Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja etiikka - Coggle Diagram
Juutalainen elämäntapa ja etiikka
Uskonnon harjoittaminen kotona ja synagogassa
Juutalaisuus on sekä uskonto että kulttuuri ja elämäntapa.
Uskonnolliset käytännöt ja eettiset ihanteet perustuvat juutalaiseen lakiin, joka koostuu Tanakissa olevasta Toorasta ja sen pohjalta syntyneestä rabbien tulkinnasta, joka on koottu Talmudiin.
Käytännön ohjeita annetaan lisäksi Halakhassa -kokoelmissa, sana halakha tarkoittaa oikeaa polkua tai menettelytapaa, mutta myös sitä kutsutaan juutalaiseksi laiksi.
Sapatti on juutalaisuudessa tärkeä pyhäpäivä, jonka vietto perustuu kymmeneen käskyyn.
Synagoga-sana tulee kreikan kielen yhteen kokoontumista tarkoittavasta sanasta.
Sekä kotona että synagogajumalanpalveluksissa käytetään rukouskirjaa nimeltään Siddur. Se sisältää erilaisiin tilanteisiin soveltuvia rukouksia niin arkeen kuin sapatin viettoonkin. Rukoukset ovat pitkälti peräisin Toorasta sekä Psalmien kirjasta.
Kaikkein tärkein esine synagogassa on Toora-käärö. Sitä säilytetään erillisessä kaapissa, joka on synagogan itäseinustalla.
Juutalainen vuodenkierto
Juutalaisen kalenterin perustana on sekä kuun että auringon kierto. Vuosi kestää 353–355 päivää. Jotta pitkällä tähtäimellä pysytään aurinkovuoden tahdissa, lisätään vuoteen aika ajoin kolmastoista kuukausi. Juutalainen kalenteri alkaa oletetusta maailman luomisesta, jonka ajankohtana pidetään perinteisesti vuotta 3761 eKr.
Juutalainen uusi vuosi, ros hasana, ajoittuu syys- tai lokakuulle ja kestää kaksi päivää. Synagogassa uutta vuotta edeltävän kuukauden jumalanpalveluksissa puhalletaan pässinsarvesta valmistettuun torveen, sofariin
Lehtimajajuhla eli sukkot sijoittuu myös syksyyn, suuren sovintopäivän jälkeen. Tuolloin juutalaiset rakentavat mahdollisuuksien mukaan pihoillensa majoja lehtevistä oksista.
Keskellä talvea vietetään valon juhlaa, hanukkaa, joka kestää kahdeksan päivää. Juhlan taustalla on vuonna 165 eKr. tapahtunut Jerusalemin temppelin häpäisy, kun hellenistijuutalaiset ja ei-juutalaiset seleukidit tunkeutuivat temppeliin niin kutsutun makkabilaiskapinan aikana ja tekivät siitä Zeuksen palvontapaikan.
Keväällä, viikkoa ennen pesahia eli pääsiäistä, vietetään purim-juhlaa.
Pääsiäinen eli pesah ajoittuu kevääseen ja on yksi tärkeimmistä juutalaisten vuotuisista juhlista. Juhlaa vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi ja se kestää yleensä seitsemän päivää.
Viikkojuhla eli savuot ajoittuu seitsemän viikon ja yhden päivän päähän pääsiäisestä.
Juutalaisuus ja ruoka
Puhtauteen liittyvät säädökset ovat juutalaisuudessa tärkeitä. Puhtauden ihanne koskee muun muassa ruokailua. Košer- eli puhtaussäännökset perustuvat Tooraan ja sen myöhempään tulkintaan ja määrittävät, mitä saa syödä ja mitä ei.
Koser-säännöksiä noudattavassa juutalaisessa kodissa on erikseen astiat ja jopa ruoanvalmistuspisteet liha- ja maitoruoille, koska niitä ei saa syödä eikä valmistaa yhdessä.
Elämänkaarirituaalit
Siirtymäriitit rytmittävät juutalaista elämänkaarta ja jakavat sen eri vaiheisiin. Juutalaisuus periytyy periaatteessa matriarkaalista linjaa pitkin eli äidin kautta. Jos juutalainen äiti synnyttää lapsen, lapsi on perinteisen juutalaisen käsityksen mukaan juutalainen.
Juutalaiset poikalapset kuuluu Tooran mukaan ympärileikata kahdeksan päivän iässä, mutta tämä herättää nykyään paljon keskustelua.
Kun tyttö täyttää 12 vuotta ja poika 13 vuotta, on aika viettää uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhlaa. Tyttöjen juhla on nimeltään bat mitzva ja poikien bar mitzva ja juhlaa vietetään yleensä syntymäpäivää seuraavana sapattina synagogassa ja kotona.
Juutalaiset häät ovat yhteisön juhla. Juutalaisessa kalenterissa on jaksoja, joiden aikana häitä ei ole soveliasta viettää. Pääsiäisen ja viikkojuhlan välinen seitsemän viikon jakso on tällainen, koska silloin vietetään suruaikaa. Toinen vältettävä ajankohta on uudenvuoden juhlan ja suuren sovintopäivän välinen kymmenen päivän jakso, koska silloin ihmisen pitäisi keskittyä pahojen tekojensa katumiseen sekä vakavaan itsetutkisteluun.
Kun juutalainen kuolee, seurakunnan hautausapuyhdistys huolehtii vainajan pesemisestä ja valkoiseen kuolinvaatteeseen pukemisesta. Se järjestää myös hautajaiset, jotka juutalaisen perinteen mukaan on pidettävä kahden vuorokauden kuluessa kuolemasta.
Juutalaiset haudataan yksinkertaisin menoin. Ruumis haudataan mieluiten yksinkertaisessa ruumispussissa. Jos maan laki ei salli hautaamista ilman arkkua, kuten esimerkiksi Suomessa, käytetään yksinkertaista, koristelematonta puuarkkua.
Juutalainen etiikka
Juutalaisessa uskonnollisessa ajattelussa ihmisellä on kaksi tärkeää suhdetta, suhde Jumalaan ja suhde toisiin ihmisiin. Kumpaakin säädellään Toorassa. Jumalaa kohtaan ihmisen tulisi osoittaa kuuliaisuutta. Moraalisesti tärkeä asema on kymmenellä käskyllä, joissa on esimerkiksi määritelty, että toisen ihmisen henkeä ja omaisuutta tulee kunnioittaa.
Juutalaisen ympäristöajattelun lähteenä on halakha. Ihminen ja luonto ovat juutalaisuuden mukaan Jumalan luomina lähtökohtaisesti hyviä. Niinpä juutalaisuus lähtee siitä, että ihmisen lisäksi myös luontoa on kunnioitettava
Juutalaisuus myöntää kuitenkin pahan olemassaolon sekä sen, että hyväksi luotu ihminen toimii joskus väärin eli tekee syntiä. Syntiä ihmisen pitää juutalaisuuden mukaan aidosti katua ja pyrkiä välttämään.