Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
SOSIAALITYÖN TRADITIOT: METATEORIAT, Psykosiaalinen kehitysteoria…
SOSIAALITYÖN TRADITIOT: METATEORIAT
Ekologinen systeemiteoria
Asiakasta arvioidaan osana ympäristöään ja erilaisia systeemejä. Fokus asiakkaan ja systeemien välisissä suhteissa.
Systeemit eivät ole staattisessa tilassa tai jatkumossa, vaan ne muuttuvat ja vaikuttuvat ajan kanssa historian ja kulttuurin vaikutuksesta.
Bioekologinen systeemiteoria
(Bronfenbenner)
Viisi systeemin tasoa vaikuttaa yksilöön suorasti tai epäsuorasti.
Mikrosysteemi
Yksilön välitön ympärstö!
Esim. perhe, ystävät, koulu, naapurusto.
Mesosysteemi
Systeemi joka luo linkin mikrosysteemien välille.
Esim. vanhempien ja koulun välinen suhde
Makrosysteemi
Kronosysteemi
Yksilön kohtaamat tapahtumat ajallisella ulottuvuudella.
Jaetaan ulkoisiin ja sisäisiin tapahtumiin.
Yksilön elämään laajemmin vaikuttavat systeemit, esim. politiikka, kulttuuri ja normit.
Systeemi lävistää muut kerrokset -->
Ekosysteemi
Kahden tai useamman systeemin välinen vuorovaikutus, joka vaikuttaa välillisesti johonkin systeemiin.
Esim. mikro- ja mesosysteemin välinen vuorovaikutus heijastuu yksilöön
SOSIAALITYÖSSÄ
arvioidaan kaikkia tasoja:
Mikro
: suurin vaikutus yksilöön!
Meso
: systeemien välisten suhteiden laatu ja vaikutus yksilön kehitykseen!
Eko:
laajempien systeemirakenteiden vaikutus yksilöön!
Makro
: tason tekijöiden merkitys yksilön elämään!
Krono
: selittäviä muutoksia menneestä ja nykyisyydestä!
Sosiaalityössä tarkastellaan sosiaalisen-, fyysisen- ja kulttuurisen ympäristön välistä dynamiikkaa sekä niiden vaikutuksia yksilöön.
Interventioiden tavoitteena
parantaa yksilön ja ympäristön välistä
"goodness-of-fit
" sekä myönteistä vuorovaikutussuhdetta.
Myös yksilö pyrkii adaptoitumaan ympäristöönsä!
Ekologisen systeemiteorian perusolettamukset:
1.
Systeemi on enemmän kuin osien summa, myös suhde ja vuorovaikutus!
2.
Systeemin osat yhteydessä ja riiippuvaisia toisistaan!
3.
Systeemit vaikuttavat suorasti ja epäsuorasti toisiinsa!
4.
Systeemeillä on rajat ja säännöt!
5.
Systeemit pyrkivät sopeutumaan ympäristöönsä!
Yksilöiden ja perheiden kehityksen teoria
Kehitysteorioita tarvitaan arviointiin luomaan kehystä haasteille osana tiettyä kehitysvaihetta ja ne voivat auttaa interventioiden kohdistamisessa.
Yksilöpainoitteiset teoriat
Perhepainoitteiset teoriat
Teoria perheen elämänkaaresta (Carter & McGoldrick)
(Vaihe 1):
Kotoa itsenäistyminen
(Vaihe 2:)
Perheiden yhdistyminen parisuhteen kautta
(Vaihe 3:)
Perheellistyminen ja pienet lapset osana perhettä
(Vaihe 4:)
Lasten kasvaminen teini-ikäisiksi perheessä
(Vaihe 5:)
Lasten itsenäistyminen ja muutto pois kotoa
(Vaihe 6:)
Isovanhemmuus ja sukupolvisuhteiden muutos
1 more item...
Aikuissuhteen luominen kasvaneisiin lapsiin, parisuhteen uudelleenneuvottelu, lapsien kumppaneiden sisällyttäminen systeemiin.
Kriisipointti: keski-ikä ja teinivuodet. Vanhempien hyväksyttävä, etteivät he kontrolloi kaikkea lapsensa elämässä. Nuori kokeilee rajoja ja hyppii systeemien välillä. Vanhemmat alkavat huolehtia isovanhemmista.
Pariskunta vanhemmuuden edessä: systeemi suuressa muutoksessa pienen lapsen liittymisen myötä. Vanhempien ratkaisemattomat kehitystehtävät tulevat usein esiin tässä vaiheessa.
Parisuhde-identiteetin rakentaminen, sopeutuminen uusiin systeemeihin ja yhteiseloon. Usein tehdään päätökset perheellistymisestä ja naimisiin menosta.
Emotionaalinen ja fyysinen itsenäistyminen perheestä. Vaiheen onnistuminen riippuvainen vanhempien ja itsenäistyvän nuoren dynamiikasta. Toimiva parisuhde nopeuttaa itsenäistymistä.
Oleellista hahmottaa kunkin yksilön vaihe systeemissä ja systeemin vaihe kokonaisuutena. Tärkeää ymmärtää kehitystehtäviä ja havaita niihin liittyviä haasteita
Kaikki perheet käyvät läpi muutoksia ja toimintahäiriöt ovat usein seurausta niihin sopeutumattomuudesta. Perheen elämänkaaren vaiheiden ymmärrys antaa mahdollisuuden peilata asiakasperheen tilannetta vaiheisiin.
Voimavarakeskeinen teoria
Pääperiaatteet:
1.
Päämääräkeskeiset interventiot
2.
Systemaattinen vahvuuksien tunnistaminen
3
. Ympäristö on mahdollisuuksien kenttä, pyritään yhdistämään yksilön ja ympäristön resurssit tavotteiden saavuttamiseksi.
4.
Huomioidaan toivon merkitys auttamis-suhteessa.
5.
Yksilöllä on valta valita --> merkityllisten valinnanmahdollisuuksien tarjoaminen.
6.
Asiakkaita autetaan parhaiten tekemällä yhteistyötä.
7.
Vakavat kohdatut haasteet voivat olla haitallisia, mutta myös haasteita, joiden voittaminen avaa mahdollisuuksia.
1 more item...
Auttamisen vaiheet
1. Orientaatio/tutustuminen/sitoutuminen:
myönteinen vuorovaikutus työntekijä apuna asiakkaan pyrkimyksissä muutokseen.
2. Arviointi:
tiedonkeruu yksilön ja yhteisön vahvuuksista keskittyen siihen, mitä tehdään jo hyvin. Ongelmia ei vähätellä, keskustelu vain kehystetään toisin.
3. Interventio:
pyrkimys muuttaa jotain yksilön tilanteessa/ympäristössä, joka on suunniteltu ja toteutettu yhdessä asiakkaan kanssa.
4. Edistyksen seuranta, arviointi ja työskentelyn päättäminen:
edistyksestä iloitaan varhain ja usein, selkeä tavoitteiden asettaminen helpottaa arviointia ja työskentelyn päättämistä. Ideaalit-tilanteessa suhteen päättäminen tulee asiakkaan ohjaamana.
Psykosiaalinen kehitysteoria (Erikson)
Korostaa sosiaalisten muuttujien merkitystä ja kehitysvaiheiden jatkumista läpi elämän
. Jokainen vaihe (9kpl) sisältää "kehitystehtävän", josta suoriutuminen tukee seuraavassa kehitysvaiheessa.
Luottamus vs. Epäluottamus (0-2v)
Autonomia vs. Häpeä (2-4v)
Aloitteellisuus vs. Syyllisyys (4-6v)
Toimeliaisuus vs. Alemmuudentunne (6-12v)
Identiteetti vs. Roolihämmennys (12-22v)
Intimiteetti vs. Eristäytyminen (22-34v)
Produktiiviuus vs. Lamaantuminen (34-60v)
Integreetti vs. Epätoivo (60+ v)
Yhdeksäs vaihe (80+)
1 more item...
Tavoitteena sopu menneisyytensä kanssa ja kuolevaisuuden hyväksyminen.
Mielenrauha vai epätoivo elämän lyhyydestä?
1 more item...
Tavoitteena löytää ymmärrys siitä, ettei kaikkia omia tavoitteita välttämättä saavuteta.
Produktiivisuus ja priorisointi itselle tärkeisiin asioihin vai lamaantuminen ja pelko?
Usein seuraa suuria elämänmuutoksia ja elämän yksinkertaistamista.
Tavoitteena rakkauselämä ja tyydyttävä työ, painotus yksilöllinen.
Onnistunut sitoutuminen ja oman paikan löytäminen työelämässä vai eristäytyneisyys ja paikattomuuden kokemukset?
Kulttuuriset muutokset ja esim. avioerojen määrän kasvu vaikuttanut rakkauselämän tavoitteluun.
Tavoitteena lisääntyvä itsenäisyys ja identiteetin kehittyminen
. Eheä identiteetti ja itsenäisyys vai roolihämmennys ja riski riippuvaisuuteen muista?
Kaverisuhteet, ristiriidat ja ambivalenssi vanhempiin korostuvat. Huomioitava myös kulttuurin vaikutus teini-ikään!
Tavoitteena oppia käyttämään tietoa strukturoidulla tavalla ja luottaa omiin kykyihinsä.
Ulkoiset ja sisäiset haasteet voivat haastaa yksilön uskoa omaan toimeliaisuutensa.
Ulkoisia haasteita mm. turvaton elinympäristö, materiaaliset haasteet ja tuen puute. Sisäisiä haasteita mm. oppimisvaikeudet, kehitykselliset haasteet ja terveydelliset haasteet.
Tavoitteena oppia aloitteellisuutta, tavoitteellisuutta ja ylpeyttä itsestään.
Aloitteellisuus, usko omiin tavoitteisiinsa ja kykyihinsä vai prokrastinaatio ja pelokkuus tarttua tehtäviin?
Käsitys oikeasta ja väärästä muodostuu. Lapsen aloitteellisuutta tulisi tukea sopivassa suhteessa.
Tavoitteena ymmärtää oma erillisyys ja itsenäisyys ilman tunnevaurioita.
Oma tahto vai pakkomielteisyys ja syyllisyysherkkyys?
Lapsi kamppailee itsenäisyyden ja häpeän tunteiden välillä.
Riippuu tarpeiden täytön "suotuisuudesta" ja johdonmukaisuudesta.
Toivo ja usko omien tavoitteiden saavuttamiseen vai emotionaalinen ja sosiaalinen vetäytyminen?
Ulkoiset tekijät vaikuttaa. Voi vaikeuttaa sitoutumista ihmissuhteisiin myöhemmissä vaiheissa. Universaali vaihe läpi kulttuurien!
Ikähaarukat suuntaa antavia -->
Moraalisen kehityksen vaiheet (Kohlberg)
Esikonventionaalinen taso
Konventionaalinen taso
Post-konventionaalinen taso
5.
Moraalin perustana yhteiskunnalliset sopimukset ja oikeudet, joista johdetaan muut säännöt.
6.
Moraali muodostuu moraaliperiaatteista. Ihmiset tekevät oikein koska se on laki tai heillä on muodostunut moraalinen ymmärrys oikeasta ja väärästä.
3
. Hyvien ihmissuhteiden moraali ja
4.
Sosiaalisen järjestyksen moraali. Tavoitteena saavuttaa muiden hyväksyntä tai näyttäytyä hyvänä kansalaisena.
1.
0-4v lapsi noudattaa sääntöjä palkintojen ja rangaistuksien takia.
2.
4-10v lapsi oppii muiden samanlaiset pyrkimykset ja pyrkii rehtiin kanssakäymiseen.