Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hallintolaki Osa 1 Yleiset säännökset
Hallintotoiminta on pääosin…
Hallintolaki Osa 1 Yleiset säännökset
- Hallintotoiminta on pääosin muotosidonnaista. Asiat käsitellään noudattamalla etukäteen lainsäädännössä vahvistettuja menettelytapoja.
- Muotojen noudattaminen liittyy kiinteästi yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan periaatteisiin.
- Hallintolaki on hallinnon toimintaa sääntelevä yleislaki. Sen sääntelykohteet ovat yleishallinto-oikeuden keskeisiä asioita. Laki on soveltamisalaltaan laaja, koska se ulottuu koko julkishallintoon.
- Lain sisällön kaksinaisuus: hyvän hallinnon perusteet ja hallintomenettelyn säännökset.
Lain tarkoitus ja soveltamisala
- Tässä laissa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä.
1 § Lain tarkoitus
- Toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa
- Edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta
2 § Soveltamisala
- Sovelletaan valtion viranomaisissa, hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen).
- Sovelletaan myös yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä
3 § Hallintosopimukset
- Sovelletaan myös hallintosopimuksiin
- Hallintosopimuksella tarkoitetaan viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa sopimusta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai sopimusta, joka liittyy julkisen vallan käyttöön.
- Hallintosopimuksessa osapuolet ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia, ja sopimuksen syntyminen edellyttää yksimielisyyttä sen sisällöstä.
- Tyypillisiä hallintosopimuksia ovat mm. katsastustoimintaa, lasten päivähoidon järjestämistä, omaishoitoa, perhehoitoa koskevat sopimukset.
- Palvelusetelit
Hallintotoiminnan yksityistäminen
- Hallintotoiminta on pääosin julkisoikeudellista, mutta hallintotehtäviä hoidetaan laajasti myös yksityisoikeudellisin muodoin.
- Silloin, kun kyseessä ei ole julkisen vallan käytöstä tai viranomaistoiminnasta.
- Viranomainen voi myös ostaa yksityisiltä yrityksiltä sellaisia palveluita, joita sen on lakisääteisenä velvoitteenaan tarjottava ihmisille, esim. vanhusten ruokahuolto.
-
Välillinen julkishallinto
- Hallintotehtävien delegointi
- Tällöinkin on huolehdittava siitä, että perusoikeudet, oikeusturva ja muut hyvän hallinnon vaatimukset eivät siirron vuoksi vaarannu.
- Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä ei voida lainkaan siirtää viranomaiskoneiston ulkopuolelle, esim. poliisitoimintaa ei voida yksityistää.
Hallinnon ohjaus
- Ohjauksessa ylempi viranomainen määrittelee alemman tason toimintaperiaatteet.
- Ohjekirjeet, oppaat, suunnitelmat, ohjelmat, jne.
- Ohjaus ei saa olla luonteeltaan sitovaa
5 § Suhde muuhun lainsäädäntöön
- Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemasta. Toissijaisuus.
- Hallintoasian sähköisestä vireillepanosta ja käsittelystä sekä päätöksen tavallisesta ja todisteellisesta sähköisestä tiedoksiannosta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa
- UhkasakkoL (1113/1990) L viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) KieliL (423/2003) Tietosuojalaki (1050/2018) L digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019).
Perusoikeudet
- Hallintomenettelyllä on välitön yhteys perusoikeuksiin. Yksityinen ihminen ei ole pelkästään hallinnollisen päätöksenteon kohde, vaan häntä on kaikissa tilanteissa kohdeltava asianmukaisesti.
21 §
- "jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä toimivaltaisessa viranomaisessa"
- Hyvän hallinnon takeet muodostavat kokonaisuuden, joka on keskeisimmiltä osiltaan yksilöity PeL 21 §:ssä (oikeus saada asiansa käsitellyksi viranomaisessa ilman viivästystä, käsittelyn julkisuus, oikeus saada perusteltu päätös ja oikeus hakea muutosta).
Yleiset vaikuttamismahdollisuudet 6.3 §, 14.3 § ja 20.2 §.
- Mm. julkisen vallan tehtävänä on edistää lasten ja muiden henkilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntatoimintaan ja vaikuttaa heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.
17 § Kielellisten ja kulttuurillisten perusoikeuksien takaaminen
- Heijastuu monin tavoin hallintomenettelyyn, kuten menettelyn kieleen, tulkitsemiseen ja kääntämiseen.
2.3 §
- Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin
- Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
118 §
- Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen
päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
Hyvän hallinnon perusteet
- Hyvän hallinnon takeet ovat luonteeltaan perusoikeudellisia, ja ne on otettava huomioon erityisesti puututtaessa ihmisten oikeusasemaan. Julkisen vallan on myös edistettävä sellaisia menettelyitä, jossa ihmiset voivat vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon.
- Perusteet otetaan huomioon menettelysäännösten rinnalla
- Perusteista neuvonta, hyvän kielenkäytön vaatimus ja viranomaisten yhteistyö ovat selvästi menettelyä tukevia muodollisia perusteita.
- Hallinnon oikeusperiaatteet ovat selvemmin sisällöllisiä ja aineellisia periaatteita.
-
7 § Palveluperiaate
- Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti.
- Asian tulisi olla mahdollisimman nopeaa, joustavaa ja yksinkertaista sekä kustannuksia säästävää.
- Viranomaisen velvollisuudesta tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista
8 § Neuvonta
- Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin.
- Neuvonta on lähtökohtaisesti maksutonta.
- Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen.
- Neuvontavelvollisuus kattaa vain menettelyneuvot eli lähinnä vireillepanoon ja asian käsittelyyn liittyvät ohjeet.
- Mikäli virkamiehet antavat neuvoja myös sisältökysymyksissä, on erityisesti kiinnitettävä huomiota yhdenvertaisuuden takaamiseen, puolueettomuuteen ja esteellisyyden välttämiseen.
- Kysymyksiin ja tiedusteluihin viranomainen voi vastata suullisesti tai kirjallisesti.
- Kirjalliseen kysymykseen on vastattava yleensä kirjallisesti ilman aiheetonta viivästystä.
- Yksinkertaisiin tiedusteluihin voidaan vastata myös puhelimitse.
- Viranomaisen pitää yleensä vastata suulliseen tiedusteluun heti.
Lähtökohtaisesti viranomaisen neuvojen tulee olla sisällöltään oikeita ja lainmukaisia.
- Perinteisesti on korostettu sitä, että neuvonnassa ei ole kyse päätöksenteosta. Vasta asian päättäessään toimivaltainen viranomainen ilmaisee lain mukaan sitovan kannan asiaan.
- Näillä perusteilla on voitu päätyä siihen, että virkamiehen antamalla neuvolla ei ole sitovia oikeusvaikutuksia.
- Virheellisen neuvon vaikutuksia on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon myös luottamuksensuojan edellytykset. Tällä perusteella esim. neuvon saaneen vilpillinen menettely, neuvon ilmeinen lainvastaisuus tai virheen ilmeisyys on yleensä luottamuksensuojan esteenä.
9 § Hyvän kielenkäytön vaatimus
- Kielenkäytön asiallisuusvaatimus on sidoksissa puolueettomuusvaatimukseen. Virkamiehen on kielenkäytössään kohdeltava asiakasta puolueettomasti siten, ettei hän kohdista asiakkaaseen syrjiviä, loukkaavia tai väheksyviä sanontoja.
- Selkeys tarkoittaa puolestaan esityksen kielellistä selkeyttä, joka viittaa kaikenlaisiin puheen tai tekstin ymmärtämistä tukeviin parannuksiin niin sanaston, lauseopin kuin tekstuaalisen rakenteen ja esitystavankin alalla.
- Ymmärrettävyys on puheen tai tekstin sisällöllistä käsitettävyyttä. Kielenkäytön perusvaatimukset koskevat myös viranomaisen tarjoamia digipalveluita.
10 § Viranomaisten yhteistyö
- Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä.
- Viranomaisen avustusvelvollisuuden toteuttaminen edellyttää toiselta viranomaiselta tullutta pyyntöä. Yleensä pyyntö on tehtävä kirjallisesti, jollei asian kiireellisyys tai yksinkertainen laatu edellytä suullista viestintää.
- Viranomaisen on aiheellista välttää avun pyytämistä, mikäli se voi itse suoriutua tehtävästä kohtuullisella vaivannäöllä.
-