Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja etiikka - Coggle Diagram
Juutalainen elämäntapa ja etiikka
Uskonnon harjoittaminen kotona ja synagogassa
Sapatti
on juutalaisuudessa tärkeä pyhäpäivä, jonka vietto perustuu kymmeneen käskyyn.
Sapattia vietetään lauantaina, mutta se alkaa jo perjantai-iltana auringonlaskun jälkeen.
Sapattina ei perinteen mukaan pitäisi tehdä mitään työtä, vaan silloin keskitytään rukoiluun, lepoon ja Tooran lukemiseen.
Ortodoksijuutalaiset pyrkivät välttämään esimerkiksi sähkölaitteiden käyttöä ja autoilua, kun taas liberaalit suuntaukset korostavat sapatin merkitystä iloisena vapaapäivänä, jota vietetään perheen ja ystävien kanssa.
Sapattiateria nautitaan perjantai-iltana sen jälkeen, kun on palattu synagogasta.
Aterian valmistamiseen ja nauttimiseen on annettu omat rituaaliset ohjeensa ja niiden noudattamisesta huolehtii perinteisesti perheen äiti.
Synagoga
-sana tulee kreikan kielen yhteen kokoontumista tarkoittavasta sanasta.
Synagogaan kokoonnutaan erityisesti sapattina eli lauantaina.
Jumalanpalveluksessa luetaan Tooraa sekä muita Heprealaisen raamatun tekstejä.
Kaikkein tärkein esine synagogassa on Toora-käärö
Siddur
-nimistä rukouskirjaa käytetään kotona sekä synagogajumalanpalveluksissa
Se sisältää erilaisiin tilanteisiin soveltuvia rukouksia niin arkeen kuin sapatin viettoonkin.
Kirjassa on lähinnä kiitosrukouksia ja vain vähän pyyntörukouksia, ja nekin harvat on kirjoitettu me-muodossa.
Juhlapäiviä varten on erillinen rukouskirja Mahzor
Juutalaisuuden tärkein rukous on Šema Israel, joka kuuluu: ”Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.”
Sitä pidetään myös juutalaisuuden uskontunnustuksena, sillä se sisältää juutalaisuuden keskeisimmän opin, monoteismin.
Elämankaarirituaalit
Siirtymäriitit
ryhmittävät juutalaista elämänkaarta ja jakavat sen eri vaiheisiin.
Siirtymäriitti on eli seremonia, jonka kautta yksilö siirtyy sosiaalisesta asemasta toiseen.
Tällaisia siirtymiä ovat esimerkiksi syntymä, murrosikä, avioituminen, pappisvihkimys ja kuolema
Juutalaisuus periytyy periaatteessa matriarkaalista linjaa pitkin eli äidin kautta. Jos juutalainen äiti synnyttää lapsen, lapsi on perinteisen juutalaisen käsityksen mukaan juutalainen.
Juutalaiset poikalapset kuuluu Tooran mukaan
ympärileikata
kahdeksan päivän iässä
Ympärileikkaus tarkoittaa koko esinahan tai sen kärkiosan poistamista leikkauksella.
Ympärileikkausta kyseenalaistetaan ja juutalaisuuden parissa on syntynyt ympärileikkausta vastustava järjestö, mutta toisaalta poikien ympärileikkaus on koettu keskeiseksi uskonnolliseksi velvollisuudeksi, koska sitä pidetään Jumalan ja valitun kansan välisen liiton merkkinä.
Uskollisen täysi-ikäisyyden
juhlaa vietetään, kun tyttö täyttää 12 vuotta ja poika 13 vuotta.
Tyttöjen juhla on nimeltään bat mitzva ja poikien bar mitzva
Juhlaa vietetään yleensä syntymäpäivää seuraavana sapattina synagogassa ja kotona.
Häät
ovat juutalaisuudessa yhteisön juhla.
Juutalaisessa kalenterissa on jaksoja, joiden aikana häitä ei ole soveliasta viettää.
Pääsiäisen ja viikkojuhlan välinen seitsemän viikon jakso on tällainen, koska silloin vietetään suruaikaa.
Toinen vältettävä ajankohta on uudenvuoden juhlan ja suuren sovintopäivän välinen kymmenen päivän jakso, koska silloin ihmisen pitäisi keskittyä pahojen tekojensa katumiseen sekä vakavaan itsetutkisteluun.
Perinteisesti hääpari on valmistautunut vihkimiseen paastoamalla.
Perinteisissä häissä pari vihitään erityisen hääkatoksen alla.
Katos symboloi hääparin yhteistä kotia ja muistuttaa toisaalta ajoista, jolloin juutalaiset asuivat teltoissa erämaavaelluksen aikana.
Hääseremonian lopuksi mies särkee lasin, mikä symboloi Jerusalemin temppelin tuhoutumista.
Hautajaiset
on pidettävä juutalaisen perinteen mukaan kahden vuorokauden kuluessa kuolemasta.
Seurakunnan hautausapuyhdistys huolehtii vainajan pesemisestä ja valkoiseen kuolinvaatteeseen pukemisesta. Se järjestää myös hautajaiset
Juutalaiset haudataan yksinkertaisin menoin. Ruumis haudataan mieluiten yksinkertaisessa ruumispussissa, mutta jos laki ei salli ilman arkkua hautaamista, käytetään yksinkertaista, koristelelmatonta puuarkkua.
Tarkoituksena on osoittaa, että kuoleman edessä jokainen ihminen on samanarvoinen yhteiskunnallisesta asemastaan tai vauraudestaan riippumatta.
Vuoden päästä hautajaisista järjestetään vainajalle muistotilaisuus.
Juutalainen vuodenkierto
Juutalainen vuosi
kestää 353-355 päivää
Juutalaisen kalenterin perustana on sekä kuun että auringon kierto.
Jotta pitkällä tähtäimellä pysytään aurinkovuoden tahdissa, lisätään vuoteen aika ajoin kolmastoista kuukausi.
Juutalainen uusi vuosi
, roš hašana, ajoittuu syys- tai lokakuulle ja kestää kaksi päivää.
Synagogassa uutta vuotta edeltävän kuukauden jumalanpalveluksissa puhalletaan pässinsarvesta valmistettuun torveen, šofariin.
Ensimmäisen juhlapäivän iltana voidaan heittää kiviä tai leivänmuruja veteen, mikä symboloi syntien poisheittämistä.
Uusi vuosi aloitetaan syömällä omenaa ja hunajaa, joiden makeus symboloi parempaa elämää
Ajanjakso, jolloin kadutaan edellisenä vuonna tehtyjä syntejä, päättyy suureen sovintopäivään eli jom kippur -juhlaan, joka on juutalaisista juhlista tärkein.
Sovintopäivän aikana paastotaan ja rukoillaan.
Paasto ei koske raskaana olevia naisia, heikkokuntoisia tai vanhuksia.
Lehtimajajuhla
eli šukkot sijoittuu myös syksyyn, suuren sovintopäivän jälkeen.
Juutalaiset rakentavat mahdollisuuksien mukaan pihoillensa majoja lehtevistä oksista.
Lehtimajat symboloivat niitä väliaikaisia asumuksia, joissa juutalaiset asuivat vaeltaessaan erämaassa matkallaan Egyptistä kohti luvattua maata.
Valon juhlaa
, hanukkaa, vietetään keskellä talvea, joka kestää kahdeksan päivää.
Hanukan aikana lapset saavat lahjoja ja tarjolla on monenlaisia herkkuja
Purim-juhlaa
vietetään keväällä, viikkoa ennen pääsiäistä
Juhlan tausta on Heprealaisen raamatun Esterin kirjassa, jossa kerrotaan, kuinka juutalainen Ester, onnistui neuvokkuudellaan pelastamaan juutalaiset heitä uhanneelta joukkotuholta.
Pääsiäinen
eli pesah ajoittuu kevääseen ja on yksi tärkeimmistä juutalaisten vuotuisista juhlista.
Vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapauttamisen muistoksi
Kestää 7 päivää
Juhlan aikana juutalaisessa kodissa ei saa syödä eikä säilyttää mitään sellaista ruokaa, joka on hapatettu.
Pääsiäinen alkaa synagogassa järjestettävällä iltajumalanpalveluksella.
Tämän jälkeen kodeissa kokoonnutaan ruokapöydän ääreeen nauttimaan niin kutsuttu
seder-ateria.
Viikkojuhla
eli šavuot ajoittuu seitsemän viikon ja yhden päivän päähän pääsiäisestä.
Juhlaa vietetään Tooran kertomuksen muistoksi, jossa Mooses tuli tuomaan vaeltavalle kansalle kymmenen käskyä.
Juhlaa vietetään myös sadonkorjuu- juhlana
Lehtimajajuhla, pääsiäinen ja viikkojuhla ovat perinteisesti olleet myös
pyhiinvaellusjuhlia.
Kun Jerusalemin temppeli oli vielä olemassa, tapana oli tehdä sinne pyhiinvaellus.
Juutalaisuus ja ruoka
Košer
- eli puhtaussäännökset perustuvat Tooraan ja sen myöhempään tulkintaan ja määrittävät, mitä saa syödä ja mitä ei.
Eläimet on jaoteltu sallittuihin ja kiellettyihin
Sianlihan syönti ei ole säännösten mukaan sallittua, kun taas naudanlihaa voi syödä
Kiellettyihin ruokiin kuuluvat myös esimerkiksi äyriäiset ja riistalinnut.
Veriruokien syömistä pitää välttää
Ruoka-aineet jaotellaan kolmeen ryhmään: liharuoat, maitoruoat sekä neutraalit ruoat, joita ovat esimerkiksi kasvikset.
Juutalaisessa kodissa, jossa noudatetaan Košer-säännöksiä, on erikseen astiat ja jopa ruoanvalmistuspisteet liha- ja maitoruoille, koska niitä ei saa syödä eikä valmistaa yhdessä.
Juutalainen etiikka
Kymmenellä käskyllä
on moraalisesti tärkeä asema
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
on juutalaisen ajattelun mukaan erittäin tärkeää
Juutalaisuudessa tärkeä elämänohje on kultainen käsky, eli ihmisen tulee kohdella toista niin kuin haluaa itseään kohdeltavan
Juutalaisen ympäristöajattelun lähteenä on halakha
Ihminen ja luonto ovat juutalaisuuden mukaan Jumalan luomina lähtökohtaisesti hyviä.
Juutalaisuus lähtee siitä, että ihmisen lisäksi myös luontoa on kunnioitettava
Myös eläimiä on kohdeltava kunnioittavasti
Juutalaisuus myöntää
pahan olemassaolon
Hyväksi luotu ihminen toimii joskus väärin eli tekee syntiä