Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ruotsin valtakunnan säädyt uudella ajalla - Coggle Diagram
Ruotsin valtakunnan säädyt uudella ajalla
säätyläiset
aateliset
uskoivat synnynnäiseen johtajuuteensa, etikettiin ja seuraelämän käyttäytymistapoihin
Aatelislapsia opetettiin kotona samoja asioita kuin alemmille säädyille. Moni poika lähetettiin yliopistoon ja tytöt kasvatettiin kotona kielitietoisiksi ja hyväkäytöksisi
Aatelismiehistä tuli kartanonomistajia, upseereita tai virkamiehiä
Aatelisilta odotettiin hyviä käytöstapoja, kallista pukeutumista ja ruokavaliota
Ranskan kielestä tuli ylimmän säätyväen kieli
1700-luvulla aateliset asuivat kaupungeissa, mutta heillä oli myös kartanonsa ja virkatalonsa maalla
virkamiehet
upseerit ja aliupseerit
papiston
ja porvariston jäseniä saatettiin luokitella säätyyn kuuluviksi
Pappisääty oli oppisääty, johon kuului kaikki kouluja käyneet apupapeista professoreihin ja piispoihin
Opiskelu ja tiedon tuottaminen ja tiedon valvominen oli papiston vallassa. Osaamista harjoiteltiin pappiskoulutuksella
Papit olivat monitoimimiehiä, koska ammatti vaati useita asioita: hengenmies, mallisen virkamiehen hallinnolliset tehtävät ja verotuksen tehtävät
Maaseudulla myös pitäjien johtavia talonpoikia
Yksinoikeutena kirkon ja jumalanpalvelusten hallinta
Ihmisen asema uuden ajan alussa määritteli työnjako ja taloudellinen ja sosiaalinen asema
Säätyopin mukaan Jumala oli järjestänyt yhteiskunnan isäntävaltaiseksi. Hän kaitsi isällisen lempeästi ja kuritti ihmisiä oikeudenmukaisesti kuin isä lapsia
Tämän ajattelun mukaan yhteiskunnallinen määräysvalta oli luovutettu miehille, ja vaimon pitää totella kuuliaisesti aviomiehiään
1600-luvulla säätyjä oli kolme, mutta uudella ajalla jako muuttui säätyläisiin ja rahvaaseen
rahvaat
muut säätyihin kuulumattomat
Erityisen huonossa asemassa köyhät, sairaat ja vanhukset
Sairaus ja vanhuus vei työkyvyn, ja johs lähipiirissä ei huolehtinut, apua oli hankittava yleisistä varoista
talonpojat
Talonpoikien elämä samanlaista vuodesta toiseen
Talonpojista ei enää noustu aateliseksi 1600-luvulla, ja talonpoikien yhteiskunnallinen ja taloudellinen asema heikkeni kun suuria maa-alueita läänitettiin aatelisille
Köyhtymiseen vaikutti myös ilmaston viileneminen ja sota- ja verorasitus
Myös uudistiloja perustettiin sisämaalle
Lisätuloja hankittiin tervan- ja viinanpoltolla
Talonpoikien asema parani taas 1700-luvulla