Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Mindmap 4 - Coggle Diagram
Mindmap 4
-
Porrasmalli osallisuudesta, kolmen ensimmäisen tulisi toteutua, jotta lapsen oikeuksien minimiedellytykset täyttyisi.
-
-
-
-
-
Tutkimusten mukaan sijoitetuille sijoituksen syyt ja ymmärrys omasta historiasta ovat merkittäviä tekijöitä lasten kiinnittymiselle uuteen perheeseen ja yhteisöön. Sijoitusten jälkeen nuorella ei välttämättä luontevaa paikkaa.
Lapsilla saattaa olla useampi merkityksellinen kasvattaja ja aikuinen. Lastenkodeissa pyritään perheenomaiseen ympäristöön ja usein lapsilla yksi tai kaksi merkittävää hoitajaa, johon muodostavat tiiviin ja läheisen suhteen. Joskus sijoitus onnistuu huonommin ja ihmissuhteet vaihtuu nopeasti
Jollain aikuissuhteissa ilmenee suuria ongelmia sijoitusten vaihtuessa tiuhaan, syrjäytymisen osalta riskiryhmässä. Joskus nuoret ei kykene elämänkokemuksien vuoksi luottamaan aikuisiin.
Erityisesti tytöillä voi ilmetä ruumiillista tapaa käsitellä vaikeita tunteita. Viiltely, syömishäiriö, antaumuksellinen urheilullisuus. Hankalista lähtökohdista tulleilla voi ilmetä mm.masennusta. Lapset voivat alkaa huolehtia itsestään ja jopa vanhemmistaan
Koulukotinuoret saattoi käyttää väkivaltaa sosiaalisen järjestyksen kyseenalaistamiseen ja aikuisten pelotteluun. Avuttomuus ja raivo läsnä kun lapsi ei voi vaikuttaa omaan elämäntilanteeseen. Väkivalta kuulluksi tulemisen keino.
Sijaiskodissa voi oppia sosiaalisia taitoja ja puhumaan itsestään ja tunteistaan. Emotionaalisen ja sosiaalisen pääoman kasvun myötä myös koulumotivaatio voi kasvaa.
Lastensuojelulaki pitää ensisijaisena lapsen aktiivista huomioimista ja mukaan ottamista koko lasuprosessin ajan:
Häntä täytyy tavata henkilökohtaisesti, suunnitelmat laadittava yhteistyössä hänen kanssaan, hänen kanssaan keskusteltava. Tämän avulla lapsen on mahdollista päästä syvällisemmin ymmärtämään, mitä aikuiset hänen tilanteesta ajattelee, mitä vaihtoehtoja elämäntilanteen ratkaisemiseksi on, millä tavoin lapsi voi vaikuttaa
Lasten osallisuuden vahvistamisen näkökulmasta tärkeää nähdä lapsi yksilönä ja hänen omista lähtökohdistaan käsin. Lapsen pitää tulla kuulluksi vaikka hänen tieto ristiriidassa aikuisten tiedon kanssa.
Lasten keskinäisten erojen tunnistaminen vaativaa:ikä ja kehitystaso voi jossain määrin yhdenmukaistaa sitä, miten lasten osallisuutta voidaan tukea, mutta ei yksiselitteisesti kerro miten juuri tämän lapsen kanssa työskennellään.
Jotta lapset voi osallistua laajasti lastensuojelun toimintaan ja palveluiden kehittämiseen, heidän osallistumisensa tulisi kattaa koko laaja kirjo ehkäisevästä lastensuojelusta jälkihuoltoon.
-
Lastensuojelun ikäskaala 0-21-vuotta, joten valittava lapsen ikään sopivia tapoja osallisuuden mahdollistamiseen
Vauvan osallisuus: Vauvasta puhutaan, vauvan elämä puheen aiheena vanhempien kanssa työskenneltäessä ja vauva mielellään läsnä tapaamisissa. Vauvan läsnäolon avulla työntekijä näkee miten vanhemmat ja lapsi on vuorovaikutuksessa. (Ylipäätään lapsen ja vanhemman havainnointi voi kertoa paljon lapsen tilanteesta)
Leikki-ikäisen osallisuus: Vaatii hänelle sopivan tilan.Puhumisen lisäksi oltava mahdollisuus leikkiin ja muuhun tekemiseen.
Kouluikäisen osallisuus:Nuorille kaverit tärkeitä, he suuntaavat mielensä usein kodista pois, ystäviin ja maailmalle->Osallisuuden mahdollistamisessa painopisteen muuttaminen yhteisöllisempään suuntaan.
Lapsierityinen osallisuus= Parhaat mahdolliset osallisuuden rakennuselementit vaihtelee ja kullekkin lapselle paras osallisuus on erilaista.
Usein erilaiset viranomaiset (sosiaalityöntekijät, kuraattorit, opettajat, poliisit) esiintyi nuorten kertomuksissa merkittävissä rooleissa.
Sisarukset erityisen tärkeitä kriisiperheissä eläneille nuorille. Vaikka toisinaan vanhimmat tyttäret joutui uolehtimaan pienimmistä sisaruksistaan vanhempien lähdettyä kotoa
Sijaisvanhempien välitön sosiaalinen ja emotionaalinen tuki oli toisinaan vaikea ottaa vastaan, mutta suhteen kestäessä sijaisvanhemmat olivat erittäin tärkeitä sosiaalisen pääoman lähteitä näille nuorille
Sisarukset, ystävät, sijaisvanhemmat ja viranomaiset voi olla nuoren merkittäviä sosiaalisia verkostoja ja emotionaalisen tuen lähteitä hetkellä, jolloin vastuu perheen vaikeasta tilanteesta on luisunut pois vanhemmilta lasten kannettavaksi
-
Lastensuojelun lakisääteinen ja moraalinen velvollisuus toimia lapsen edun mukaisesti lasta koskevissa asioissa ja tilanteissa.
Lapsen osallisuus=Miten lapsi voi olla mukana määrittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa työtä. Laajasti osallisuus on yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista.
Mahdollisuus olla osallisena ja mukana asioiden käsittelyssä itselle merkittävissä yhteisöissä on ratkaisevaa ihmisen identiteetin kehittymisen kannalta.
Osallistuminen antaa kasvavalle lapselle mahdollisuuden rakentaa ymmärrystä siitä, kuka on, mihin kuuluu ja miten elää. Kasvun ja kehityksen perusedellytys
Lapsen oikeus osallisuuteen kansainvälisellä tasolla määritelty YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa, jonka mukaan nämä oikeudet kuuluu jokaiselle lapselle
Suomen perustuslaissa:lapsia kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja tulee saada vaikuttaa kehitystään vastaavasti itseään koskeviin asioihin.
Sosiaalihuollon asiakaslaissa:alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide otettava huomioon iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla
Lastensuojelulaki:korostaa lapsen oikeutta osallisuuteen kaikissa lasuprosessin vaiheissa. Lapsen mielipiteet on aina, iästä riippumatta selvitettävä. Velvollisuus antaa lapselle tietoa häntä koskevista asioista. 12v täyttäneellä valta vaikuttaa työskentelyyn ja toimenpiteisiin.
-
Ammattilaisen luokse tullessaan nuori odottaa tapaavansa läsnä olevan aikuisen, jonka kanssa voi avoimesti ja luottamuksellisesti tehdä yhteistyötä. Jotta työ tuottaisi tulosta, nuorelle synnyttävä kokemus kuulluksi tulemisesta ja osallisuudesta
Luottamuksen syntyminen viestittää asiakkaalle, että ammattilaisen kanssa syntyvässä vuorovaikutuksen tilassa on todellinen mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi ilman pelkoa ja epätietoisuutta.
Luottamus merkittävä askel lasutyön tavoitteiden saavuttamiseksi. Luottamuksellisessa ilmapiirissä nuoren helpompi sitoutua lasun työskentelyyn.
Nuorten osallistumisen reunaehdot: Luottamuksen rakentaminen, yksilön huomioiminen, hienovarainen lähestyminen, kunnioitus, ajan antaminen, hyvä yhteistyö sekä avoimuus.
Asiakasprosessi=erilaisten tapaamisten, neuvotteluiden, arviointien ja päätösten jatkumo, jota sosiaalityöntekijä koordinoi
Koordinointiin kuuluu, että työntekijä huolehtii lasten ja aikuisten osallisuudesta prosessin eri vaiheissa.
Osallisuus on sitä, että vanhemmat pyritään saamaan asiakkuuden alussa mukaan määrittämään ja nimeämään lastensuojeluun tulemisen syitä ja kertomaan asiasta itse lapselleen yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa.
Lapsi ja vanhemmat voivat olla aktiivisesti valitsemassa kaikista huolenaiheista ne, joihin työskentelyssä keskitytään ja joista tehdään suunnitelma
Pitkä asiakkuus koostuu osaprosesseista, joita tilannearviot, suunnitelmat, niiden toteutukset ja näiden arvioinnit rytmittää. Osaprosessien suunnitelmallisuus, avoin tiedonvälitys ja -muodostus tukee osallisuutta prosessitasolla->voidaan puhua prosessiosallisuudesta. Toteutuu kun lapselle välitetty tieto muuttuu ymmärrykseksi.
Jokaiseen tapaamiseen lapsen ei tarvitse osallistua, kun prosessiosallisuus varmistetaan muuten. Silloin varmistetaan kuka kuulee lapsen viestit ja mielipiteet ja tuo ne tapaamiseen sekä huolehtii siitä, että lapsi saa tapaamisen jälkeen tarvittavat tiedot.
Jokaisessa yksittäisessä tapaamisessa voidaan pyrkiä dialogisuuteen, jolloin kohtaamisosallisuus voi toteutua. Lapsen katsominen ja havannointi tapaamisessa rakentaa lapsen osallisuutta.
Dialoginen kohtaaminen voi voimauttaa lasta tai antaa hänelle suojaa ja turvaa tai auttaa minuuden kuvan muodostamisessa. Lapselta kysymällä ja lastan kuulemalla voidaan saada paljon uutta tietoa ja lapsi saa kokemuksen osallisuudesta ja kokee olevansa merkittävä ja tärkeä.
Lasulaissa vaadittuun asiakassuunnitelmaan perustuvaa suunnitelmallista työtä edeltää lastensuojelutarpeen selvitys tai tilanne arvio.
Työ jakautuu suunnitelman laadinta-, toteuttamis- ja arviointivaiheisiin.. Lapsen osallisuus voi olla erilaista eri vaiheissa.
Dokumentointi voi tukea osallisuutta, kun ne kirjoitetaan niin että niissä kuuluu asiakkaan ääni. Lapsen puheen suorien sitaattien käyttö tuo lapsen äänen esiin. Jos mahdollista dokumentit näytetään lapselle ennen vanhemmille esittämistä, jolloin tekstiin voidaan tehdä lapsen toivomia korjauksia.