Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalaisuuden kehitys ja pyhä kirjallisuus - Coggle Diagram
Juutalaisuuden kehitys ja pyhä kirjallisuus
Juutalaisuuden historiallinen kehitys ja myyttinen esihistoria
Heprealainen raamattu eli Tanak vastaa kristittyjen Vanhaa testamenttia, kuvaa juutalaisten historiaa uskonnollisesta näkökulmasta
Juutalaiset pitävät kantaisänään Abrahamia, jonka kerrotaan solmineen liiton Jumalan kanssa.
Juutalaisuuden uskontohistoriallisia käännekohtia
Uskontohistoriallisesta näkökulmasta juutalaisuus on etninen uskonto, eikä sille voida nimetä perustajaa
Uskonnon juuret ovat lähi-idässä, ja se on saanut vaikutteita muista samalla alueella vaikuttaneista uskonnoista, kuten esimerkiksi Mesopotamian zarathustralaisuudesta
Babylonian suurvalta valloitti tuolloin Juudan, jonka asukkaista, juutalaisista, osa joutui muuttamaan pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan
Palestiinan alue oli ajanlaskumme alun aikoihin itsehallinnollinen osa Rooman valtakuntaa
Jerusalem oli juutalaisuuden keskeisin, pyhin paikka, koska siellä sijaitsi temppeli, johon uskonnollinen kultti keskittyi
Vaikka juutalaisia oli jo ennenkin asunut muuallakin kuin Palestiinan alueella, tästä tapahtumasta katsotaan alkaneen juutalaisten diasporana eli hajaannuksena tunnettu aikakausi
Uskonnollinen elämä siirtyi pääosin synagogiin ja yhteisöjä opetti ja ohjasi rabbi
Juutalaisten tukala asema
Juutalaisia vainottiin ja heidän oikeuksiaan rajoitettiin monin tavoin
1800-luvulla Euroopassa syntyi kansallisuusaate, jonka myötä alettiin ajatella, että kullakin kansalla on oikeus omaan valtioonsa ja oman kulttuurinsa vaalimiseen
Juutalaisvastaisuus ja holokausti
Toisen maailmansodan aikaiset juutalaisvainot, jotka tunnetaan paremmin myös nimellä holokausti, ovat vainojen pahin ilmentymä.
Juutalaisvastaisuudesta käytetään myös termiä antisemitismi
1930-luvulla perustetuille keskitysleireille alettiin siirtää juutalaisia sekä muita henkilöitä, joiden yhteiskuntakelpoisuus kyseenalaistettiin
Antisemitismin syitä on pyritty selittämään monin tavoin, mutta tyhjentävää selitystä ei ole löydetty
Juutalaisuuden asema Lähi-idässsä
Juutalaisen kansallisuusaatteen, sionismin, synnyn myötä 1800-luvulla juutalaisia alkoi muuttaa yhä enemmän siirtolaisina Palestiinaan.
kun Israelin valtio sitten vuonna 1948 julistautui itsenäiseksi, se tuli yllätyksenä kansainväliselle yhteisölle, alueen muille valtioilla ja uuden valtion alueella asuneille arabeille
Kysymys Jerusalemin asemasta herättää ristiriitoja - onhan kysymyksessä kolmen uskonnon, juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin, pyhä kaupunki.
Juutalaiset kansana
Kysymys siitä, kuka on juutalainen, jakaa mielipiteitä juutalaisten keskuudessa ja on Israelissa merkittävä poliittinen kysymys
Kantaisänä pidetyn Abrahamin jälkeläiset muodostavat tämän käsityksen mukaan juutalaisen kansan
Vaikka juutalaisuus on monessa mielessä yhtenäinen uskonnollinen ryhmä, juutalaiset ovat kuitenkin muun muassa diasporan takia eristäytyneet maantieteellisesti eri ryhmiksi
Juutalaisuuden pyhä kirjallisuus
Heprealainen raamattu eli Tanak vastaa pääpiirteittäin kristittyjen Vanhaa testamenttia.
Juutalaiset jakavat Tanakin kolmeen osaan: Toora eli viisi Mooseksen kirjaa, Profeetat ja Kirjoitukset
Toorasta sisältyy juutalainen laki, jonka tiivistelmänä toimii samoin Toorasta löytyvät kymmenen käskyä
On mahdotonta sanoa, kuinka kauan Heprealaiseen raamattuun kootut kertomukset ovat kulkeneet suullisena perimätietona ennen muistiin merkitsemistä
Toora-kääröjä, jotka on käsin kopioitu hepreaksi, säilytetään synagogassa omassa, niille varatussa kaapissa, josta ne otetaan esiin sapattina jumalanpalvelusta varten
Heprealainen raamattu on alun perin kirjoitettu hepreaksi, mutta ensimmäinen käännös ilmestyi jo luvulla 200-eKr., kun Palestiinan ulkopuolella asuneet hepreaa vain heikosti osanneet kreikan kieliset juutalaiset tarvitsivat käyttöönsä
Talmud ja pyhän kirjallisuuden tulkinta
Juutalaisuuden toiseksi tärkein teksti on Talmud, joka on 20-osainen Tooran selitysteos
Mišna on osista vanhempi ja sen taustalla on juutalaisuuden lain suullinen tulkinta
Gemara selittää mišnaa muun muassa tarinoiden ja legendojen avulla