Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kappale 8. - Coggle Diagram
Kappale 8.
sapatti
-
Vietetään lauantaina, mutta se alkaa jo perjantai-iltana auringonlaskun jälkeen
Sapattina ei pitäisi tehdä mitään töitä vaan keskitytään lepoon, rukoiluun ja Tooran lukemiseen
Sapattiateria nautitaan perjantai-iltana sen jälkeen, kun on palattu synagogasta.
Hautajaiset
Kun juutalainen kuolee, seurakunnan hautausapuyhdistys huolehtii vainajan pesemisestä ja valkoiseen kuolinvaatteeseen pukemisesta sekä järjestää hautajaiset
-
ruumis haudataan mieluiten yksinkertaisessa ruumispussissa, mutta jos maan laki ei salli ilman arkkua hautaamista, kuten Suomessa, niin silloin ruumis haudataan koristeettomassa puuarkussa
Hautajaisiin ei tuoda kukkia vaan jokainen paikalla olija sirottelee hautaan kolme lapiollista hiekkaa
-
Ympärileukkas
-
Ympärileikkausta on kritisoitu, koska kyseessä ei ole lääketieteellisestä syistä tehtävä leikkaus
Poikien ympärileikkaus on koettu keskeiseksi uskonnolliseksi velvollisuudeksi, koska sitä pidetään Jumalan ja valitun kansan välisen liiton merkkinä
Pääsiäinen
eli pesah Juhlaa vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi ja se kestää yleensä seitsemän päivää.
Juhlan aikana juutalaisessa kodissa ei saa syödä eikä säilyttää mitään sellaista ruokaa, joka on hapatettu
Iltajumalanpalveluksen jälkeen kodeissa kokoonnutaan ruokapöydän ääreen nauttimaan niin kutsuttu seder-ateria.
halakha
tarkoittaa oikeaa polkua tai menettelytapaa, mutta sitä myös kutsutaan juutalaiseksi laiksi
annetaan ohjeita kaikille elämänalueille, kuten pukeutumiseen, syömiseen, rituaalien oikeaan suoritustapaan sekä yhteiskunnallisiin kysymyksiin
Toora-käärö
Synagogassa kaikkein tärkein esine ja sitä säilytetään erillisessä kaapissa, joka on synagogan itäseinustalla
-
Bat mitzva ja bar mitzva
Kun tyttö täyttää 12 vuotta ja poika 13 vuotta , on aika viettää uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhlaa.
Tyttöjen juhla on nimeltään bat mitzva ja poikien bar mitzva ja juhlaa vietetään yleensä syntymäpäivää seuraavana sapattina synagogassa ja kotona
häät
Juutalaiset häät ovat yhteisön juhla. Juutalaisessa kalenterissa on jaksoja, joiden aikana häitä ei ole soveliasta viettää.
Pääsiäisenä ja viikkojuhlan välinen seitsemän viikon jakso on tällainen, koska silloin vietetään suruaikaa ja uudenvuoden juhlan sekä suuren sovintopäivän välinen kymmenen päivän jakso, koska silloin ihmisen pitäisi keskittyä pahojen tekojensa katumiseen sekä vakavaan itetutkiskeluun
Juutalainen uusi vuosi
ros hasana, kestää kaksi päivää ja ajoittuu syys- tai lokakuulle
Synagogassa uutta vuotta edeltävän kuukauden jumalanpalveluksissa puhalletaan päässinsarvesta valmistettuun torveen, sofariin
Suuri sovintopäivä
eli Jom kippur -juhla, joka on juutalaisista juhlista tärkein
-
purim-juhlaa
Keväällä, viikkoa ennen pesahia eli pääsiäistä, vietetään purim-juhlaa.
Juhlan tausta on Heprealaisen raamatun Esterin kirjassa, jossa kerrotaan, kuinka juutalainen Ester, joka oli Persian kuninkaan puoliso, onnistui neuvokkuudellaan pelastamaan juutalaiset heitä uhanneelta joukkotuholta
Viikkojuhla
-
Juhlaa vietetään sen Tooran kertomuksen muistoksi, jossa Mooses tuli toisen kerran alas vuorelta tuomaan erämaassa vaeltavalle kansalle Jumalan heille antamat kymmenen käskyä
koser
eli puhtaussäännökset perustuvat Tooraan ja sen myöhempään tulkintaan ja määrittävät, mitä saa syödä ja mitä ei.
eli puhtaussäännökset perustuvat Tooraan ja sen myöhempään tulkintaan ja määrittävät, mitä saa syödä ja mitä ei.
kymmenen käskyä
Juutalaisessa uskonnollisessa ajattelussa ihmisellä on kaksi tärkeää suhdetta, suhde Jumalaan ja suhde toisiin ihmisiin
-
luonto
juutalaisuus lähtee siitä, että ihmisen lisäksi myös luontoa on kunnioitettava.
Tämä perustuu jo Tooran antamaan ohjeeseen siitä, että ihmisen tehtävänä on luonnon viljely ja varjelu
lehtimajajuhla
eli sukkot, silloin juutalaiset rakentavat mahdollisuuksien mukaan pihoillensa majoja lehtevistä oksista.
Valon juhla
eli hanukkka, joka kestää 8 päivää. Juhlan taustalla on vuonna 165 eKr. tapahtunut Jerusalemin temppelin häpäisy, kun hellenistijuutalaiset ja ei-juutalaiset seleukidit tunkeutuivat temppeliin niin kutsutun makkabilaiskapinan aikana ja tekivät siitä Zeuksen palvontapaikan.
pyhiinvaellusjuhla
Lehtimajajuhla, pääsiäinen ja viikkojuhla ovat perinteisesti olleet myös pyhiinvaellusjuhlia. Kun Jerusalemin temppeli oli vielä olemassa, tapana oli tehdä sinne pyhiinvaellus
-
pahan olemassaolo
hyväksi luotu ihminen toimii joskus väärin eli tekee syntiä. Syntiä ihmisen pitää juutalaisuuden mukaan aidosti katua ja pyrkiä välttämään.