Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

PS 3 KOGNITIIVISET TOIMINNOT - Coggle Diagram

- - - - omat tiedot ja kokemukset vaikuttavat havaitsemiseen --> Ulrich Neisserin havaintokehä
        
        skeemalähtöinen tiedonkäsittely "ylhäältä alas" (vaikuttaa myös konteksteissa)
        
        ihminen täydentää AINA havaitsemiaan asioita omien kokemusten/tietojen (skeemojen) pohjalta. varsinkin jos havaittu kohde on epäselvä
    - - asiayhteys auttaa asioiden havaitsemisessa -> ihminen tunnistetaan helpommin sellaisessa ympäristössä jossa hänet on totuttu näkemään
    - - mieliala vaikuttaa siihen mihin kiinnitetään huomiota, esim. surullisena huomataan helposti ikäviä asioita
    - - mistä ollaan kiinnostuneita, mitä tavoitellaan
    - - havaitsemisen seula
        
        havaitaan sitä mitä halutaan --> mihin tarkkaavaisuus kohdistetaan
    - - ilman aisteja ei havaintoja!!!
  - - - yhdessä skeemalähtöisen kanssa --> havaintoja
    - - etenee alhaalta ylös: alin taso ovat aistinelimet jotka vastaanottavat ärsykkeet ja ylin taso assosiaatioalueet joissa viimeistelty havainto syntyy
        
        ylimmiltä tasoilta tullut tieto voi vaikuttaa havaitsemiseen (skeemat, konteksti...) esim. puhelimesta helpompaa löytää sovellus kun tiedetään sovelluksen logo
    - - aivoissa aistiavaintoja käsitellään rinnakkaisesti eli yhtä aikaa (esim. toinen aivoalue käsittelee pystysuorien viivojen aiheuttamas ärsykkeet ja toinen värit)
        
        syy miksi esim. värinäön menettäminen ei vaikuta näkökykyyn muuten --> aivoissa ei ole yhtä tiettyä kohtaa joka käsittelee kaiken tiedon
  - - - primaarilta näköalueelta sekundaarisen kautta ohimolohkon alaosiin
      - esineiden tunnistaminen + värit
      - vaurio: agnosia!!
        
        tietty osa oikean ohimolohkon alaosissa --> prosopagnosia
    - - primaarilta näköalueelta päälakilohkon takaosiin
      - etäisyyksien, liikkeiden sekä sijainnin tulkitseminen,
      - vaurio:
        
        optinen ataksia
        
        näkötietoon pohjautuvien motoristen toimintojen ohjaamisen vaikeus
        
        liikesokeus
        
        liikkeiden havaitsemisen vaikeus, liikkuva kuva nähdään nykivänä tai välkkyvänä
  - - - binokulaariset
        
        oik. ja vas. silmä tuottaa aivoille eri kuvat --> aivot yhdistävät kuvat kolmiulotteiseksi
        
        silmänliikuttajalihakset --> ohjaa silmiä --> fovea + linssin muutokset kun katsotaan kauas/lähelle
      - monokulaariset (kuvavihjeet)
        
        osittainen peittyminen
        
        pintagradientti
        
        horisontti
        
        ilmakehän vaikutus
        
        pään liikkeet
        
        samansuuntaiset viivat
        
        esineen koko : ---> distaalinen ärsyke --> proksimaalinen ärsyke (silmien verkkokalvolle muodostuva kuva)
    - - hyvän hahmon laki
      - taustan ja kuvion laki
      - läheisyyden laki
      - samankaltaisuuden laki
- - - - jaettua
        
        tarkkaavaisuus jaetaan kohteiden kesken
        
        resurssiteoria=tarkkaavaisuus koostuu rajallisista resursseista = voimavaroista
        
        moniresurssiteoria=tarkkaavaisuuden resurssit ovat jakautuneet käsittelemään tietynlaista tiedonkäsittelyä
        
        esim. on helppoa lukea tekstiä ja kuunnella samalla musiikki (tarkkaavaisuus suuntautuu erilaisiin tehtäviin)
        
        --> ei ole helppoa lukea tekstiviestiä ja kirjoittaa toista samaan aikaan
        
        resursseja vapautuu kun toiminta AUTOMATISOITUU jolloin tiedon käsittely on tiedostamatonta
        
        esim. kirjoittaminen, lukeminen tai autolla ajaminen automatisoitua
        
        automatisoituneita tapoja on vaikea huomata/jättää pois --> stroop ilmiö
      - valikoivaa
        
        kohteet valikoidaan ympäristöstä
        
        vaikuttaa:
        
        tunteet, motiivit
        
        skeemat
        
        vireystila
        
        silmien liikkeet --> kohdistetaanko tarkkaavaisuus yksityiskohtiin vai laajaan kuvaan
        
        tarkan näön alue FOVEASSA
        
        cocktailkutsuilmiö
        
        tutkittu dikoottisen kuuntelun kokeella
        
        varhainen/myöhäinen haku
        
        valppaus/vigilanssi = tarkkaavaisuuden kohdistamista yhteen tehtävään pitkäjaksoisesti
        
        tutkittu visuaalisen haun tehtävillä
        
        haku rinnakkaista tai hierarkista
    - - orientaatioreaktio
      - pitkään samanlaisina jatkuneisiin ärsykkeisiin HABITUOIDUTAAN=totutaan
        
        (habituaatio on alkeellinen tahattoman oppimisen muoto)
  - - - neurobiologiset häiriöt
        
        ADHD
      - aivovauriot
        
        oik. päälakilohko --> neglect
      - ADT
      - vireystila
      - liian monia ärsykkeitä, aivot eivät kykene käsittelemään kaikkia
      - motiivit --> +asian mielekkyys itselle
  - - - päälaki&otsalohkon yläosat
- - - - muistin perusta hermostolliset muutokset aivoissa --> näin myös oppimisen perusta
        
        muistijälki=hermostollinen muutos aivoissa joka tapahtuu oppimisen seurauksena
  - - - käsitteleee aistitiedon sellaisenaan
        
        kuulomuisti=kaikumuisti
        
        1-3s
        
        näkömuisti=ikonimuisti 0,1-1s
    - - käsittää sen mitä ihmisellä on tietyllä hetkellä mielessä
        
        kapasiteetti 5-9 numeroa/sanaa --> 3-4 tietoyksikköä
        
        voi huijata mieltämisyksiköillä: merkityksellisillä kokonaisuuksilla jotka sisältävät paljon tietoa tietystä aiheesta: esim lyhenteet YOLO, WDYM, JYP
      - ALAN BADDELEY: työmuistin alajärjestelmät
        
        keskusyksikkö
        
        ohjaa valikoivaa tarkkaavaisuutta
        
        ohjaa muiden alajärjestelmien toimintaa vaativissa tehtävissä
        
        toiminnanohjaus
        
        tärkeä aivoalue: otsalohkot
        
        episodinen puskuri
        
        yhdistää fonolog. silmukan ja visuospat. lehtiön tietoja --> mielikuvien muodostus yhdistettynä ääniin
        
        fonologinen silmukka
        
        kielellisen aineksen käsittely
        
        aivoalueet: Brockan&Wernicken alue
        
        visuospatiaalinen lehtiö
        
        mielikuvat & avaruudellinen hahmotus
        
        aivoalueet: oikea aivopuolisko vastaa avaruudellisesta hahmottamisesta
      - tärkeä aivoalue: otsalohkon etuosien korteksi
      - HM tapaustutkimus osoitti ettei muisti ole osoitettavissa vain yhdessä kohtaa aivoja + osoitti hippokampuksen tärkeyden
      - tutkimus: Patricia Goldman-Rakic --> viivästetyn reaktion kokeella
    - - käsittää kaiken ihmisen muistiin tallentuneen tiedon: tietoisen ja tiedostamattoman (tiedostamattomasti sinne tallentuu esimerkiksi biisejä --> havaitseminenkin siis ositttain tiedostamatonta --> oppimisen tiedostamaton puoli)
        
        kapasiteetti: rajaton
      - tärkeä aivoalue: korteksi
        
        lujitusteoria: tieto lujittuu aivokuorelle, ennen lujittumista hippokampus tiedon väliaikainen varasto&hakemisto
      - jaetaan eri osa-alueisiin:
        
        DEKLARATIIVINEN MUISTI (tietomuisti)
        
        SEMANTTINEN MUISTI (asiamuisti)
        
        eksplisiittistä tietoa, faktoja
        
        EPISODINEN MUISTI (elämäntapamuisti)
        
        eksplisiittistä tietoa, elämäntapahtumat täällä
        
        PROSEDURAALINEN MUISTI (taitomuisti)
        
        toimintamallit --> automatisoituminen
        
        implisiittistä tietoa --> osataan tehdä mutta ei sanoittaa
  - - - tutkittu: Elizabeth Loftus
        
        --> muistia voi huijata johdattelevilla sanavalinnoilla
        
        voi syntyä valemuistoja
  - - - salamavalomuisto
    - - taitomuisti
  - - - alzheimer
      - korsakoffin oireyhtymä
      - dementia
- - - - tahaton
        
        Ivan Pavlov: klassinen ehdollistuminen
        
        välineellinen ehdollistuminen
        
        Albert Bandura: mallioppiminen
        
        habituaatio
      - tahallinen
        
        mallioppiminen