Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hallintolaki Osa 3 ja 4 - Coggle Diagram
Hallintolaki Osa 3 ja 4
-
-
Hallintopäätösten täytäntöönpano
- Hallintopäätöksen täytäntöönpanosta huolehtii päätöksen tehnyt viranomainen tai saman hallinnonhaaran alempi tai ylempi viranomainen, jollei ole erikseen säädetty.
- Viranomaisen on yleensä heti pantava täytäntöön lainvoimaiseksi tullut päätös.
- Pakkoon perustuvasta täytäntöönpanosta on hallinnossa säädetty uhkasakkolailla.
Täytäntöönpanokelpoisuus
- Hallintopäätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on lähtökohtaisesti päätöksen lainvoimaisuus, eli päätökseen ei voida hakea muutosta valittamalla.
- HOL 122 §:ssä mainitaan edellytykset, joiden mukaisesti lainvoimaa vailla oleva päätös on pantavissa täytäntöön (vaikka sillä ei ole lainvoimaa eli siitä voi valittaa).
- Jos laissa niin säädetään
- Päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti
- Päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä
Täytäntöönpanokeinot
- Hallintopäätösten täytäntöönpanossa on yleensä kyse oikeuden perustavasta tai etua suovasta taikka velvoittavasta päätöksestä.
- Useat oikeuden perustavat päätökset eivät edellytä tiedoksiannon lisäksi erillisiä täytäntöönpanotoimia.
Velvoittava päätös
- Velvoittava päätös sisältää kiellon tai käskyn tai muun lakiin perustuvan velvoitteen.
- Velvoittavia ovat mm. maksuvelvoitteet, luovutus- ja häätöpäätös, täyttämisvelvoite (työn suoritus)
- Velvoittavien hallintopäätösten täytäntöönpanossa vapaaehtoisen suorituksen mahdollisuus on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti aina ensisijainen verrattuna pakottamiseen.
Hallinnollinen seuraamusmaksu ja muut sanktiot
- Hallinnollinen seuraamus on yleensä sanktio teoista, jotka ovat rikosoikeudellisesti vakavia vähäisempiä.
- Esim. pysäköintivirhemaksu, liikennevirhemaksu, joukkoliikenteen tarkastusmaksu jne.
Hallintopakko
- Hallintopakko kuuluu hallinto-oikeuden keskeisiin instrumentteihin. Pakon uhkaa käyttämällä viranomainen pyrkii siihen, että asianomainen henkilö täyttää velvollisuutensa.
- Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka.
- Pakotteen käyttöön toimivaltaisen viranomaisen on harkittava kussakin tilanteessa, onko tehosteen käyttäminen aiheellista ja tarpeellista.
- Asianosaista on kuultava erikseen pakotteen asettamisesta ja tuomitsemisesta tai täytäntöönpantavaksi määräämisestä (UhkasakkoL)
- Valittaa voidaan sekä uhkasakon asettamisesta että tuomitsemista maksettavaksi.
- Valittaminen uhan asettamisesta on saatettu kieltää erityissäännöksellä. Tällainen kielto ei kuitenkaan estä valittamasta, mikäli valitus kohdistuu myös päävelvoitteeseen.
Uhkasakko
- Viranomainen asettaa uhkasakon määräämällä päävelvoitteen asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla.
- Uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Oikeudellinen mahdollisuus voi puuttua esim. henkilöltä, joka ei omista päävelvoitteen tarkoittamaa päätöstä tai henkilöllä on jokin sairaus joka estää.
- Viranomaisen on harkittava asetettavan uhkasakon suuruus pitäen silmällä tavoitetta eli päävelvoitteen täyttämistä
Teettämisuhka
- Teettämisuhka asetetaan määräämällä päävelvoite noudatettavaksi sillä uhalla, että tekemättä jätetty työ tehdään laiminlyöjän kustannuksella
- Toisin sanoen toimenpide suoritetaan henkilön kustannuksella. Maksuvelvollisuus syntyy siis jonkin laiminlyönnin johdosta.
Keskeyttämisuhka
- Keskeyttämisuhka asetetaan vastaavasti uhkaamalla keskeyttää työn teko tai muu toiminta taikka uhkaamalla estää laitteen tai muun esineen käyttö.
Laillisuusvalvonta
- Yleisiä laillisuusvalvojia ovat valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies (PL 108 ja 109 §).
Virkavalvonta
- Virkavalvonta on hallinnon sisäistä valvontaa, jossa
esimerkiksi ylempi viranomainen tutkii alaisistaan tehtyjä
kanteluja.
Hallintovalvonta
- Hallinnon ulkoista valvontaa, ja se
käynnistyy kantelun johdosta
Laillisuusvalvojien tehtävät
- Laillisuusvalvojien tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa
- Oikeusasiamiehellä ja oikeuskanslerilla on rinnakkainen toimivalta, mutta tehtävien jaosta on säädetty lailla valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta