Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja etiikka - Coggle Diagram
Juutalainen elämäntapa ja etiikka
Sapatti on juutalaisuudessa tärkeä pyhäpäivä, jonka vietto perustuu kymmeneen käskyyn. Sapattia vietetään lauantaina, mutta se alkaa jo perjantai-iltana auringonlaskun jälkeen.
Etiikka
kaksi tärkeää suhdetta, suhde Jumalaan ja suhde toisiin ihmisiin.
Kultainen sääntö, jonka mukaan ihmisen tulee kohdella toista niin kuin haluaa itseään kohdeltavan
Moraalisesti tärkeä asema on kymmenellä käskyllä
Juutalaisuus myöntää pahan olemassaolon
Ruoka
Puhtauteen liittyvät säädökset ovat juutalaisuudessa tärkeitä. Puhtauden ihanne koskee muun muassa ruokailua.
Košer- eli puhtaussäännökset perustuvat Tooraan ja sen myöhempään tulkintaan ja määrittävät, mitä saa syödä ja mitä ei. Esimerkiksi sianlihan syönti ei ole säännösten mukaan sallittua, kun taas naudanlihaa voi syödä. Kiellettyihin ruokiin kuuluvat myös esimerkiksi äyriäiset ja riistalinnut.
Läheskään kaikki juutalaiset eivät noudata košer-ruokavaliota, mutta varsin moni välttää esimerkiksi sianlihan syömistä.
Košer-säännöksiä noudattavassa juutalaisessa kodissa on erikseen astiat ja jopa ruoanvalmistuspisteet liha- ja maitoruoille, koska niitä ei saa syödä eikä valmistaa yhdessä.
Synagoga
Tärkein esine Tooran käärö
kokoonnutaan erityisesti sapattina
Miehet tulevat synagogaan pää peitettynä erityisellä päähineellä, kipalla. Naisilla on usein huivi päänsä peittona.
kotona että synagogajumalanpalveluksissa käytetään rukouskirjaa nimeltään Siddur
Juhlat
Juutalaiset häät ovat yhteisön juhla.
Kun tyttö täyttää 12 vuotta ja poika 13 vuotta, on aika viettää uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhlaa. Tyttöjen juhla on nimeltään bat mitzva ja poikien bar mitzva ja juhlaa vietetään yleensä syntymäpäivää seuraavana sapattina synagogassa ja kotona.
Kun juutalainen kuolee, seurakunnan hautausapuyhdistys huolehtii vainajan pesemisestä ja valkoiseen kuolinvaatteeseen pukemisesta. Se järjestää myös hautajaiset, jotka juutalaisen perinteen mukaan on pidettävä kahden vuorokauden kuluessa kuolemasta.
Juutalainen uusivuosi ajoittuu syys- ja lokakuulle ja kestää kaksi päivää
Lehtimajajuhla eli šukkot sijoittuu myös syksyyn, suuren sovintopäivän jälkeen. Tuolloin juutalaiset rakentavat mahdollisuuksien mukaan pihoillensa majoja lehtevistä oksista.
Keskellä talvea vietetään valon juhlaa, hanukkaa, joka kestää kahdeksan päivää.
Pääsiäinen eli pesah ajoittuu kevääseen ja on yksi tärkeimmistä juutalaisten vuotuisista juhlista. Juhlaa vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi ja se kestää yleensä seitsemän päivää.
Lehtimajajuhla, pääsiäinen ja viikkojuhla ovat perinteisesti olleet myös pyhiinvaellusjuhlia.
Siirtymäriitit rytmittävät juutalaista elämänkaarta ja jakavat sen eri vaiheisiin.