkoja ovat Eufratin ja Tigriksen välinen alue eli Mesopotamia Lähi-idässä, Niilin laakso Pohjois-Afrikassa sekä Keltaisenjoen ja Indusjoen alueet Aasiassa.
Väestön kasvaessa korkeakulttuurit käyttivät yhä enemmän ympäröivien alueiden luonnonvaroja.
Rämeitä ja metsiä raivattiin peltomaiksi. Villieläimiä metsästettiin sukupuuton partaalle tai niiden luontaiset elinympäristöt tuhottiin maankäytön vuoksi.
Korkeakulttuurien väestömäärä oli kasvanut sitä mukaa kun uutta viljelysmaata raivattiin käyttöön. Mesopotamian alueella kuuma ilmasto kuitenkin kerrytti pelloille haihtumisen seurauksena suolaa, ja maaperä köyhtyi